Tom Heaton
Thomas ”Tom” Heaton (s. 15. huhtikuuta 1986 Chester, Englanti) on englantilainen jalkapallomaalivahti, joka edustaa Englannin Valioliigassa pelaavaa Manchester Unitedia. Hän on pelannut myös Englannin jalkapallomaajoukkueessa.[1]
Henkilötiedot | ||
---|---|---|
Koko nimi | Thomas Heaton | |
Syntymäaika | 15. huhtikuuta 1986 | |
Syntymäpaikka | Chester, Englanti | |
Pelipaikka | maalivahti | |
Pituus | 188 senttimetriä | |
Seura | ||
Seura | Manchester United | |
Pelinumero | 22 | |
Seurat | ||
Vuodet | Seura | O (M) |
2002–2010 2005–2006 2005–2006 2008–2009 2009 2009–2010 2010 2010–2012 2012–2013 2013–2019 2019– |
Manchester United → Swindon Town (laina) → Royal Antwerp (laina) → Cardiff (laina) → Queens PR {laina} → Rochdale AFC (laina) → Wycombe (laina) Cardiff Bristol City Burnley Aston Villa Manchester United |
0 (0) 14 (0) 0 (0) 21 (0) 0 (0) 12 (0) 16 (0) 29 (0) 43 (0) 188 (0) 20 (0) 0 (0) |
Maajoukkue | ||
2001 2002–2003 2004 2004 2008–2009 2016– |
Englanti U16 Englanti U17 Englanti U18 Englanti U19 Englanti U21 Englanti |
4 (0) 9 (0) 2 (0) 1 (0) 3 (0) 3 (0) |
Seurajoukkueuran tilastot kattavat vain kansalliset sarjat, päivitetty 9. kesäkuuta 2023.
|
Ura
muokkaaSeurajoukkueura
muokkaaHeaton aloitti uransa juniorina Wrexhamissa. Hän pelasi Wrexhamissa maalivahtina ja keskikenttäpelaajana. Kesällä 2002 Heaton teki ammattilaissopimuksen Manchester Unitedin kanssa. Ensimmäisellä kaudellaan hän pelasi 22 ottelua seuran alle 17-vuotiaiden joukkueessa ja oli arvostetun FA Youth Cupin voittaneessa joukkueessa kakkosmaalivahtina. Seuraavan kauden aikana Heaton pelasi alle 19-vuotiaiden joukkueessa 14 ottelua ja reservijoukkueessa kahdeksan peliä. Kausi toi mukanaan myös Manchester Senior Cupin voiton. Kaudella 2004–2005 Heaton voitti Manchester Unitedin reservijoukkueen kanssa neljä viidestä mahdollisesta pokaalista: kaksi reserviliigaa ja kaksi cup-kilpailua. Lisäksi United hävisi paikallisvastustaja Manchester Citylle Manchester Senior Cupin finaalissa. Heaton pelasi kauden aikana yhteensä 36 ottelua.[2]
Kaudella 2005–2006 Heaton oli lainalla Swindon Townissa, jossa hän pelasi 14 ottelua. Tammikuussa 2006 hän käväisi lainalla myös Belgiassa, Royal Antwerpin riveissä. Siellä Heaton ei kuitenkaan pelannut yhtään peliä ja hän palasi pian takaisin Manchesteriin. Seuraavan kauden maalivahti vietti kokonaan Manchester Unitedissa, ja pääsikin kahdeksassa ykkösjoukkueen ottelussa vaihtopenkille muiden maalivahtien loukkaantumisten myötä.[2]
Heaton teki edustusjoukkuedebyyttiinsä 13. maaliskuuta 2007 näytösottelussa Euroopan tähdistöjoukkuetta vastaan, jossa pelasi muun muassa Steven Gerrard, Zlatan Ibrahimović, Andrea Pirlo ja Florent Malouda. Heaton pelasi toisen puoliajan ja päästi kaksi maalia Manchester Unitedin voittaessa ottelun 4–3.[3]
Kaudeksi 2008–2009 Heaton lainattiin Cardiff Cityyn,[4] jossa hän otti pian ykkösmaalivahdin paikan suomalaiselta Peter Enckelmanilta. Hän pelasi Cardiffissa 21 liigaottelua ja kolme cupottelua. Seuraavalla kaudella hän oli lainassa Mestaruussarjan Queens Park Rangersissa, jossa pelasi kaksi liigacupin ottelua, Rochdalessa, jossa pelasi 12 Kakkosliigan ottelua, sekä Wycombessa, jossa esiintyi 16:ssa Ykkösliigan ottelussa.[1]
