Japanin matkasanakirja

Japania (日本語 nihongo) puhutaan lähinnä Japanissa.

Ymmärrä

Hiragana-merkistö (ひらがな)
	a	i	u	e	o
	あ a	い i	う u	え e	お o
k	か ka	き ki	く ku	け ke	こ ko
s	さ sa	し shi	す su	せ se	そ so
t	た ta	ち chi	つ tsu	て te	と to
n	な na	に ni	ぬ nu	ね ne	の no
h	は ha	ひ hi	ふ fu	へ he	ほ ho
m	ま ma	み mi	む mu	め me	も mo
y	や ya		ゆ yu		よ yo
r	ら ra	り ri	る ru	れ re	ろ ro
w	わ wa				を (w)o
ん n
g	が ga	ぎ gi	ぐ gu	げ ge	ご go
z	ざ za	じ ji	ず zu	ぜ ze	ぞ zo
d	だ da	ぢ ji	づ zu	で de	ど do
b	ば ba	び bi	ぶ bu	べ be	ぼ bo
p	ぱ pa	ぴ pi	ぷ pu	ぺ pe	ぽ po
ky	きゃ kya		きゅ kyu		きょ kyo
sh	しゃ sha		しゅ shu		しょ sho
ch	ちゃ cha		ちゅ chu		ちょ cho
hy	ひゃ hya		ひゅ hyu		ひょ hyo
gy	ぎゃ gya		ぎゅ gyu		ぎょ gyo
j	じゃ ja		じゅ ju		じょ jo
by	びゃ bya		びゅ byu		びょ byo

Japanissa kirjoitetaan käyttämällä kolmea eri merkistöä: tavumerkistöjä hiraganaa ja katakanaa sekä Kiinasta peräisin olevaa kanji-merkistöä. Kaikkia kolmea merkistöä käytetään, ja jopa saman sanan sisällä voi olla eri merkistöjä. Näistä merkistöistä hiragana on yleishyödyllisin, ja kaikki sanat voidaan kirjoittaa sitä käyttäen, vaikka ne normaalisti kirjoitettaisiinkin kanjeilla. Hiragana-merkkejä on 46, kuten myös katakana-merkkejä. Kanji-merkkejä onkin sitten tuhansia, tosin hallituksen määrittelemällä yleisesti käytettyjen kanjien listalla on noin 2000 merkkiä.

Lausu

Suomalaiselle japanin lausuminen on yllättävän helppoa. Monet sanat lausutaan kuten ne suomeksikin lausuttaisiin, ja suomalaiselle vieraita äänteitä on vähän. Japanissa tavutus on vielä tiukempaa kuin suomessa: jokainen sana muodostuu tavuista, jotka vuorostaan muodostuvat konsonantista (ei välttämätön), vokaalista ja mahdollisesta n-kirjaimesta. Esim. legendaarinen sumopainija yo-ko-ha-ma hu-ma-hu-tan ja suutari ha-yo-shi-ko mo-no-shi ovat siis ääntämykseltään täydellistä japania, vaikkeivat kyllä valitettavasti tarkoita yhtään mitään.

Japania voi kirjoittaa latinalaisilla aakkosilla useammalla järjestelmällä, mutta ylivoimaisesti yleisin on Hepburn, jota käytetään Wikimatkoissa ja myös tässä matkasanakirjassa.

Vokaalit

Japanissa on lyhyitä ja pitkiä vokaaleja, joiden erolla on merkitystä, kuten suomen kielessäkin. Pitkä vokaali merkitään romanisoidussa japanissa kirjaimen päälle vedetyllä viivalla, esimerkiksi sana sentō [sentoo].

a: kuten suomen "a"
aa, ā: kuten suomen "aa"
e: kuten suomen "e"
ei, ē: kuten suomen "ee" (esim. sensei lausutaan "sensee")
i: kuten suomen "i"
ii, ī: kuten suomen "ii"
o: kuten suomen "o"
ō: kuten suomen "oo"
u: suomen "u":n ja "y":n väliltä, hieman ruotsin "u":n tavoin, sanan lopussa usein hiljainen (esim. desu lausutaan "des'")
ū: suomen "uu":n ja "yy":n väliltä

