Sam Sihvo
Samuli ”Sam” Sihvo (30. lokakuuta 1892 Nurmes, Suomen suuriruhtinaskunta – 12. huhtikuuta 1927 Helsinki, Suomi) oli säveltäjä, sanoittaja ja jääkärivänrikki.[1][2][3]
Koulutus
muokkaaSihvo kävi seitsemän luokaa yhteiskoulua ja suoritti sen kahdeksannen luokan yksityisesti Käkisalmessa vuonna 1913.[1][2] Opintojaan hän jatkoi vielä samaisena vuonna Helsingin musiikkiopistossa.[4]
Jääkäri
muokkaa
Sihvo oli yksi neljästä Sihvon jääkäriveljeksestä. Muut olivat isoveljet jalkaväenkenraali Aarne Sihvo, kenraalimajuri Jussi Sihvo ja pikkuveli, jääkärikapteeni Ilmari Sihvo.[3] Sihvo työskenteli muusikkona ennen liittymistään vapaaehtoisena Saksassa sotilaskoulutusta antavaan Jääkäripataljoona 27:n 1. komppaniaan 3. lokakuuta 1915. Hän osallistui taisteluihin ensimmäisessä maailmansodassa Saksan itärintamalla Misse-joella ja Riianlahdella sekä Aa-joella.[1][2] Palvelustehtäviensä lomassa hän ehti perustaa pataljoonan orkesterin ja soittokunnan sekä toimia niiden johtajana ja soittajana.[4]
Säveltäjä ja kirjailija
muokkaaJo Lockstedtin aikoina Sihvo sävelsi marssin Muistoja Pohjolasta, jonka sanoitti R. R. Ryynänen. Hän toimi vuodesta 1920 saakka vapaana kirjailijana ja säveltäjänä. Hänen pääteoksensa ovat laulunäytelmät Jääkärin morsian (1921) ja Hevoshuijarit (1924).[4] Jääkärin morsiamesta on tehty kaksi elokuvaversiota, Kalle Kaarnan ohjaamana vuonna 1931 ja Risto Orkon ohjaamana vuonna 1938. Hevoshuijari-elokuva valmistui vuonna 1943 Ossi Elstelän ohjaamana.
Kuolema
muokkaaAsuessaan Helsingin ulkopuolella eräässä huvilan yhteisasunnossa erään toisen miehen kanssa, Sihvo oli ollut vierailulla Tyko Sallisen luona Hyvinkäällä. Hänen toverinsa oli samaan aikaan matkalla Viipurissa. Vaikka oli kova pakkanen hän ei huomannut asuinpaikkaansa palatessaan, että huvila oli lämmittämätön, vaan meni nukkumaan. Hänen taiteilijatoverinsa huolestuivat Sihvosta jonkin päivän jälkeen ja mentyään häntä katsomaan he tapasivat Sihvon vuoteestaan. He veivät hänet ensin ravintola Brondaan, mutta Sihvo oli kuumeessa ja sekava. Sairaalassa havaittiin, että hänellä oli keuhkokuume, johon hän menehtyi.[3]
Ylennykset ja kunniamerkit .svg){kind=small}
| Ylennykset | Kunniamerkit | |
|
   |
|
Lähteet
muokkaa- Suomen jääkärien elämäkerrasto. Puolustusministeriön Sotahistoriallisen toimiston julkaisuja IV. WSOY Porvoo 1938.
- Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975. Sotatieteen Laitoksen Julkaisuja XIV. Vaasa 1975. ISBN 951-99046-8-9.
Viitteet
muokkaa- ↑ a b c Suomen jääkärien elämäkerrasto 1938
- ↑ a b c Suomen jääkärien elämäkerrasto 1975.
- ↑ a b c Brantberg, Robert: Jalkaväenkenraali Aarne Sihvo kotisivu.suomi.net. Arkistoitu 21.10.2007. Viitattu 27. marraskuuta 2007.
- ↑ a b c Suuri Musiikkitietosanakirja 6 Seg–Ö, s. 25. Helsinki: Weilin + Göös ja Otava, 1992. ISBN 951-35-4730-2
Aiheesta muualla
muokkaa
- Uola, Mikko: Sihvo, Sam (1892–1927). Kansallisbiografia-verkkojulkaisu (maksullinen). 2.9.1998. Helsinki: Suomalaisen Kirjallisuuden Seura.
- Sam Sihvon sävellystuotanto Suomen äänitearkistossa (1901–1999)
- Sam Sihvon sanoitustuotanto Suomen äänitearkistossa (1901–1999)