Uutiskriteerit

Uutiskriteerit ratkaisevat sen uutisoidaanko juttu vai ei. Mitä useampi uutiskriteeri täyttyy sitä varmempaa julkaiseminen on.

Alkuperäiset uutiskriteerit kehittivät Johan Galtung ja Mari Holmboe Ruge 1965.^[1] Kriteereitä on kaikkiaan 15 kappaletta. Tässä kriteerit hieman yksinkertaistettuna:

negatiivisuus
raadollisuus
toistuvuus
voimakkuus
yksiselitteisyys
kulttuurinen merkittävyys
koskettavuus
odotettavuus
yllätyksellisyys
jatkuvuus
päivän valikoima
eliittihenkilöt
henkilöitävyys
positiivisuus
tärkeys

Professori Yrjö Ahmavaaran luomien uutiskriteerien pohjalta on muokattu Yleisradion ohjelmatoiminnan säännöstöön uutiskriteerit.^[2] Niiden mukaan uutisarvo määräytyy seuraavien kriteerien mukaan:

Tapahtuman vaikutusten tosiasiallinen voimakkuus (intensiteetti).
Tapahtuman vaikutusten laajuus ts. sen ihmisjoukon suuruus, jota vaikutukset koskettavat.
Se, missä määrin tapahtuman vaikutukset koskettavat uutisen kuulijoita ja katsojia itseään tai niitä ryhmiä, joihin he kuuluvat. (Yleisradion ohjelmatoiminnan säännöstö 1972, 4.)

Lähteet

↑ Galtung, Johan – Ruge, Mari Holmboe (1965) The structure of foreign news. The presentation of the Congo, Cuba and Cyprus Crises in Four Norwegian Newspapers. Journal of Peace Research, 2, 64-91.
↑ Jarno Hartikainen: Meidän savolaisten puheenaiheet, s. 72. (Huovila 1990, 11; Yleisradion ohjelmatoiminnan säännöstö 1972, 4.) Jyväskylän yliopisto (pro gradu), 2011. Teoksen verkkoversio (viitattu 17.6.2017).

Aiheesta muualla

Uutiskriteerit ja uutiskynnys (Arkistoitu – Internet Archive), STT

[1] Galtung, Johan – Ruge, Mari Holmboe (1965) The structure of foreign news. The presentation of the Congo, Cuba and Cyprus Crises in Four Norwegian Newspapers. Journal of Peace Research, 2, 64-91.

[2] Jarno Hartikainen: Meidän savolaisten puheenaiheet, s. 72. (Huovila 1990, 11; Yleisradion ohjelmatoiminnan säännöstö 1972, 4.) Jyväskylän yliopisto (pro gradu), 2011. Teoksen verkkoversio (viitattu 17.6.2017).

[1]

[2]