Konsonantit

Japanin konsonantit lausutaan kuten suomessa, seuraavilla poikkeuksilla:

ch: kuten englannin sanassa "cheese"
fu: kuten suomen "hu" (esim. fuji lausutaan "hudži")
g: sanan alussa kova g, kuten englannin sanssa "get", tai sanan keskellä lähempänä äng-äännettä (esim "manga" lausutaan kuin suomalainen lausuisi sen)
j: dž kuten englannin sanassa "joke"
n: yleensä suomen "n", mutta "m" jos seuraava kirjain on m, b, tai p (esim. gunma lausutaan "gumma")
r: merkillinen sekoitus l, r, ja d-kirjaimia; suomalainenkin "r" kyllä yleensä ymmärretään
sh: suhu-äs, š
y: kuten suomen "j" (esim. yokohama lausutaan "jokohama")
z: kuten englannin sanassa "zone"

Y-kirjain voi myös esiintyä konsonanttiklustereissa kuten kyo ("kjo"), myo ("mjo"), ryo ("rjo"). Näistä viimeinen on varmaan suomalaisille japanin vaikein äänne lausua, mutta esim. muryō (無料) eli "ilmainen" ei ole hirmuisen kaukana tutusta suomen sanasta murjoo.

Painotus

Japanissa sanapainolla ei ole kovinkaan merkittävää roolia. Kannattaa pyrkiä välttämään suomalaista taipumusta painottaa ensimmäistä tavua, ja sen sijaan lausua vain kaikki tasapitkänä pötkönä.

Kielioppi

Japanin kielioppi on joissain piirteissään niin lähellä suomea, että kielten on jopa epäilty olevan sukulaisia. Verbit ja adjektiivit taipuvat kutakuinkin kuten suomessakin, kun taas substantiivien perään liitetään partikkeleita, jotka eivät ole hirmuisen kaukana suomen sijamuodoista. Indoeurooppalaisten kielten vihulaisia kuten sukuja tai artikkeleita ei ole japanissakaan, verbit eivät taivu persoonan mukaan, eikä yksikköä ja monikkoa ei erotella ollenkaan. Ihan yksinkertaiseksi kielioppia ei silti voi haukkua: verbien taivutus ja partikkelien valinta voi mennä melkoisen monimutkaiseksi ja kohteliaisuustasot lisäävät ihan uuden ulottuvuuden kieleen.

Verbien ja adjektiivien taivutus
Vartalo 見 mi	perusmuoto 見る miru, "näen"	kohtelias perusmuoto 見ます mimasu, "näen" (koht.)	kielteinen muoto 見ない minai, "en näe"	koht. kielt. muoto 見ません mimasen, "en näe" (koht.)
	imperfekti 見た mita, "näin"	koht. imperfekti 見ました mimashita, "näin" (koht.)	kielt. imperfekti 見なかった minakatta, "en nähnyt"	koht. kielt. imperfekti 見ませんでした mimasendeshita, "en nähnyt" (koht.)
	potentiaali 見える mieru, "voin nähdä"	koht. potentiaali 見えます miemasu, "voin nähdä" (koht.)	kielt. potentiaali 見えない mienai, "en voi nähdä"
vartalo 赤 aka	adjektiivi 赤い akai, "punainen"	kielteinen muoto 赤くない akakunai, "ei punainen"	kielt. imperfekti 赤くなかった akakunakatta, "ei ollut punainen"

Lauseen muodostaminen

Partikkelien lausuminen

Hiragana-tavut は ha, へ he and を wo lausutaan wa, e and o jos niitä käytetään partikkeleina.

Japanin kielioppi suosii järjestystä subjekti-objekti-verbi (vrt. suomen subjekti-verbi-objekti), mutta sanoja voi pyöritellä ympäriinsä melko vapaasti, sillä partikkeleilla merkitään sanojen funktio (vrt. suomen sijamuodot). Verbi ankkuroidaan kuitenkin aina lauseen loppuun. Tärkemmät partikkelit ovat subjektin/teeman は wa (nominatiivi) ja objektin を o (akkusatiivi).

Minä näin elokuvan.

私は映画を見ました。

Watashi-wa eiga-o mimashita.

Minä-[subjekti] elokuva-[objekti] näin.

