Suonenjoki

Suonenjoki on Suomen kaupunki, joka sijaitsee Pohjois-Savon maakunnan länsiosassa. Kaupungissa asuu 6 670 ihmistä, ja sen pinta-ala on 862,34 km², josta 148,78 km² on vesistöjä. Väestötiheys on 9,35 asukasta/km². Suonenjoen naapurikunnat ovat Kuopio, Leppävirta, Pieksämäki, Rautalampi ja Tervo. Suonenjoen keskustaajama sijaitsee lähellä jokea nimeltä Suonenjoki.

Suonenjoki
vaakuna	sijainti
Sijainti	62°37′30″N, 027°07′20″E
Maakunta	Pohjois-Savon maakunta
Seutukunta	Sisä-Savon seutukunta
Kuntanumero	778
Hallinnollinen keskus	Suonenjoen keskustaajama
Perustettu	1865
– kauppalaksi	1967
– kaupungiksi	1977
Kokonaispinta-ala	862,34 km² 132:nneksi suurin 2022
– maa	713,56 km²
– sisävesi	148,78 km²
Väkiluku	6 670 137:nneksi suurin 31.8.2024
– väestötiheys	9,35 as./km² (31.8.2024)
Ikäjakauma	2020
– 0–14-v.	13,0 %
– 15–64-v.	54,4 %
– yli 64-v.	32,6 %
Äidinkieli	2023
– suomenkielisiä	96,2 %
– ruotsinkielisiä	0,2 %
– muut	3,7 %
Kunnallisvero	9,10 % 106:nneksi suurin 2024
Kaupunginjohtaja	Juha Piiroinen
Kaupunginvaltuusto	27 paikkaa
2021–2025  • Kesk.  • PS  • SDP  • Kok.  • Vas.  • KD	12 5 4 3 2 1
suonenjoki.fi
Infobox OKNimi-testi OK

Suonenjoki on tunnettu mansikkatiloistaan, ja mansikanlehti esiintyy myös kaupungin vaakunassa. Suonenjoki on Sisä-Savon seutukunnan ainoa kaupunki ja asukasluvultaan suurin kunta. Suonenjoki sai kuntaoikeudet vuonna 1865. Kauppalaksi Suonenjoki tuli vuonna 1967 ja sai kaupunkioikeudet vuonna 1977, kun kunnallislaki muuttui ja kauppalajärjestelmä lakkautettiin.

Maantiede

Suonenjoki sijaitsee valtatie 9:n varrella 50 km lounaaseen Kuopiosta ja 100 km koilliseen Jyväskylästä. Suonenjoen naapurikunnat ovat Kuopio, Leppävirta, Pieksämäki ja Rautalampi sekä Tervo. Kaupungin halki virtaa Suonenjoki Suonteenselästä Iisveteen. Keskustan tuntumassa sijaitsee luonnonkaunis Lintharju. Keskustaajama muodostuu akselista Iisvesi–Käpylä–Suonenjoki.

Suonenjoen rautatieasema 2019.

Suonenjoen ohitse kulkeva valtatie 9 tarjoaa hyvät tieyhteydet Kuopioon ja Jyväskylään. Kaupungista on lisäksi hyvät rautatieyhteydet ja useita junia kulkee kaupungin lävitse päivittäin. Tammikuussa 2006 VR aloitti Pendolino-yhteydet Helsinkiin ja Kuopioon. Suonenjoen matkakeskus sijaitsee linja-autoasemalla ja sieltä lähtee linja-autoja Jyväskylään, Kuopioon, Rautalammille, Karttulaan ja Mikkeliin.

Kylät

Herrala, Hulkkola, Jauhomäki, Karkkola, Kukkola, Kutumäki, Kutunkylä, Kuvansi, Käpylä, Kärkkäälä, Lempyy, Liedemäki, Luukkola, Lyytilänmäki, Markkala, Nuutila, Piispalanmäki, Pörölänmäki, Rajalanniemi, Rieponlahti, Sydänmaa, Toholahti, Tyyrinmäki, Vauhkola, Vehvilä (Arkistoitu – Internet Archive), Viippero, Jalkala, Karsikonmäki, Suontee, Suihkola, Kolikkoinmäki, Kinnula

Taajamat

Vuoden 2017 lopussa Suonenjoella oli 7 266 asukasta, joista 5 200 asui taajamassa, 1 982 haja-asutusalueilla ja 84:n asuinpaikat eivät olleet tiedossa. Suonenjoen taajama-aste on 72,4 %. Kunnassa on vain yksi taajama, Suonenjoen keskustaajama. Iisvesi muodosti aiemmin oman taajamansa, mutta se on sittemmin kasvanut yhteen Suonenjoen keskustaajaman kanssa.

