Yhdenvertaisuusvaltuutettu
Yhdenvertaisuusvaltuutettu (ruots. diskrimineringsombudsmannen pohjoissaameksi ovttaveardásašvuođaáittardeaddji, inarinsaameksi oovtviärdásâšvuođâváldálâš, koltansaameksi õõut’tääʹssvuõttåškkooumaž ja engl. Non-Discrimination Ombudsman) on Suomen oikeusministeriön yhteydessä toimiva viranomainen, jonka tehtävänä on valvoa yhdenvertaisuuslain noudattamista, edistää yhdenvertaisuuden toteutumista ja ehkäistä syrjintää. Lisäksi valtuutettu toimii kansallisena ihmiskaupparaportoijana ja maastapoistamisen valvojana.[1][2] Yhdenvertaisuuslain määrittelyssä aikaisempi vähemmistövaltuutetun virka korvattiin tehtäviltään laaja-alaisemmalla yhdenvertaisuusvaltuutetulla.[3]
| Yhdenvertaisuusvaltuutettu | |
|---|---|
| Diskrimineringsombudsmannen | |
| Nimittäjä | Valtioneuvosto |
| Kauden pituus | 5 vuotta |
| Perustettu | 2015 |
| Ensimmäinen | Kirsi Pimiä |
| Kotisivut | https://yhdenvertaisuusvaltuutettu.fi/ |
Toimi
muokkaaYhdenvertaisuusvaltuutetun toimialaan kuuluvat uuden yhdenvertaisuuslain mukaiset syrjintäperusteet: ikä, alkuperä, kansalaisuus, kieli, uskonto, vakaumus, mielipide, poliittinen toiminta, ammattiyhdistystoiminta, perhesuhteet, terveydentila, vammaisuus, seksuaalinen suuntautuminen ja muu henkilöön liittyvä syy. Sukupuoleen tai sukupuoli-identiteettiin perustuva syrjintä kuuluu tasa-arvovaltuutetulle ja työelämään liittyvät syrjintätapaukset aluehallintovirastoille.
Tehtäviensä hoitamiseksi valtuutettu:
1) laatii ja teettää selvityksiä, julkaisee raportteja sekä tekee aloitteita;
2) antaa neuvoja ja lausuntoja;
3) edistää tiedotusta, kasvatusta ja koulutusta;
4) osallistuu eurooppalaiseen ja kansainväliseen yhteistyöhön;
5) seuraa toimialallaan Suomen kansainvälisten ihmisoikeusvelvoitteiden noudattamista ja kansallisen lainsäädännön toimivuutta;
6) seuraa ihmiskauppaan liittyviä ilmiöitä.
Valtuutettu voi tarvittaessa pyytää syrjinnästä epäillyltä selvityksen asiasta ja edistää asiassa sovintoa. Valtuutettu voi viedä tai auttaa viemään syrjintäasian yhdenvertaisuus- ja tasa-arvolautakuntaan tai tuomioistuimeen.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu voi avustaa tai määrätä alaisensa virkamiehen avustamaan syrjinnän kohteeksi joutunutta henkilöä tämän oikeuksien turvaamisessa tai tarvittaessa hankkia tälle tätä tarkoitusta varten oikeusapua. Yhdenvertaisuusvaltuutettu voi myös avustaa ihmiskaupan uhria oikeudessa tai hankkia tälle oikeusapua.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu voi tehdä tarkastuksen viranomaisen, koulutuksen järjestäjän ja oppilaitoksen sekä tavaroiden tai palveluiden tarjoajan toimitiloissa, jos tarkastus on tarpeen yhdenvertaisuuslain noudattamisen valvomiseksi valtuutetun toimivaltaan kuuluvissa asioissa. Yhdenvertaisuusvaltuutetulla on lisäksi oikeus salassapitosäännösten estämättä saada laissa säädettyjen tehtäviensä hoitamiseksi tarpeelliset tiedot muilta viranomaisilta maksutta.
Yhdenvertaisuusvaltuutettu on itsenäinen ja riippumaton viranomainen. Yhdenvertaisuusvaltuutetun toimintaa johtaa yhdenvertaisuusvaltuutettu Kristina Stenman.
Ulkomaalais-, vähemmistö- ja yhdenvertaisuusvaltuutetut
muokkaa- Antti Seppälä[4] (1991-2001) (Ulkomaalaisvaltuutettu)
- Mikko Puumalainen (2002–2007) (Vähemmistövaltuutettu)
- Johanna Suurpää (2007–2010) (Vähemmistövaltuutettu)
- Eva Biaudet (2010–2015) (Vähemmistövaltuutettu)
- Kirsi Pimiä[5] (2015–2020) (Yhdenvertaisuusvaltuutettu)
- Kristina Stenman (2020–2025)[6] (Yhdenvertaisuusvaltuutettu)
Katso myös
muokkaaLähteet
muokkaa- ↑ Laki yhdenvertaisuusvaltuutetusta (1326/2014) – Finlex.fi
- ↑ Valtuutetun tehtävä – Yhdenvertaisuusvaltuutettu
- ↑ Tasavallan presidentin esittely 30.12.2014 – Suomen tasavallan presidentti www.presidentti.fi. Arkistoitu 18.4.2017. Viitattu 17.4.2017.
- ↑ Antti Seppälä, Muistot.fi[vanhentunut linkki], viitattu 28.11.2011
- ↑ Pajunen, Ilpo: Yhdenvertaisuusvaltuutetuksi Kirsi Pimiä Yle Uutiset. 23.4.2015. Viitattu 23.4.2015.
- ↑ Yhdenvertaisuusvaltuutetuksi Kristina Stenman 20.5.2020. Oikeusministeriö. Viitattu 20.5.2020.