Wild Bill Davison

Wild Bill Davison (5. tammikuuta 1906 Defiance, Ohio – 14. marraskuuta 1989 Santa Barbara, Kalifornia) oli yhdysvaltalainen Dixieland-tyylin jazz-kornetisti, joka on ennen kaikkea tunnettu levytyksistään Eddie Condonin kanssa.

Elämä

Bill Davison soitti 1920-luvulla Chicagossa yhtyeissä Ohio Lucky Seven ja Seattle Harmony Kings sekä teatteriorkestereissa, ennen kuin perusti vuonna 1931 oman yhtyeen klarinetisti Frank Teschemacherin (1906–1932) kanssa. Teschemacher kuoli kuitenkin jo vuonna 1932 auto-onnettomuudessa, Davisonin ollessa ratissa; syynä oli vieras valaisematon taksi. Davison meni sen jälkeen Milwaukeehen, jossa hän soitti oman yhtyeensä kanssa. Vuonna 1940 hän muutti New Yorkiin taustamuusikoksi Catherine Dunham Show’hun. Vuosina 1943–1945 Davison oli sotilaana ja aloitti sen jälkeen yhteistyön Eddie Condonin kanssa, jonka klubilla hän soitti säännöllisesti. Davisonilta on olemassa lukuisia levytyksiä seuraavien muusikkojen kanssa: George Brunies, Eddie Condon, Sidney Bechet, Bud Freeman ja George Wettling. Dixieland Revivalin aikaan 1960-luvulla Davison osallistui monille Euroopan-kiertueille. Claude Hopkinsin kanssa hän perusti vuonna 1968 Jazz Giantsin ja otti haltuunsa erään yökerhon San Franciscossa. Myös 1970-luvulla hän esiintyi säännöllisesti festivaaleilla muun muassa Detroitissa ja Nizzassa ja soitti The World’s Greatest Jazz Bandissa. Vuodesta 1974 Bill Davison asui Kööpenhaminassa, mutta vuonna 1979 hän palasi takaisin Yhdysvaltoihin. Hän oli muusikkona aktiivinen elämänsä loppuun asti.

Kirjallisuus

Hal Willard: The Wildest One. Avondale Press, Monkton, 1996.