Saría

Väestö
Sijainti	35°52′N, 27°13′E, Kárpathos; Kárpathos-Kásos, Etelä-Egean saaret; Kreikka
Saariryhmä	Dodekanesia
Korkein kohta	Pachý Vounó, 631 m
Pinta-ala	21 km²
Asukasluku	45
Kieli	kreikka

Saría (kreik. Σαρία; myös Sariá, Σαριά) on Kreikan saari, joka kuuluu Dodekanesian saariryhmään ja sijaitsee Kárpathoksen pohjoispuolella. Saaren pinta-ala on 21 neliökilometriä ja asukasluku 45 (vuonna 2011). Hallinnollisesti Saría kuuluu Kárpathoksen kuntaan, Kárpathos-Kásoksen alueyksikköön ja Etelä-Egean saarten alueeseen.^[2]^[1]

Maantiede

Saría sijaitsee Välimereen kuuluvassa Egeanmeressä suuremman Kárpathoksen saaren pohjoiskärjen edustalla. Saari muodostaa yhdessä lähisaartensa kanssa muodostaa Kárpathoksen kunnan, joka kuuluu Kárpathos-Kásoksen alueyksikköön ja Etelä-Egean saarten alueeseen.^[2] Kallioiselle Saríalle ovat ominaisia jyrkät rinteet ja irtokivet.^[3] Saría yhdessä Kárpathoksen saaren pohjoisosan kanssa muodostaa Natura 2000 -verkostoon kuuluvan luonnonsuojelualueen, jolla on kokoa 112,98 neliökilometriä.^[4]^[5] Suojelualueen uhkia ovat maaperäeroosio, tulipalot sekä ylilaidunnus.^[6]

Sarían Palátian ranta.

Saarella harjoitetaan metsästystä ja karjankasvatusta.^[3] Saríalle pääsee veneellä Kárpathoksen pohjoisosassa sijaitsevasta Diafánin satamasta.^[7]

Eläimistö

Äärimmäisen uhanalaista^[8] munkkihyljettä tavataan Natura 2000 -alueella.^[9] Euroopan unionin alueella munkkihyljettä tavataan noin sadassa paikassa.^[10] Muista nisäkkäistä alueella tavataan myös hiirenkorvasiippaa ja alppipikkulepakkoa. Matelijoista Natura 2000 -alueella tavataan Chalcides ocellatus ocellatus -skinkkiä, joka on silmäskinkin alalaji sekä Hemidactylus turcicus- ja Cyrtopodion kotschyi -gekkoja. Alueen muita eläinlajeja ovat sammakkoeläimiin kuuluva mölysammakko ja salamanterien heimoon kuuluva Lyciasalamandra luschani.^[6]^[9]

Saría muodostaa yhdessä Kárpathoksen saaren pohjoisosan kanssa 87,91 neliökilometrin laajuisen kansainvälisesti tärkeän lintualueen, jolla pesii muun muassa välimerenlokkeja. Muita alueella asuvia lintulajeja ovat sinirastas ja vuorikotka. Alueen pinta-alasta 85 prosenttia on maatalouden käytössä, 5 % kalastuksen käytössä ja loput 10 % on käyttämätöntä. Alueesta 78 % on pensaikkoa ja 8 % kallioisia merenrantoja ja rantajyrkänteitä. Loput 5 % alueesta on alkuperäisen havumetsän peitossa. Lintualueen uhkia ovat esimerkiksi tulipalot, laiton metsästys, metsänhakkuut, vieraslajit ja matkailu.^[3]

Kasvillisuus

Sarían luontoa.