Heaton siirtyi Mestaruussarjassa pelanneeseen Cardiffiin vapaalla siirrolla kesällä 2010. Ensimmäisellä kaudellaan hän pelasi seurassa 27 liigaottelua, mutta kaudella 2011–2012 vain kaksi. Hän siirtyi saman sarjatason Bristol Cityyn kesällä 2012, ja pelasi kaudella 2012–2013 kaikkiaan 43 liigaottelua.[1]
Heaton siirtyi kesällä 2013 vapaalla siirrolla Burnleyyn. Seuraavien kolmen kauden aikana hän pelasi seuran kaikissa sarjaotteluissa: kaudella 2014–2015 Valioliigassa, kausilla 2013–2014 ja 2015–2016 Mestaruussarjassa. Kaudella 2016–2017 hän pelasi 35 valioliigaottelua. Seuraavalla kaudella hän oli olkapäävamman vuoksi sivussa syyskuun 10. päivästä maaliskuun loppuun. Liigaotteluita hän pelasi kauden aikana vain neljä. Kaudella 2019–2020 hän pelasi 19 valioliigaottelua.[1]
Heaton siirtyi Valioliigaan nousseeseen Aston Villaan 8,8 miljoonalla eurolla kesällä 2019. Hän pelasi syyskaudella yhtä vaille kaikki liigapelit,[1] mutta loukkasi uudenvuodenpäivänä polvensa sillä seurauksella, että hänen loppukautensa oli ohi.[1][5] Hän ei pelannut Aston Villan ykkösjoukkueessa otteluakaan kaudella 2020–2021.[1]
Heaton siirtyi ilmaissiirrolla Manchester Unitediin kesällä 2021. Avauskauden ainoassa ykkösjoukkueen ottelussaan hän tuli vaihdosta kentälle Mestarien liigan ottelussa Young Boysia vastaan joulukuussa 2021. Kaudella 2022–2023 hän pelasi Unitedin voittamassa liigacupissa puolivälierä- ja välieräottelun päästämättä maaliakaan.[1]
Maajoukkueura
muokkaaHeaton on pelannut useissa Englannin juniorimaajoukkueissa. 25. maaliskuuta 2008 hän pelasi ensimmäisen maaottelunsa Englannin alle 21-vuotiaiden maajoukkueessa. Maalivahti pääsi kentälle Puolaa vastaan toisen jakson alussa ja piti Englannin maalin koskemattomana. A-maajoukkueeseen hänet valittiin ensimmäisen kerran ystävyysotteluun Irlantia vastaan kesäkuussa 2015. Ensimmäisen maaottelunsa hän pelasi Australiaa vastaan toukokuussa 2016 päästyään kolmeksi minuutiksi kentälle. Hän kuului Englannin joukkueeseen EM-kilpailuissa 2016, muttei päässyt pelaamaan. Kaikkiaan hän on pelannut joulukuuhun 2017 mennessä kolme maaottelua, kaikki ystävyysotteluja.[1]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c d e f g h i Tom Heaton Transfermarkt-sivustolla (englanniksi)
- ↑ a b Tom Heaton Manchester United FC. Viitattu 24.9.2008.
- ↑ Report: United 4 Europe XI 3 Manchester United FC. Viitattu 23.8.2007.
- ↑ Man Utd star agrees loan move[vanhentunut linkki] Cardiff City FC. Viitattu 24.9.2008.
- ↑ Aston Villa pair Wesley and Tom Heaton out for season with knee injuries 3.1.2020. BBC. Viitattu 15.6.2020. (englanniksi)
Aiheesta muualla
muokkaa- Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Tom Heaton Wikimedia Commonsissa
- 1 Bayındır
- 2 Lindelöf
- 3 Mazraoui
- 4 de Ligt
- 5 Maguire
- 6 Martínez
- 7 Mount
- 8 Fernandes
- 9 Højlund
- 10 Rashford
- 11 Zirkzee
- 12 Malacia
- 14 Eriksen
- 15 Yoro
- 16 Diallo
- 17 Garnacho
- 18 Casemiro
- 20 Dalot
- 21 Antony
- 22 Heaton
- 23 Shaw
- 24 Onana
- 35 Evans
- 36 Wheatley
- 37 Mainoo
- 41 Amass
- 43 Collyer
- 44 Gore
- Ugarte
- Manageri Ten Hag