Keskustaajaman kaupunginosat

Harakkaniemi, Iisvesi, Keskusta, Kirkkolanniemi, Kolmisoppi, Harjakangas, Kopola, Käpylä, Lampientaipale, Mannilanpelto, Metsola, Pappilanpelto, Purola, Tervala, Yhteislaidun, Valkeisenmäki

Historia

Suonenjoen alueelta Koskeloveden Saunaniemestä on löytynyt asutukseen viittaavia kampakeraamisia löytöjä, jotka on ajoitettu noin ajalle 2500–2000 eaa. Alueella liikkui tuolloin kuitenkin lähinnä pohjoiseen vaeltavia lappilaisia.

Pähkinäsaaren rauhan rajan muistomerkki (1969) Suonenjoki-joen Kruunusillan vierellä.

Suonenjoen arvellaan toimineen Pähkinäsaaren rauhan 1323 rajamerkkinä. Alueelle alkoi 1500- ja 1600-luvuilla muuttaa pikkuhiljaa enemmän väestöä, ja 1700-luvulla Suonenjoelle perustettiin ensin rukoushuonekunta, sitten kappeliseurakunta. Vuonna 1811 kappeliseurakunta liittyi Rautalammin kirkkopitäjään, minkä seurauksena hallinto keskittyi Kuopioon aikaisemman Pieksämäen sijasta. Nykyisellä taajama-alueella Suonenjoen ylittävät sillat rakennettiin jo varhain, Kruununsilta oli olemassa jo 1780 ja joen alkupäässä sijaitsevan Siioninsillan paikalla oli silta 1830-luvulla.

Suonenjoen saadessa kuntaoikeudet vuonna 1865 oli asukasluku noin 4 000. Samana vuonna valmistui Suonenjoen nykyinen kirkko, joka korvasi ahtaaksi jääneen 1700-luvun lopulla rakennetun ensimmäisen kirkon. Suonenjoelle rakennettiin rautatieasema Savon radan valmistumisen yhteydessä vuonna 1889. Myös Iisveden sivuradalle rakennettiin asema samoihin aikoihin. Suonenjoen kirkonkylästä tuli taajaväkinen yhdyskunta vuonna 1915 ja Iisvedestä vuonna 1926. Kirkonkylä palautettiin osaksi kuntaa jo vuonna 1937, mutta Iisveden yhdyskunta oli olemassa vuoden 1955 loppuun asti. Sahateollisuus nousi 1900-luvun alkupuolella alueen tärkeimmäksi elinkeinoksi. Mansikanviljely yleistyi 1940-luvulta lähtien, ja Suonenjoki tuli tunnetuksi mansikkakaupunkina. Suonenjoen yhteiskoulu aloitti toimintansa 1930, ja uuteen rakennukseen se siirtyi 1950. Rakennukseen rakennettiin tilanpuutteen vuoksi vielä lisäsiipi vuonna 1956 ja koulun nimeksi tuli Suonenjoen yhteislyseo.

Suonenjoen aseman eteläpuolella tapahtui junaonnettomuus 12. elokuuta 1998, kun pohjoisesta tullut InterCity-juna ja etelästä tullut tavarajuna törmäsivät. Onnettomuudessa loukkaantui lievästi 25 henkilöä ja yksi vakavasti.

Hallinto

Suonenjoen kaupunginjohtaja on Juha Piiroinen. Kaupunginvaltuusto valitsi hänet tehtävään joulukuussa 2012. Kaupunginvaltuustossa on 27 paikkaa, joista kaksitoista on keskustan hallussa kaudella 2021–2025.

Talous

Suonenjokea ilmakuvassa.

Vuonna 2015 kunnassa oli 2452 työpaikkaa. Niistä 8,7 % oli alkutuotannossa (maa-, metsä- ja kalataloudessa), 61 % palveluissa ja 28 % jalostuksessa. Palvelun osuus oli pienempi kuin koko maassa (75 %), ja alkutuotannon osuus suurempi kuin koko maassa (3 %).

