Sulkeiset

Sulkeiset eli sulkeisjärjestysharjoitus on puolustusvoimissa käytössä oleva koulutusmenetelmä. Siinä yksittäisten sotilaiden ja ryhmien sijainti on toistensa suhteen tarkoin määrätty. Se juontaa juurensa ajalta, jolloin tuliaseita ei ollut vielä keksitty, vaan taisteltiin keihäin ja miekoin. Ensimmäinen säilynyt sulkeisjärjestysohjesääntö on peräisin Bysantin ajoilta^lähde?, ja se juontaa juurensa paljon vanhempaan, roomalaiseen legioonalaisten ohjesääntöön.^lähde?

Sulkeisten harjoittamisella tähdätään yksilön sopeuttamiseen suuremman joukon osaksi ja toimimaan joukon osana ennalta määrättyjen komentojen mukaan. Harjoittamalla pyritään suoritukset saamaan koko joukon osalta täsmälleen yhtäaikaiseksi. Oikein käytettynä se on puolustusvoimien sulkeisjärjestysohjesäännön mukaan nopein tapa hallita suurienkin joukkojen liikettä.

Sulkeisilla puolustusvoimien mukaan tavoiteltuja hyötyjä

• Joukon yhteishengen luominen
• Kyky vaistomaiseen reagointiin ja täsmällisyyteen
• Suurten sotilasjoukkojen täsmällinen ja vakiomallinen johtaminen
• Henkisen kapasiteetin sekä lihaskunnon ja koordinaation kehittäminen

Pohjimmiltaan sulkeisjärjestysharjoitus on behavioristinen ehdollistuminen. Siinä pyritään toiston ja jatkuvan harjoituksen myötä vaistomaiseen toimintaan. Keskiajan elävän historian toiminta on tutkinut myös aikakautisia taistelutaktiikoita sekä sulkeisjärjestysohjesääntöjä, ja sulkeisjärjestyksen merkitys tuonaikaisessa taistelussa on ollut todella merkittävä, sillä pitkät salkoaseet, keihäät ja piikit sotkeutuvat nopeasti toisiinsa ilman täsmällisiä komentoja. Isojen jalkaväkimuotojen liikuttelu ilman täsmällisiä komentoja ja järjestystä on täysin mahdotonta. Sulkeisjärjestyksessä toimivan joukko-osaston psykologinen vaikutus viholliseen on myös todella merkittävä. Osaston tulee myös tuntea heitä ohjaavan henkilön ääni.

Suusta ladattavien aseiden aikakaudella sulkeisjärjestystä käytettiin myös jatkuvan tulitoiminnan mahdollistamiseksi; esimerkiksi Britannian kuninkaallisen armeijan jalkaväen kolmirivisessä muodostelmassa joukko eteni alkuun kolmijonossa ja saavuttaessa taistelukentälle miehet kääntyivät paikallaan 90 astetta joko vasemmalle tai oikealle muodostaen kolmirivin, liikkuvassa kolmirivissä käskyllä "Number One" ensimmäisen rivi eteni muun muodon edelle ja ampui, käskyllä "Number Two" ensimmäinen rivi siirtyi taakse lataamaan kun toinen rivi eteni muun muodon edelle ja ampui, käskyllä "Number Three" ampumavuorossa ollut toinen rivi siirtyi muodon taakse lataamaan ja kolmas rivi siirtyi ampumaan jne. Nykyisenlaisen paraatikatselmus muodostelman alkuperä on myös näissä taistelumuodostelmissa; joukot järjestäytyivät komppanioittain rivistöksi päädyissä saattaen olla jopa useita komppanioita peräkkäin tarkoituksena saada vahvat sivustat murtamaan vihollisen sivustat ja estämään omien sivustojen murtuminen.