Sarían kasvillisuus on phryganaa.^[3] Saarella on useita harvinaisia ja kotoperäisiä kasvilajeja. Sarían ja Kárpathoksen pohjoisosan käsittävällä Natura 2000 -alueella tavattavista kasvilajeista IUCN:n uhanalaisten lajien punaiseen listaan (1993) kuuluvat ja Kreikan laissa suojeltuja ovat muun muassa kellojen sukuun kuuluvat Campanula delicatula ja Campanula carpatha, paloyrttien sukuun kuuluva Phlomis pichleri, neilikkojen sukuun kuuluva Dianthus fruticosus ssp. carpathus, lyijykukkakasvien heimoon kuuluva Limonium carpathum, asterikasvien heimoon kuuluva Staehelina fruticosa, törmäkukkien sukuun kuuluva pensastörmäkukka, marattien sukuun kuuluva Asperula tournefortii, kohokkien sukuun kuuluva Silene ammophila ssp. carpathum, ukonnauriiden sukuun kuuluva Erysimum candicum ssp. carpathum ja villakkojen sukuun kuuluva Senecio gnaphalodes. Suojelualueella kasvavia CITES-sopimuksen C-liitteessä mainittuja kasvilajeja ovat muun muassa kalkkikämmekköjen sukuun kuuluvat kartiosaalepjuuri ja Anacamptis sancta. Suojelualueen muita kasvilajeja ovat esimerkiksi huulikukkaiskasvien heimoon kuuluva kuputeurikka, lemmikkikasvien heimoon kuuluva Lithodora hispidula ssp. hispidula, matarojen sukuun kuuluva Galium canum ssp. ovatum ja munkinhuppujen sukuun kuuluva Arum creticum.^[6]

Historia

Antiikki

Pääartikkeli: Antiikin Saros

Sarían saarelta on löydetty merkkejä asutuksesta, jotka on ajoitettu myöhäiselle neoliittiselle kaudelle eli noin vuosille 4000–3000 eaa. sekä pronssikaudelle vuosille 2300–2000 eaa. Antiikin aikana saari tunnettiin nimimuodossa Saros. Saarella oli ainakin yksi polis eli kaupunkivaltio, jonka nimi oli oletettavasti myös Saros. Toisaalta saarella mainitaan olleen myös Nisyros-niminen kaupunki, mutta ei ole varmuutta siitä, oliko kyseessä sama vai eri kaupunki. Myöskään kaupunkien sijainnista saarella ei ole täyttä varmuutta. Saaren koillisrannikon Palátianlahden läheisyydessä, Kástelloksen kukkulalla on sijainnut akropolis, jolta on löytynyt muurien jäänteitä sekä hautakammioita.^[11]^[12] Se oletetaan yleensä Saroksen kaupungin paikaksi.^[12]

Myöhempi historia

Löytöjen perusteella Saría säilyi asuttuna varhaisella kristillisellä ja bysanttilaisella kaudella. Palátianlahden pohjoispuolella on kahden basilikakirkon rauniot. Samoin antiikin akropoliilla sijaitsi basilika. Itärannikon Palátiassa oli 800- ja 900-luvuilla asutuskeskus, jossa oli kivestä rakennettuja yhden huoneen taloja. Taloissa oli kaareutuva kartiomainen katto. Samankaltaisia taloja on esimerkiksi Turkin kaakkoisosassa ja Syyriassa.^[13]

Sarían saari kuului vuoden 2010 loppuun saakka Ólympoksen kyläkuntaan. Vuoden 2011 alussa Saría päätyi Kárpathoksen kunnan osaksi, kun Ólympos liitettiin siihen.^[14]^[15]

Lähteet

Georghiou, K. et al.: GR4210003 (pdf) Δίκτυο Ερευνητών Διαχείρισης Περιβάλλοντος. Viitattu 27.3.2012. (englanniksi)