Suonenjoen alueen yritykset ovat järjestyneet Suonenjoen Yrittäjiin, joka on Savon Yrittäjien paikallisyhdistys. Suonenjoen seudun merkittäviä työnantajia ovat kaupungin sekä Sisä-Savon terveyskeskuskuntayhtymän lisäksi muun muassa tienhoitolaitevalmistaja Arctic Machine, liimapuupalkkivalmistaja Finland Laminated Timber, Iisveden Metsä Oy:n saha, Osuuskunta Maitomaan meijeri, Pakkasmarja Oy sekä Valio Oy:n Suonenjoen hillotehdas (entinen Nordic Jam Oy). Kesäisin Suonenjoelle saapuu runsaasti mansikanpoimijoita sekä Suomesta että ulkomailta. Suonenjoella sijaitsee myös metsäntutkimuslaitoksen toimintayksikkö.

Väestönkehitys

Seuraavassa kuvaajassa on esitetty kaupungin väestönkehitys viiden vuoden välein vuodesta 1980 lähtien. Käytetty aluejako on 1.1.2017 tilanteen mukainen.

Suonenjoen väestönkehitys 1980–2020
Vuosi			Asukkaita
1980			9 110
1985			8 981
1990			8 681
1995			8 560
2000			8 048
2005			7 766
2010			7 598
2015			7 390
2020			7 060
Lähde: Tilastokeskus.

Julkisia palveluja

Yleissivistävät oppilaitokset

Suonenjoella toimii neljä peruskoulua ja Suonenjoen lukio. Suonenjoen peruskouluista kaksi sijaitsee taajama-alueella ja loput ovat kyläkouluja. Suonenjoen lukio on yleislukio.

Perusopetukseen valmistavaa opetusta annetaan maahanmuuttajille.

• Peruskoulut
  • Esiopetus päiväkodeissa ja Lempyyn koulussa
  • Alakoulut (luokat 1–6)
    • Iisveden koulu
    • Lempyyn koulu (Lempyyllä myös esiopetus)
    • Sammalselän koulu
  • Yhtenäiskoulut (luokat 1–9)
    • Suonenjoen yhtenäiskoulu (aiemmat Kaatron koulu ja Lintharjun koulu, entinen Suonenjoen yläaste)
• Toisen asteen oppilaitokset
  • Suonenjoen lukio
  • Sisä-Savon kansalaisopisto

Terveyspalvelut, poliisi ja pelastustoimi

Suonenjoen terveyspalveluista vastaa Sisä-Savon terveydenhuollon kuntayhtymän Suonenjoen terveysasema.

Suonenjoella sijaitsee Itä-Suomen poliisilaitoksen Suonenjoen poliisiasema, joka vastaa Suonenjoen, Karttulan, Rautalammin, Vesannon ja Tervon järjestyksen pidosta. Kaupungissa sijaitsee myös Pohjois-Savon pelastuslaitoksen Suonenjoen paloasema.

Liikunta ja vapaa-aika

Suonenjoella toimii lukuisia urheiluseuroja, joista suurimmat ovat Suonenjoen Kiekko-Karhut (SuKiKa) ja Suonenjoen Pallo (SuPa) sekä vuonna 1908 perustettu yleisseura Suonenjoen Vasama.

Suonenjoen Kiekko-Karhut on urheiluseura, joka on keskittänyt toimintansa jääkiekkoon ja ringetteen. SuKiKan A-joukkue pelaa jääkiekon II-divisioonan 4. lohkossa, missä joukkue on menestynyt viime aikoina hyvin. SuKiKalla on myös kattava junioriohjelma, jokaisesta ikäluokasta löytyy joukkue ja 17 vuotta täyttäneet siirtyvät yleensä A-joukkueeseen tai muihin joukkueisiin. SuKiKan perinteiset värit ovat musta ja keltainen. Joukkue pelaa ottelunsa Suonenjoen vuonna 1997 valmistuneessa jäähallissa.

Suonenjoen Pallo -52 on vuonna 1952 perustettu jalkapalloseura. SuPa pelaa kotiottelunsa keskuskentällä. SuPalla on myös samanlainen junioriohjelma kuin Kiekko-Karhuilla, ja myös tytöt pelaavat SuPan riveissä Itä-Suomen piirin ”mimmiliigassa”. Joukkueen perinteinen väri on oranssi, ja joukkueen logo on samankaltainen kuin KuPSin logo.