Koska simputus on Puolustusvoimissa kielletty, sulkeisharjoituksia ei ole luvallista käyttää rangaistuksena tai esimiesaseman väärinkäyttöön. Kaiken sulkeiskoulutuksen tulee tähdätä edellä mainittuihin hyötyihin vaikka se olisi henkisesti ja fyysisesti rasittavaa. Sulkeisia voidaan toistaa mikäli vaadittuja koulutuksellisia tavoitteita ei saavuteta.

Sulkeiskomennot

Sulkeisjärjestysharjoituksessa käytetään Sulkeisjärjestysohjesäännön määrittämiä komentoja. Komennoilla on aina suorittava osa ja usein valmistava osa, esimerkiksi "kaarto vasempaan – mars", jossa "kaarto vasempaan" on valmistava osa ja "mars" suorittava osa, jolloin sotilaat toteuttavat käsketyn komennon. Valmistavan ja suorittavan osan välissä pidetään noin sekunnin tauko. Komentoihin kuuluu muun muassa:

Asento, jolloin sotilaat siirtävät liikuttamalla vasenta jalkaansa kantapäät yhteen, jättäen jalkaterien väliin noin kahden nyrkin välin, asettavat kädet nyrkissä housunsaumoille ja ottavat korostetun ryhdin.

Lepo, jolloin sotilaat siirtävät vasenta jalkaansa noin oman jalkansa verran vasemmalle ja hellittävät hieman korostettua ryhtiään.

Käännös oikeaan – päin, tällä komennolla sotilaat kääntyvät käskettyyn suuntaan nostamalla käsketyn suunnan puoleista jalkaansa kantapään varaan ja toista jalkaansa jalkaterän varassa, käännöksen jälkeen sotilaat siirtävät vasemman jalkansa oikean jalan viereen ja jäävät asentoon seisomaan. Muut suunnat käsketään komennoilla "käännös vasempaan – päin" ja "täyskäännös vasempaan – päin".

Taakse – poistu, tällä komennolla sotilaat kääntyvät vasemman kautta 180 astetta, ottavat 10 juoksuaskelta, kääntyvät takaisin käskynantajaa kohti ja jäävät lepoon odottamaan lisäohjeita. Poistuminen voidaan käskeä myös vasemmalle, oikealle tai muuhun joukon johtajan määrittämään suuntaan tai paikkaan.

Kolmiriviin – järjesty, komennon jälkeen sotilaat marssivat tahdissa muotoon, jossa kolme miestä on peräkkäin ja muut muodostavat rivit heidän vasemman kätensä puolelle. Voidaan käskeä myös jonomuodostelmaan ja jonojen/rivien lukumäärä voi olla mikä tahansa. Paririviin-järjesty tai jonoon järjesty.

Oikealle – mars, marssiva joukko-osasto ottaa kolme vinoaskelta oikealle, tarvittaessa ojaan. Käytetään esim. ajoneuvoa kohdatessa.

Marssittaessa yksikköä on johtaja on osaston toiseksi viimeisen täyden ruodun tasalla pystyäkseen ohjaamaan yksikköä.

Muita komentoja ovat esimerkiksi aseotteet: "eteen – vie", "olalle – vie", "jalalle – vie" (koskee ainoastaan lippua), sekä esimerkiksi marssimiseen liittyvät komennot: "tahdissa – mars", "osasto – seis" ja "juoksuun – mars".

Rättisulkeiset

Rättisulkeiset eli järjestymisharjoitus on armeijaslangiin kuuluva ilmaus. Kyseinen toiminta ei liity sulkeisjärjestykseen vaan on sellainen harjoitus, jossa esimiehet toistuvasti käskevät varusmiehiä järjestymään paikalle tietyssä varustuksessa. Käsky uudesta varustuksesta saatetaan määrätä jo siinä vaiheessa kun edellistä vasta puetaan. Jos järjestymisharjoitus järjestetään viikko-ohjelman ulkopuolella, on kyseessä nykyään esimiesaseman väärinkäyttö.

Lähteet

• Sulkeisjärjestysohjesääntö