Jos aivan tarkkoja ollaan, japani erottelee lauseen teeman (は wa) lauseen subjektista (が ga), mutta aloittelija voi melko surutta aina käyttää wa-muotoa. Muita näppäriä partikkeleita ovat:

の no: omistusliite (genetiivi); äidin lapsi; 母の子; haha no ko

で de, に ni: paikka ja aika (allatiivi, inessiivi, adessiivi); Tokiossa; 東京で; Tōkyō-de; kello kahdelta; ２時に; niji-ni

から kara, へ e, まで made: alkaen, kohti, asti; Tästä alkaen Osakaa kohti Naraan asti.; ここから大阪へ奈良まで; koko kara Ōsaka-e Nara-made

と to, か ka: ja, tai; Tämä ja tuo.; これとそれ; kore to sore; Tämä tai tuo.; これかそれ; kore ka sore

か？ ka?: muodostaa kysymyksen (vrt. suomen kö?); Oletko menossa Tokioon?; 東京に行きますか？; Tōkyō ni ikimasu ka?

Olla-verbi

Japanin kielessä ei ole yksiselitteistä olla-verbiä. Yksinkertaisin tapa muodostaa "A on B"-tyyppisiä lauseita on "A wa, B desu"-rakenne:

私は、山田です。 Watashi wa, Yamada desu ("Minä [olen] Yamada.")

これは、りんごです。 Kore wa, ringo desu ("Tämä [on] omena.")

それは、赤いです。 Sore wa, akai desu ("Tuo [on] punainen.").

Sana です　desu ei ole verbi vaan kohtelias kopula (yhdistävä sana), jonka voi jättää pois tuttavallisessa puheessa tai korvata muilla kopuloilla kuten でした deshita (kohtelias imperfekti), でしょう deshō (kohtelias ehdotus) or だ da (perustyyli). Kuten suomessa, は wa-tavulla merkityn subjektin voi usein jättää pois ja päätellä kontekstista:

あなたはだれですか？ Anata wa dare desu ka? ("Kuka [olet] sinä?")

山田です。 Yamada desu. ("[Olen] Yamada.")

これは何ですか？ Kore wa nan desu ka? ("Mikä [on] tämä?")

りんごです。 Ringo desu. ("[Tämä on] omena.")

それは何色ですか？ Sore wa nani-iro desu ka? ("Minkä värinen [on] tuo?")

赤いです。 Akai desu. ("[Tuo on] punainen.")

Verbit いる iru > imasu ja ある aru > arimasu ilmaisevat henkilön tai esineen sijaintia. Sanoaksesi "A on (sijaitsee) B:ssä", käytä rakennetta A ga B ni imasu/arimasu:

山田さんがここにいます。 Yamada-san ga koko ni imasu. ("Herra Yamada on tässä.")

本が棚にありますか？　Hon ga tana ni arimasu ka? ("Kirja hyllyllä onko?")

はい、あります。 Hai, arimasu. ("Kyllä, [kirja] on [hyllyllä].")

Toisten kutsuminen

Kohteliaisuushierarkian seurauksena japanissa on laaja kirjo minä ja sinä pronominejä. Turvallisimmat yleismuodot ovat:

minä: 私 watashi
sinä: あなた anata
hän: あの人 ano hito (kirj. "tuo ihminen")
me: 私たち watashitachi
te: あなた anatatachi
he: あの人たち ano hitotachi

Erityisesti sinä/te-muotojen käyttämistä kuitenkin karsastetaan ja niiden sijasta käytetään erinäisiä titteleitä, joista yleisimmät ovat:

さん -san: Kohtelias kutsumamuoto, miehille ja naisille; Yamada-san voi olla herra, neiti tai rouva Yamada.
様 -sama: Asteen verran kohteliaampi. Kaupan tai hotellin asiakas on お客様 okyaku-sama, eli "herra/neiti/rouva asiakas".
ちゃん -chan: Lapsille ja hyville (nais)ystäville
君 -kun: Hyville miesystäville.

Matkasanasto

Yleisiä kylttejä

営業中: Avoinna
準備中: Suljettu
入口: Sisään
出口: Ulos
押: Työnnä
引: Vedä
お手洗い: WC
男: Miehet
女: Naiset
禁止: Kielletty