Viitteet

↑ ^a ^b Kiminas, Demetrius: The Ecumenical Patriarchate, s. 111. Wildside Press LLC, 2009. ISBN 1434458768 Teoksen verkkoversio (viitattu 27.3.2012). (englanniksi)
↑ ^a ^b Απογραφή Πληθυσμού - Κατοικιών 2011. Väestönlaskennan tulokset (XLS) 2011. The Hellenic Statistical Authority (Kreikan tilastokeskus ELSTAT). Arkistoitu 16.10.2015. Viitattu 1.9.2014. (kreikaksi)
↑ ^a ^b ^c ^d gr172 Saria island and northern Karpathos Ελληνική Ορνιθολογική Εταιρεία (Kreikan lintutieteellinen seura). Viitattu 27.3.2012. (englanniksi)
↑ Georghiou et al, s. 1–2
↑ Natura 2000 Viewer European Environment Agency (EEA). Arkistoitu 28.5.2010. Viitattu 27.3.2012. (englanniksi)
↑ ^a ^b ^c Georghiou et al, s. 8–9
↑ Miller, Korina et al.: Greek Islands, s. 299–300. Lonely Planet, 2010. ISBN 978-1-74179-227-0 (englanniksi)
↑ Monachus monachus (IUCN 2009 Red List) IUCN. Viitattu 27.3.2012. (englanniksi)
↑ ^a ^b Georghiou et al, s. 5
↑ Site Name: Kastellorizo kai Nisides Ro kai Strogyli Υπουργειο Περιβαλλοντοσ Χωροταξιασ & Δημοσιων Εργων. Arkistoitu 18.10.2014. Viitattu 27.3.2012. (englanniksi)
↑ Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”516 Saros”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. (An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation) Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1
↑ ^a ^b Saros (Karpathos) 1 Saria - Σάριοι ToposText. Viitattu 13.5.2019.
↑ Patsiadá, Vasilikí (kään. engl. Dovletis, Onoufrios): Karpathos: Saria island 2006. ΙΔΡΥΜΑ ΜΕΙΖΟΝΟΣ ΕΛΛΗΝΙΣΜΟΥ. Viitattu 27.3.2012. (englanniksi)
↑ ΧΑΡΤΕΣ ΚΑΛΛΙΚΡΑΤΗ OKXE. Viitattu 27.3.2012. (kreikaksi)^{[vanhentunut linkki]}
↑ Πρόγραμμα 'Καλλικράτης' (Ενημερώσεις μέχρι 31/12/2010) (xls) 2010. Ελληνική Στατιστική Αρχή. Arkistoitu 15.2.2012. Viitattu 27.3.2012. (kreikaksi)

Aiheesta muualla

Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Saría Wikimedia Commonsissa

Dodekanesia

Pääsaaret	Astypálaia Kálymnos Kárpathos Kásos Kastelórizo (Megísti) Kos Léros Nísyros Pátmos Ródos Sými Tílos
Muut suuremmat saaret	Agathonísi Alimiá Arkoí Farmakonísi Gyalí Kínaros Lévitha Leipsoí Nímos Psérimos Saría Télendos
Pienet saaret	Adelfoí Áfoti Ágios Antónios Agía Kyriakí, Astypálaia Agía Kyriakí, Kálymnos Agía Kyriakí, Léros Agía Marína Agía Thékla Ágios Andréas Ágios Geórgios, Megísti Ágios Geórgios, Pátmos Ágios Theódoros Agriélaia Ammoúdi Antítilos Ánydro Apanonísia Archángelos Archangélou Arefoúsa Argeloússa Armáthia Artikonísi Aspronísia Makrý Aspronísi Megálo Aspronísi Mikró Aspronísi Aspropníchtis Astakidonísia Astakída Astakidópoulo Chténi Siál Aváptistos Avgó Balámou Chálavra Káppari Makronísi Piáto Piláfi, Leipsoí Psómos Stavrí Chamilí Charkiás Chiliomódi Chína Chondró Chondronísi Chondrós Despotikó Diakóftis Diavátes Karavalonísi Megalonísi Divoúnia Drosonísi Exonísi Faradonísia Fokionísia Frágkos Ftenó Gáidaros Livadeión Gáidaros Megálou Chorioú Gialesíno Gláros, Agathonísi Gláros, Léros Glynó Griá Ímia Kalapódia Kalavrós Kalólimnos Kalóvolos Kandelioússa Karávolas Karofýlla Káto Prasoúa Katsagrélli Katsikópoula Kentronísi Kolófonas, Chálki Kolófonas, Kásos Kómaros Kouloúndros Kouloúra Kounéli Kounoúpoi Koúrika Koutsomýti Krevátia Krevatió Kténia Liádia Megálo Livádi Pláka, Léros Lígkia Líra Lítra Maelonísi Makronísi, Kásos Makronísi, Pátmos Makrý Manóli Márathos Marmarás Mávra Mávro Poïní Megálo Mávro Poïní Megálo Trístomo Mikrí Kouloúra Mikró Sofráno Mikró Trístomo Moíra Moní Nekrothíki Nerá, Agathonísi Nerá, Kálymnos Nípouri Nisáki Nisí Nisierós Ofidoússa Oxiá Pacheiá Palaiókastro Páno Prasoúa Páploma Patelída Paximáda Pentánisa Pénte Vráchoi Pergoússa Petrokáravo Piganoússa Piláfi, Pátmos Pítta Pláka, Kásos Plateía Pláti, Kálymnos Pláti, Kásos Pláti, Sými Polýfados Pontikonísia Megálos Pontikós Mikrós Pontikós Pontikoúsa Porionísi Práso Prasonísi, Kárpathos pohj. Prasonísi, Kárpathos itä Prasonísi, Pátmos Prasonísi, Ródos Prasoúda Psathonísi, Agathonísi Psathonísi, Pátmos Psomí Psoradiá Ro Safonídi Saráki Savoúra Sélli Sesklí Sfýra Skláves Smyneronísi Sochás Sókastro Spoláto Strongylí, Agathonísi Strongýli, Chálki Strongýli, Kásos Strongylí, Léros Strongylí, Megísti Strongylí, Nísyros Strongyló, Pátmos Strongyló, Ródos Sýrna Tigáni Tragonéra Tragonísi Tragoúsa Tría Nisiá Mesonísi Plakída Stefánia Troumpéto Trypití Tsoúka, Chálki Tsoúka, Pátmos Tsoukáki Vasilikí Velóna Xéra Xóplakes Zaforás