Kesällä yleisurheilusta kiinnostuneet voivat harrastaa yleisurheilulajeja Suonenjoen keskuskentällä, jossa on standardien mukaiset suorituspaikat. Keskuskentän vieressä on myös mahdollista pelata tennistä vapaasti päivisin ja iltaisin. Talvisin tenniskentän paikalla on jääpallokaukalo. Keskuskentän vieressä on myös pesäpallokenttä, sekä kesäisin jäähallin vieressä pururadan ympärillä ja yläkentällä frisbeegolf rata jossa on 18-väylää. Väylät ovat suunnitellut Jussi Meresmaa ja Suonenjoen kaupunki on kustantanut radan.

Talvisin Suonenjoella on mahdollisuus hiihtää valaistuilla laduilla Lintharjun maastossa ja harrastaa mäkihyppyä.

Lintharjun liikuntakeskuksen uimahallin lisäksi keskustaajaman alueella on uimarannat Kaatronlammessa ja Kokkolammessa sekä avantouintipaikka Suonteen rannalla Soitunlahdessa. Kaatronlammen uimalasta löytyy myös uimahyppyteline ja vesiliukumäki. Suonenjoella on karting-rata.

Seurakunnat

Evankelis-luterilainen Suonenjoen kirkko (suun. Ferdinant Öhmann, 1865).

Suonenjoen ortodoksinen kirkko.

Suonenjoella toimii Suomen evankelis-luterilaisen kirkon Suonenjoen seurakunta.

Itsenäisenä helluntaiseurakuntana Suonenjoella toimii Suonenjoen helluntaiseurakunta.

Suonenjoen alue kuuluu myös Suomen ortodoksisen kirkon Kuopion ortodoksiseen seurakuntaan vuoden 2021 alusta. Aiemmin Suonenjoki oli osa Rautalammin ortodoksista seurakuntaa.

Kulttuuri

Suonenjoella toimii kolme museota (Kuivataipaleen museokanava, Kolikkoinmäen työläiskotimuseo ja Suonenjoen kotiseutumuseo), kirjasto ja taidegalleria. Kirjasto ja taidegalleria, Kellarikalleria, sijaitsevat Suonenjoen kulttuuritoimen kanssa samassa rakennuksessa. Kaupungissa toimii myös Sisä-Savon kansalaisopisto, joka järjestää yleissivistävää aikuisopetusta.

Suonenjoella ja lähikunnissa ilmestyy Paikallislehti Sisä-Savo. Lehti ilmestyi ensimmäisen kerran vuonna 1965 nimellä Rautalammin–Suonenjoen paikallislehti.

Venäjällä sijaitseva Äänisenranta on ollut vuodesta 1992 lähtien Suonenjoen ystävyyskunta.

Ruokakulttuuri

1980-luvulla jokaiselle Savon silloiselle kunnalle äänestettiin omat nimikkoruoat. Suonenjoen perinneruoaksi valittiin rasvapotut, eräänlainen muhennos sianlihasta, perunoista ja sipulista, sekä kerroksittainen mansikkatalkkuna.

Tapahtumat

Suonenjoella on järjestetty useita suuria kristillisiä kesätapahtumia. Herättäjäjuhlat on järjestetty Suonenjoella viisi kertaa: 1904, 1915, 1927, 1945 sekä 2003.

Mansikkakarnevaalit on Suonenjoella kesäisin järjestettävä yleisötapahtuma, jotka järjestetään yleensä heinäkuun toisella viikolla. Karnevaaleilla juhlitaan mansikan satokauden huippua, ja niille osallistuu tuhansia ihmisiä, paikallisia suonenjokelaisia, mansikanpoimijoita ja matkailijoita ympäri maan. Tapahtuma järjestettiin ensimmäisen kerran vuonna 1970, ja ne on järjestetty vuosittain kahta välivuotta lukuun ottamatta.

Jörisrock oli Suonenjoella vuosina 1995–2006 järjestetty musiikkitapahtuma, joka keskittyi metallimusiikkiin ja raskaampaan rockmusiikkiin. Tapahtuma oli yleensä kolmipäiväinen. Tapahtuman järjestäjät ilmoittivat, että kesällä 2006 järjestettiin viimeinen Jörisrock. Vuonna 2007 Iisvedellä järjestettiin Iisrock-tapahtuma, jonka pääesiintyjät olivat Mirror of Madness ja Technicolour.