Alkeet

Hyvää päivää: こんにちは。　Konnichiwa.
Mitä kuuluu?: お元気ですか。　O-genki desu ka?
Kiitos, hyvää.: 元気です。　Genki desu.
Mikä sinun nimesi on?: お名前は何ですか。 O-namae wa nan desu ka?
Nimeni on ______ .: ____ です。 ____ desu.
Hauska tavata.: 始めまして。(どうぞ宜しくお願いします。)　Hajimemashite. (Douzo yoroshiku onegaishimasu.)
Voisitko/saisinko...: お願いします。 Onegai shimasu.
Kiitos. (muodollinen): どうもありがとうございます。 Dōmo arigatō gozaimasu.
Kiitos. (epämuodollisempi): ありがとう。 Arigatō.
Kiitos. (epämuodollinen): どうも。 Dōmo.
Ole hyvä: どういたしまして。 Dō itashimashite.
Hyvin tehty. / Kiitos. (onnitellessa jonkin tekemisen loppumisesta, kiitettäessä työstä): お疲れさまでした。 Otsukaresamadeshita.
Onnea!: 頑張って！ Ganbatte!
Kaikki hyvin.: 大丈夫。 Daijoubu.
Vai niin.: そうですね。 Sou desu ne.
Kyllä: はい。 Hai.
Ei.: いいえ。 Iie.
Anteeksi (huomion herättäminen): すみません。 Sumimasen.
Anteeksi (anteeksipyyntö): 御免なさい。 Gomen-nasai.
Anteeksi että jouduit odottamaan / Anteeksi että olen myöhässä.: （大変）お待たせしました。 (Taihen) omatase shimashita.
Anteeksi (poistuessa hetkeksi esim. vessaan, keskeyttäessä, astuessa sisään esim. vieraan taloon): 失礼します。 Shitsurei shimasu.
Anteeksi (poistuessa esim. vieraan talosta): 失礼しました。 Shitsurei shimashita.
Näkemiin.: さようなら。 Sayōnara.
Hei hei: じゃね。 Ja ne.
En puhu japania (hyvin).: 日本語が(よく)話せません。 Nihongo ga (yoku) hanasemasen.
Puhutko japania?: 日本語を話しますか。Nihongo wo hanashimasuka?
Puhuuko kukaan täällä englantia?: だれか英語が話せますか。 Dareka eigo ga hanasemasuka?
Apua!: 助けて! Tasukete!
Varo!: 危ない! Abunai!
Hyvää huomenta.: お早うございます。 Ohayō gozaimasu.
Hyvää iltaa.: こんばんは。 Konbanwa.
Hyvää yötä.: お休みなさい。 Oyasuminasai.
En ymmärrä: 分かりません。 Wakarimasen.
Missä on vessa?: トイレはどこですか。 Toire wa doko desu ka?

Ongelmat

Anna minun olla rauhassa!: ほっといてくれ！Hottoitekure!
Älä koske!: 触るな！Sawaru na!
Kutsun poliisin.: 警察を頼みます。Keisatsu o tanomimasu.
Poliisi!: 警察！Keisatsu!
Pysähdy! Varas!: 止めて! 泥坊! Tomete! Doroboo!
Tarvitsen apuasi.: 助けて下さい。Tasukete kudasai.
Nyt on hätä.: 緊急です。 Kinkyū desu.
Olen eksynyt.: 迷子です。 Maigo desu.
Laukkuni katosi.: かばんをなくしました。 Kaban o nakushimashita.
Lompakkoni katosi.: 財布をなくしました。 Saifu o nakushimashita.
Olen kipeä.: 病気です。 Byōki desu.
Olen loukkaantunut.: 怪我しました。Kega shimashita.
Tarvitsen lääkärin.: 医者を呼んでください。 Isha o yonde kudasai.
Voinko soittaa?: 　電話を使ってもいいですか。Denwa o tsukatte mo ii desu ka?
Kutsukaa ambulanssi!: 救急車を呼んで下さい。Kyūkyūsha o yonde kudasai.

Numerot

Yleensä Japanissa käytetään meille tuttuja arabialaisia numeroita, mutta joskus saatat nähdä myös japanilaisia numeroita käytettävän.

0: 〇, 零 (zero, rei)
1: 一 (ichi)
2: 二 (ni)
3: 三 (san)
4: 四 (yon, shi)
5: 五 (go)
6: 六 (roku)
7: 七 (nana, shichi)
8: 八 (hachi)
9: 九 (kyū)

10: 十 (jū)
11: 十一 (jū-ichi)
12: 十二 (jū-ni)
13: 十三 (jū-san)
14: 十四 (jū-yon)
15: 十五 (jū-go)
16: 十六 (jū-roku)
17: 十七 (jū-nana)
18: 十八 (jū-hachi)
19: 十九 (jū-kyuu)

20: 二十 (ni-jū)
21: 二十一 (ni-jū-ichi)
22: 二十二 (ni-jū-ni)
23: 二十三 (ni-jū-san)