[kiminas-1] Kiminas, Demetrius: The Ecumenical Patriarchate, s. 111. Wildside Press LLC, 2009. ISBN 1434458768 Teoksen verkkoversio (viitattu 27.3.2012). (englanniksi)

[Elstat-2] Απογραφή Πληθυσμού - Κατοικιών 2011. Väestönlaskennan tulokset (XLS) 2011. The Hellenic Statistical Authority (Kreikan tilastokeskus ELSTAT). Arkistoitu 16.10.2015. Viitattu 1.9.2014. (kreikaksi)

[ornithologiki-3] r172 Saria island and northern Karpathos Ελληνική Ορνιθολογική Εταιρεία (Kreikan lintutieteellinen seura). Viitattu 27.3.2012. (englanniksi)

[Georghiou_s._1–2-4] Georghiou et al, s. 1–2

[5] Natura 2000 Viewer European Environment Agency (EEA). Arkistoitu 28.5.2010. Viitattu 27.3.2012. (englanniksi)

[Georghiou_s._8–9-6] Georghiou et al, s. 8–9

[miller-7] Miller, Korina et al.: Greek Islands, s. 299–300. Lonely Planet, 2010. ISBN 978-1-74179-227-0 (englanniksi)

[8] Monachus monachus (IUCN 2009 Red List) IUCN. Viitattu 27.3.2012. (englanniksi)

[Georghiou_s._5-9] Georghiou et al, s. 5

[10] Site Name: Kastellorizo kai Nisides Ro kai Strogyli Υπουργειο Περιβαλλοντοσ Χωροταξιασ & Δημοσιων Εργων. Arkistoitu 18.10.2014. Viitattu 27.3.2012. (englanniksi)

[Hansen-11] Hansen, Mogens Herman & Nielsen, Thomas Heine: ”516 Saros”, An Inventory of Archaic and Classical Poleis. (An Investigation Conducted by The Copenhagen Polis Centre for the Danish National Research Foundation) Oxford: Oxford University Press, 2004. ISBN 0-19-814099-1

[TT-12] Saros (Karpathos) 1 Saria - Σάριοι ToposText. Viitattu 13.5.2019.

[ΙΔΡΥΜΑ-13] Patsiadá, Vasilikí (kään. engl. Dovletis, Onoufrios): Karpathos: Saria island 2006. ΙΔΡΥΜΑ ΜΕΙΖΟΝΟΣ ΕΛΛΗΝΙΣΜΟΥ. Viitattu 27.3.2012. (englanniksi)

[okxe-14] ΧΑΡΤΕΣ ΚΑΛΛΙΚΡΑΤΗ OKXE. Viitattu 27.3.2012. (kreikaksi)^{[vanhentunut linkki]}

[kallikratis-15] Πρόγραμμα 'Καλλικράτης' (Ενημερώσεις μέχρι 31/12/2010) (xls) 2010. Ελληνική Στατιστική Αρχή. Arkistoitu 15.2.2012. Viitattu 27.3.2012. (kreikaksi)

[2]

[1]

[3]

[4]

[5]

[6]

[7]

[8]

[9]

[10]

[11]

[12]

[13]

[14]

[15]

Sijainti	35°52′N, 27°13′E, Kárpathos Kárpathos-Kásos, Etelä-Egean saaret Kreikka
Saariryhmä	Dodekanesia
Korkein kohta	Pachý Vounó, 631 m
Pinta-ala	21 km² ^[1]