Rosmariini
Rosmariini eli rohtorosmariini (Rosmarinus officinalis) on ainavihanta yrtti, jonka neulasmaisia lehtiä käytetään ruoanlaitossa ja yleensä maustamisessa. Rosmariinin alkuperä on Välimeren alueella, jossa rosmariinipensaat saattavat kasvaa kahden metrin korkuisiksi. Rosmariini kuuluu huulikukkaiskasvien heimoon (Lamiaceae), johon kuuluu paljon mintun sukuisia yrttejä. Rosmariinin nimi tulee latinasta rosmarinus, joka tarkoittaa meren kastetta tai merenruusua, mutta nimen tulkintavirheen vuoksi se saavutti keskiajalla aivan erityisen aseman, kun yrtin nimen arveltiin viittaavan Neitsyt Mariaan.
Rosmariini | |
---|---|
Tieteellinen luokittelu | |
Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
Kunta: | Kasvit Plantae |
Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
Kaari: | Siemenkasvit Spermatophyta |
Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
Lahko: | Lamiales |
Heimo: | Huulikukkaiskasvit Lamiaceae |
Suku: | Rosmariinit Rosmarinus |
Laji: | officinalis |
Kaksiosainen nimi | |
Rosmarinus officinalis |
|
Synonyymit | |
|
|
Katso myös | |
Rosmariinin runko on puumainen, ja kasvumuotoja on matalista lajeista aina yli metrin korkuisiin pensaisiin. Rosmariinin kukkia on monen värisiä, valkoisista vaaleanpunaisiin ja sinisiin. Tuoreita tai kuivattuja rosmariinin lehtiä käytetään mausteena ennen kaikkea Välimeren keittiössä. Kasvista tislataan myös eteeristä rosmariiniöljyä. Rosmariinin eteerinen öljy sisältää muun muassa 1,8-sineolia, kamferia ja pineeniä. Rosmariini sopii erityisesti lampaan-, porsaan-, vasikanlihan sekä kanapatojen mausteeksi. Hienonnettuna sitä voi ripotella kalan ja lihan pinnalle ennen parilointia.[1]
Suomessa rosmariinia voi kasvattaa kesäisin ulkona ruukussa tai maassa, mutta pohjoisen kylmää talvea se kestää kehnosti. Yrtin voi antaa talvehtia sisätiloissa noin 10 °C:n lämmössä. Talvehtimisen aikana rosmariinia tulee kastella normaaliakin kevyemmin, vaikka muutenkaan kasvi ei viihdy märässä maassa.
Shakespeare viljelee rosmariinia näytelmissään tavan takaa, esimerkiksi Perikleessä. Platina mainitsee rosmariinin siemenet, kukat ja juuret lehtien ohella kasvin käyttökelpoisiksi osiksi
Rosmariinilla kerrotaan olevan muistia parantavia vaikutuksia ja sitä pidetäänkin muiston ja muistamisen symbolina. Lehdissä on esimerkiksi rosmariinihappoa, jolla on tulehduksia hillitsevä vaikutus.
Rosmariiniuutteen E-koodi on E392, jossa se on luokiteltu hapettumisenestoaineeksi.[2]
Lähteet
muokkaaViitteet
muokkaa- ↑ Enemmän iloa puutarhasta, Oy Valitut Palat, Reader's Digest Ab, 1981.
- ↑ https://www.ruokavirasto.fi/elintarvikkeet/ohjeita-kuluttajille/e-kooditlisaaineet/e-koodit/
Aiheesta muualla
muokkaa- Kasvikset.fi: Rosmariini (Rosmarinus officinalis)
- Kassu – Kasvien suomenkieliset nimet: Rohtorosmariini eli rosmariini (Rosmarinus officinalis)
- ITIS: Rosmarinus officinalis (englanniksi)
- United States Department of Agriculture (USDA): Rosmarinus officinalis (englanniksi)
- Flora of China: Rosmarinus officinalis (englanniksi)
- Isabel Borrás-Linares, Zorica Stojanović, Rosa Quirantes-Piné, David Arráez-Román, Jaroslava Švarc-Gajić, Alberto Fernández-Gutiérrez, Antonio Segura-Carretero: Rosmarinus Officinalis Leaves as a Natural Source of Bioactive Compounds, International Journal of Molecular Sciences 2014, 15, 20585-20606; doi:10.3390/ijms151120585, ISSN 1422-0067 (pdf)
- Dr. Duke's Phytochemical and Ethnobotanical Databases: Rosmarinus officinalis (Arkistoitu – Internet Archive) (englanniksi)
- Centre for Agriculture and Biosciences International (CABI): Rosmarinus officinalis (rosemary) (englanniksi)
- Gernot Katzer's Spice Pages: Rosemary (Rosmarinus officinalis) (englanniksi)
Juurekset | |
---|---|
Kaalit | |
Kurkkukasvit | |
Mausteet | |
Mukulakasvit | |
Palkokasvit | |
Sipulit | |
Muut kasvikset |