30: 三十 (san-jū)
40: 四十(yon-jū)
50: 五十 (go-jū)
60: 六十 (ro-ku-jū)
70: 七十(nana-jū)
80: 八十 (hachi-jū)
90: 九十 (kyū-jū)

100: 百 (hyaku)
200: 二百 (ni-hyaku)
300: 三百 (san-byaku)

1000: 千 (sen)
2000: 二千 (ni-sen)
10 000: 一万 (ichi-man)
1 000 000: 百万 (hyaku-man)
100 000 000: 一億 (ichi-oku)
numero _____ (juna, bussi, jne): _____番 (____ ban)
puoli: 半分 (hanbun)
vähemmän: 少ない (sukunai)
enemmän: 多い (ooi)

Aika

nyt: 今 ima
myöhemmin: 　後で ato de
ennen: 前に　mae ni
aamu: 朝 asa
iltapäivä: 午後 gogo
ilta: 夕方 yūgata
yö: 夜 yoru

Kellonaika

Puheessa käytetään yleensä AM/PM merkintää kellonaikojen ilmoittamiseen (午前 gozen aamulla, 午後 gogo illalla) , mutta kirjoitetut aikataulut ym. käyttävät 24 tunnin kelloa.

kello yksi aamulla: 午前１時 (gozen ichiji)
kello kaksi aamulla: 午前１時 (gozen niji)
keskipäivä: 正午 shōgo
kello kolmetoista: 午後１時 (gogo ichiji)
kello neljätoista: 午後２時 (gogo niji)
keskiyö: 零時 reiji

Kesto

_____ minuuttia: 分 -fun (ippun, nifun, sanpun,...) (1 minuuttia, 2 minuuttia, 3 minuuttia,...)
_____ tuntia: 時間 -jikan (ichi-jikan, ni-jikan, san-jikan,...)
_____ päivää: 日 -nichi
_____ viikkoa: 週間　shūkan (isshūkan, nishūkan, sanshūkan,...)
_____ kuukausi / kuukautta: ヶ月　kagetsu (ikkagetsu, nikagetsu, sankagetsu,...)
_____ vuosi / vuotta: 年間 nenkan (ichinenkan, ninenkan, sannenkan,...)

Päivät

tänään: 今日 kyō
eilen: 昨日 kinō
huomenna: 明日 ashita
toissapäivänä: 一昨日　ototoi
ylihuomenna: 明後日　asatte
tällä viikolla: 今週 konshū
viime viikolla: 先週 senshū
ensi viikolla: 来週 raishū

sunnuntai: 日曜日 nichiyōbi
maanantai: 月曜日 getsuyōbi
tiistai: 火曜日 kayōbi
keskiviikko: 水曜日 suiyōbi
torstai: 木曜日 mokuyōbi
perjantai: 金曜日 kinyōbi
lauantai: 土曜日 doyōbi

Kuukaudet

tammikuu: 一月 ichigatsu
helmikuu: 二月 nigatsu
maaliskuu: 三月 sangatsu
huhtikuu: 四月 shigatsu
toukokuu: 五月 gogatsu
kesäkuu: 六月　rokugatsu
heinäkuu: 七月 shichigatsu
elokuu: 　八月　hachigatsu
syyskuu: 九月 kugatsu
lokakuu: 十月 jūgatsu
marraskuu: 十一月 jūichigatsu
joulukuu: 十二月 jūnigatsu

Värit

Japanissa käytetään myös laajalti englannista lainattuja värejä, jotka on listattu toisena vaihtoehtona alla.

musta: 黒い kuroi, burakku
valkoinen: 白い shiroi, howaito
harmaa: 灰色 hai-iro, gurei
punainen: 赤い akai, reddo
sininen: 青い aoi, buruu
keltainen: 黄色い kiiroi, ieroo
vihreä: 緑色 midori iro, guriin
oranssi: オレンジ色 orenji iro, daidai-iro
violetti: 紫色 murasaki iro
ruskea: 茶色 chairo, buraun
pinkki: ピンク pinku

Liikenne

Paikannimet

Kanada: カナダ　Kanada
Tanska: デンマーク Denmâku
Viro: エストニア Esutonia
Suomi: フィンランド Finrando
Ranska: フランス　Furansu
Saksa: ドイツ　Doitsu
Japani: 日本 Nippon, Nihon
Norja: ノルウェイ Norwei
Venäjä: ロシア Roshia
Espanja: スペイン Supein
Ruotsi: スウェーデン　Suêden
USA: アメリカ Amerika