Nähtävyyksiä

Suonenjoen luterilainen puukirkko valmistui vuonna 1865 ja sen on suunnitellut arkkitehti Ferdinand Öhman. Kirkkoa on korjattu useasti, viimeisin peruskorjaus tehtiin vuonna 1995, ja kirkko maalattiin uudelleen vuonna 2003. Kirkon läheisyydessä sijaitsee myös keskustaajaman vanhin rakennus, vanha kellotapuli. Tapuli valmistui vuonna 1823.

Suonenjoella on yhdeksän patsasta ja muistomerkkiä, joista tunnetuimmat ovat Suonenjoen kaupungintalon edustalla oleva Mansikkatytöt-patsas sekä Suonenjoen varrella, Kruununsillan vieressä sijaitseva Pähkinäsaaren rauhan muistoksi pystytetty muistolaatta.

Muita nähtävyyksiä:

• Kolikkoinmäen työläiskotimuseo, 1950-luvun asuun entisöity työläiskoti Iisveden Kolikkoinmäellä.
• Suonenjoen kotiseutumuseo, kirkon tuntumassa sijaitseva 1800-luvulla rakennettu viljamakasiini, jossa on näytteillä muun muassa vanhoja huonekaluja, taloustarvikkeita ja kirkollista esineistöä.
• Kuivataipaleen museokanava

Tunnettuja entisiä ja nykyisiä suonenjokelaisia

^lähde?

Veijo Baltzar, kirjailija Bazie, muusikko The 69 Eyes -yhtyeessä Aatu Hämäläinen, jääkiekkoilija Kalle Jalkanen (1907–1941), hiihtäjä Erkki Junkkarinen (1929–2008), laulaja Lauri Kerminen, lentopalloilija Harri Konttinen, ravivalmentaja ja -ohjastaja Pekka Kiiski (1897–1976), kansanedustaja (Maalaisliitto) Pekka Koivistoinen (1932–2017), elintarvikekemian professori Mikko Kolehmainen (1906–1994), metsänhoitaja ja yritysjohtaja, metsäneuvos Heikki Konttinen (1910–1988), kuvanveistäjä Ismo Korhonen, jalkapalloilija Marko Kämäräinen, stand up -koomikko

Rakel Liekki, kuvataiteilija ja toimittaja, entinen pornonäyttelijä Rauno Miettinen, yhdistetyn hiihtäjä Iiro Pakarinen, jääkiekkoilija Jorma Pitkänen, sarjakuvapiirtäjä Markku Rossi, entinen kansanedustaja (kesk.) Liisa Suihkonen, hiihtäjä Matti Suihkonen, metsäneuvos Kari Tapio (1945–2010), iskelmälaulaja Kari Vepsä (s. 1952), iskelmälaulaja Hannu Vehviläinen (s. 1945), metsäneuvos Olavi Vepsäläinen (1927–1993), kuvataiteilija Niko Vesterinen (1989–2019), voimailu-urheilija.

Katso myös

• Luettelo Suonenjoen julkisista taideteoksista ja muistomerkeistä

Aiheesta muualla

• Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Suonenjoki Wikimedia Commonsissa

• Suonenjoen kaupungin kotisivu
• Tilastokeskus – Suonenjoen avainluvut
• Mansikkakarnevaalit (Arkistoitu – Internet Archive)
• Ylen Elävä arkisto: Suonenjokelaisen mansikkatilan elämää Ykkösdokumentissa Mansikkamaa
• Ylen Elävä arkisto: Kolikkoinmäki – Savon Pispala
• Ylen Elävä arkisto: Marjat markoiksi Suonenjoen kauppalassa
• Suonenjoki – vanhat valokuvat

Kirjallisuutta

• Dahlbacka, Carol. Kotiseutumme Karttula, Keitele, Suonenjoki, Tervo, Vesanto 2003–2004. Botnia-Foto, 2004. ISBN 952-5176-35-5.
• Koivistoinen, Aulis. Suonenjoki– Hyvä paikka yrittää elää. Omakustanne, Helsinki, 2018.
• Ropponen, Jari. Suonenjoen historia : pitäjien takamaasta mansikkakaupungiksi. Suonenjoen kaupunki, 1993. ISBN 951-96850-0-6.
• Kauppinen, Veli-Matti. Suonenjoki, alakylältä yläkylälle. Omakustanne, Suonenjoki, 2011. ISBN 978-952-92-8872-4.