Työmaahuolto
Työmaahuolto Oy (nykyisin Kiinteistö Oy Ab Pakkalantie 30) on 1940-luvulta alkaen toiminut yritys, joka alunperin huolehti muun muassa sodanjälkeisten Lapin jälleenrakennustyömaiden ja Helsingin kesäolympialaisten muonituksesta. Yritys syntyi Lotta Svärd -järjestön lakkauttamisen jälkeen perustetun Suomen Naisten Huoltosäätiön piirissä ja käytti työvoimanaan paljolti entisiä muonituslottia. Vuonna 1978 valtakunnalliseksi työpaikkaruokailuyritykseksi kasvaneen Työmaahuolto Oy:n ravintolatoiminta siirtyi osaksi pari vuotta aiemmin perustettua Fazer Cateringiä, josta sitten kehittyi nykyinen lounasravintolaketju Amica.[2]
| Työmaahuolto Oy | |
|---|---|
| Perustettu | 1945 |
| Perustaja | Suomen Naisten Huoltosäätiö |
| Toimitusjohtaja | Tellervo Hakkarainen |
| Puheenjohtaja | Tellervo Hakkarainen |
| Toiminta-alue | Suomi |
| Toimiala | ruokahuolto, ravintolatoiminta |
| Tuotteet | 140 työpaikkaruokalaa (1973) |
| Liikevaihto | 80 milj. mk (1977)[1] |
| Henkilöstö | 1 800 (1977)[1] |
| Tytäryhtiöt |
Ravintohuolto Oy Ravintola White Lady Pyykkivakka Oy tukkuliike Suuros Oy Ruova Oy (Tampere)[1] |
| Omistaja |
Suomen Naisten Huoltosäätiö vuodesta 1978 Fazer |
Historiaa
muokkaaVuonna 1944 Lotta Svärd -järjestön keskusjohtokunta perusti Suomen Naisten Huoltosäätiön, jonka tarkoituksena oli huoltaa ja avustaa kotirintaman naisia ja lapsia ja toisaalta jatkaa rauhansopimuksessa lakkautettavaksi määrätyn lottajärjestön työtä.[3]
Osaksi säätiön varainkeruuta toimitusjohtaja Maja Genetz ja talousopettaja Tellervo Hakkarainen saivat ajatuksen organisaatiosta, joka ottaisi hoitaakseen sodan jälkeen perustettujen jälleenrakennustyömaiden ruokahuollon. Henkilökunnaksi palkattiin entisiä muonituslottia, ja toiminta aloitettiin yhdistysmuotoisena. Toiminta kuitenkin yhtiötettiin jo maaliskuussa 1945.[2] Hakkaraisesta tuli Työmaahuollon toimitusjohtaja vuosiksi 1946–1973, ja hän toimi myös sen johtokunnan puheenjohtajana 32 vuotta.[4] Osakeyhtiön toiminta laajeni nopeasti ympäri Suomen, ja jälleenrakennustyömaiden ohella se sai muonitettavakseen kaikki Suomen suurimmat tapahtumat. Sen palveluita käyttivät myös yritykset, kuten Nokia, Neste, Rautaruukki, Posti ja Outokumpu.[5]
Vuonna 1948 Työmaahuollosta eriytettiin Valtion väliaikainen ravitsemiskeskus, josta sitten kehittyi Valtion ravitsemiskeskus (VARK). Se keskittyi hoitamaan valtion työmaaruokaloita ja myöhemmin valtion laitosten ja virastojen ruokaloita. VARK yhtiöitettiin vuonna 1993 Kulinaari Ravintolat Oy:ksi ja myytiin sekin osaksi Fazerin lounasravintolatoimintaa.[2]
Helsingin olympialaisissa 1952 Työmaahuolto Oy muonitti päivittäin noin 75 000 asiakasta yhdeksässä kenttäruokalassa.[1]
Olympialaisiin valmistui myös Työmaahuolto Oy:n perustama White Lady -ravintola Helsingin Laaksossa sijaitsevaan Naistentaloon. Yhä toiminnassa oleva White Lady oli tiettävästi ensimmäinen laaturavintola, johon naiset pääsivät ilman miesseuraa.[6][7]
Seuraavina vuosikymmeninä Työmaahuollon toiminta kasvoi eri puolilla maata ja työllisti vuonna 1972 jo yli 1 500 henkilöä, joista vain 35 oli miehiä.[8] Tuotoillaan yritys avusti vuosittain muun muassa sotainvalidijärjestöjä ja vapaaehtoista maanpuolustustyötä tekeviä yhdistyksiä.[1]
Vuonna 1978 tuolloin 1 800 ihmistä työllistänyt Työmaahuolto Oy myytiin Fazerille.[1]
Lähteet
muokkaa- ↑ a b c d e f Lotta Svärd Säätiön perustaminen (Arkistoitu – Internet Archive), Lotta Svärd Säätiö. Viitattu 18.8.2015.
- ↑ a b c Fazerin ruokailupalveluosaaminen perustuu suomalaisten muonituslottien työhön (Arkistoitu – Internet Archive), Fazer Group. Viitattu 18.8.2015.
- ↑ Maritta Pohlsja Annika Latva-Äijö: Lotta Svärd- Käytännön isänmaallisuutta, s. 407-409. Otava, 2009. ISBN 978-951-1-23698-6
- ↑ Tellervo Hakkaraisen muistokirjoitus[vanhentunut linkki], Helsingin Sanomat 12.3.2008 s. C9. Viitattu 18.8.2015.
- ↑ Maritta Pohlsja Annika Latva-Äijö: Lotta Svärd- Käytännön isänmaallisuutta, s. 410. Otava, 2009. ISBN 978-951-1-23698-6
- ↑ Mannerheimintie 93 – asumisen historiaa 60 vuoden ajalta - Kiinteistöposti kiinteistoposti.fi. Arkistoitu 4.3.2016. Viitattu 29.7.2015.
- ↑ White Ladyn tarina (Arkistoitu – Internet Archive), Ravintola White Lady. Viitattu 18.8.2015.
- ↑ Jokela, Eila: Tellervo, 1500 naista, 35 miestä, Kotiliesi 4/1973 s. 39.