Telakka

Telakat ovat paikkoja, joissa korjataan ja rakennetaan laivoja. Toimintaperiaatteeltaan telakka on yleensä joko vetotelakka, uiva telakka tai allastelakka, jollaisia suuremmat telakat tavallisesti ovat.

Pieni telakka Klaksvíkissa Färsaarella, jossa korjataan kalastusaluksia.

Nykyaikainen telakka Kobessa Japanissa.

Royal Caribbean International -varustamon risteilyalus M/S Freedom of the Seas varustelulaiturilla Pernon telakalla Turussa.

Stocznia Gdynian telakka Gdańskinlahdella.

Vetotelakassa on maalta veteen ulottuvien kiskojen varassa liikkuva kelkka, jota liikutellaan vaijeri- ja taljajärjestelmän avulla. Telakoitava alus saatetaan hinaajien avulla kiskojen alapäässä lasketun kelkan etupuolelle ja liu'utetaan kelkan päälle. Sukeltaja kiinnittää aluksen kelkkaan ja kelkka vedetään kuivalle maalle.

Allastelakka toimii samaan tapaan kuin kanavasulku: laiva saatetaan portin kautta täynnä olevaan altaaseen ja tukirakenteiden asentamisen jälkeen allas tyhjennetään, jolloin laiva jää kuiville.

Uivassa telakassa laiva ajetaan veteen upotetun telakkaponttoonin päälle. Telakkaponttoonista pumpataan vettä pois, jolloin telakka ja laiva nousevat ylöspäin. Uiva telakka on helppo siirtää.

Neuvostoliitto kehitti uivatelakkatekniikkaa erityisesti. Heidän merkittävin keksintönsä oli se että uivien telakoiden ponttooniosat ja myöhemmin myös kaikki rakenteet tehtiin raudoitetusta betonista. Rakentaminen nopeutui ja helpottui, lisäksi etuna oli betonin suuri huoltoystävällisyys: sitä ei tarvitse ruostesuojata tai yleensäkään maalata ja suomalaiset^selvennä havaitsivat että ajan oloon betonin vesitiiviys vain parani. Tällaisen telakan romuttaminen tosin on äärimmäisen hankalaa tiheän raudoituksen johdosta.

Perinteiseen laivanrakennukseen kuuluivat edellä mainittujen telakkatyyppien lisäksi varvit, joissa laivat pelkästään rakennettiin. Varvista laiva liu'utettiin suovalla liukastettua kaltevaa tasoa pitkin veteen perä edellä. Koivistolaisessa laivanrakennusperinteessä alus liukui veteen kylki edellä. Tätä tekniikkaa käytettiin Suomessa vielä sodan jälkeen sotakorvauksiin kuuluneiden puualusten rakentamisessa.

Suomen suurimpiin telakoihin kuuluvat Meyer Turun Pernon telakka, Rauma Marine Constructionsin Rauman telakka ja Helsinki Shipyardin Hietalahden telakka.

Maailman suurimmat telakat Tilaukset 2005–2007
Sija	Telakka	Maa	Bruttorekisteritonnia
1.	Hyundai Heavy Ulsan	Etelä-Korea	40 965 505
2.	Samsung Heavy	Etelä-Korea	22 986 205
3.	Daewoo Ship/Marine	Etelä-Korea	22 605 524
4.	Hyundai Samho	Etelä-Korea	17 565 730
5.	Stx Chinhae	Etelä-Korea	14 101 780
6.	Shanghai Waigaoqiao	Kiina	13 652 806
7.	Dalian Shbldging - No 2 Yard	Kiina	10 677 200
8.	Sungdong	Kiina	10 308 650
9.	New Times Shipbuilding	Kiina	9 882 815
10.	Hyundai Mipo	Etelä-Korea	9 847 061

Katso myös

• Kuivatelakka
• Laivanrakennus
• Suomen meriteollisuus

Lähteet

• Facta 2001 s. 441-442