René Barrientos
René Barrientos Ortuño (30. toukokuuta 1919 Tarata – 27. huhtikuuta 1969 Arque) oli Bolivian presidentti sotilasdiktatuurin aikaan 1964–1965 ja 1966–1969.[1]
| René Barrientos Ortuño | |
|---|---|
 René Barrientos vuonna 1967. |
|
| Bolivian 58. presidentti | |
| Edeltäjä | Alfredo Ovando |
| Seuraaja | Alfredo Ovando |
| Henkilötiedot | |
| Syntynyt | 30. toukokuuta 1919 Tarata, Cochabamba, Bolivia |
| Kuollut | 27. huhtikuuta 1969 (49 vuotta) Arque, Cochabamba, Bolivia |
| Puoliso | Rosa María Galindo de Ugarte |
| Tiedot | |
| Puolue | Movimiento Nacionalista Revolucionario - MNR |
.svg){kind=small} Nimikirjoitus |
|
Barrientos otti osaa 1952 Bolivian kansalliseen vallankumoukseen, joka toi valtaan Movimiento Nacionalista Revolucionarion. Vuonna 1957 Barrientos nimitettiin maan ilmavoimien komentajaksi. Vuonna 1964 MNR:n valta alkoi murentua, mutta Víctor Paz Estenssoro valittiin vielä uudelleen presidentiksi, Barrientos varapresidenttinään. Elokuussa 1964 Barrientos yhdessä armeijan komentaja Alfredo Ovandon kanssa kaatoi Pazin ja nimitti itsensä juntan toiseksi puheenjohtajaksi Ovandon kanssa.
Barrientos Ortuño oli aluksi suosittu karismansa ansiosta. Hän tuki ammattijärjestöjä, kirkkoa ja oli kiivas antikommunisti. Hän jätti juntan 1966, asettui presidenttiehdokkaaksi ja voitti 3. heinäkuuta 1966 pidetyt vaalit helposti siviilipoliitikkojen ollessa maanpaossa.[2]
Hänen ehkä älykkäin temppunsa oli pilkkoa suurmaatilat pieniksi parin hehtaarin tiloiksi, jotka jaettiin ilmaiseksi köyhille intiaanitalonpojille. Näin heistä tehtiin maanomistajia - jotka kaikkein viimeksi halusivat kommunistien kollektivisointia: se olisi ollut vanhaa maaorjuutta uudella nimellä! Sillä ei tuntunut olleen merkitystä, että tilojen elinkelpoisuus oli heikko ja viljelijät elivät kädestä suuhun; kuitenkin he ilmiantoivat kuubalaiset Che Guevaran sissit aina heitä tavatessaan, ja ylväin puhein alkanut vallankumous muuttui pelkäksi maantierosvoukseksi.
Barrientos esitti itsensä kristinuskon puolustajana ja valitsi varapresidentikseen kristillisdemokraatti Luis Adolfo Siles Salinasin. Kristinuskon korostaminen oli osa kampanjaa vasemmistolaisuutta vastaan. Barrientos oli Yhdysvaltain-mielinen ja vastusti järjestäytynyttä työvoimaa. Hän otti sotilasapua Yhdysvalloista Alliance for Progress -ohjelman puitteissa vastustamaan mahdollisia kommunistikapinallisia.
Hän leikkasi kaivosmiesten palkkoja ja pani toimeen verilöylyn Catavin Siglo XX -kaivoksella San Juanin (Johannes Kastaja) päivänä 24. kesäkuuta 1967. Che Guevaran johtamat sissit aloittivat sodan maan hallitusta vastaan. Guevara saatiin kiinni lokakuussa 1967 ja teloitettiin. Barrientosin sisäministeri ja luotettu Antonio Arguedas Mendieta katosi Che Guevaran päiväkirjan kanssa, joka julkaistiin pian eri puolilla maailmaa. Hän syytti myös Barrientosia CIA:n palkkalistoilla olemisesta.
Barrientos kuoli helikopteriturmassa lähellä Arquen kylää.
Lähteet
muokkaa- ↑ René Barrientos Ortuño biografias y vidas. Viitattu 25.4.2015. (espanjaksi)
- ↑ Käki, Matti & Kojo, Pauli & Räty, Ritva: Mitä Missä Milloin 1967. Kansalaisen vuosikirja, s. 48. Otava, 1966.