Helsinki: ヘルシンキ Herushinki
Lontoo: ロンドン Rondon
Pariisi: パリ Pari
Pietari: サンクトペテルブルク Sankuto-peteruburuku
Tukholma: ストックホルム Sutokkuhorumu

Bussi ja juna

Paljonko lippu <paikkaan> maksaa?: ____までいくらですか。____ made ikura desu ka?
Yksi lippu _____, kiitos.: _____ まで一枚お願いします。_____ made ichimai onegai shimasu.
Minne tämä juna/bussi menee?: この[電車/バス]はどこへ行きですか。Kono densha/basu wa doko yuki desu ka?
Missä on _____n juna/bussi?: _____行きの[電車/バス]はどこですか? _____ yuki no densha/basu wa doko desuka?
Pysähtyykö tämä juna/bussi _____ssa?: この[電車/バス]は _____ に止まりますか Kono densha/basu wa _____ ni tomarimasuka?
Milloin _____n juna/bussi lähtee?: _____ 行きの[電車/バス]は何時に出発しますか_____ yuki no densha/basu wa nanji ni shuppatsu shimasuka?
Milloin tämä juna/bussi saapuu _____?: この[電車/バス]は何時に _____ に着きます? Kono densha/basu wa nanji ni _____ ni tsukimasuka?

Ohjeet

Miten pääsen _____ ?: ____へはどうやって行きますか。 ____ewa douyatte ikimasuka.
...juna-asemalle?: 駅　eki
...bussiasemalle?: バス停　basutei
...lentokentälle?: 空港　kuukou
...keskustaan?: ダウンタウン　dauntaun
...retkeilymajaan?: ユースホステル　yuusu hosuteru
... _____-hotelliin?: ____ホテル　____hoteru
...Yhdysvaltojen/Kanadan/Australian/Brittien konsulaattiin?: アメリカ/カナダ/オーストラリア/イギリス大使館　amerika/kanada/oosutoraria/igirisu taishikan
Missä on paljon...: どこは______が多いですか。　Doko wa_____ga ooi desu ka.
...hotelleja?: ホテル　hoteru
...ravintoloita?: レストラン　resutoran / 食堂　shokudoo
...baareja?: バー　baa
...nähtävyyksiä?: 見物　kenbutsu
Voitko näyttää kartalla?: 地図を使って見せてください。Chizu o tsukatte misete kudasai.
katu: 道　michi
Käänny vasemmalle.: 左に曲がって。Hidari ni magatte.
Käänny oikealle.: 右に曲がって。Migi ni magatte.
vasen: 左　hidari
oikea: 右　migi
eteenpäin: まっすぐ massugu
kohti _____: _____へ向かって e mukatte
_____n ohi: _____の先 no saki
ennen _____: _____の前 no mae
Varo _____.: _____を見張って（ください） o mihatte (kudasai)
risteys: 交差点 kousaten
pohjoinen: 北　kita
etelä: 南　minami
itä: 東　higashi
länsi: 西　nishi
ylämäki: 上り坂　noborizaka
alamäki: 下り坂　kudarizaka

Taksi

Taksi!: タクシー！Takushii!
_____, kiitos.: ____までおねがいします。　___ made onegaishimasu.
Paljonko maksaa mennä _____: ____まではいくらですか。　___ made wa ikura desu ka?
Sinne, kiitos.: そこへおねがいします。　Soko e onegaishimasu.

Majoitus

Onko teillä vapaita huoneita?: 部屋がありますか。　Heya ga arimasu ka?
Miten paljon olisi huone yhdelle/kahdelle hengelle?: 一人/二人の部屋はいくらですか。　Hitori/futari no heya wa ikura desu ka?
Tuleeko huoneen mukana...: 部屋に____がありますか。　Heya ni _____ ga arimasu ka?
...lakanat?: シーツ　shiitsu
...kylpyhuone?: お風呂　o-furo
...puhelin?: 電話　denwa
...televisio?: テレビ　terebi
Voinko nähdä huoneen ensin?: まず部屋を見ていいですか。　mazu heyao mite iidesuka.
Onko teillä mitään hiljaisempaa?: もっと静かな部屋はないですか。　motto shizukana heyawa naidesuka.
...isompaa?: もっと大きな　motto ookina
...puhtaampaa?: もっときれいな　motto kireina
...halvempaa?: もっと安い　motto yasui
Otan sen.: ここにします。　kokoni shimasu.
Yövyn _____ yötä.: ____泊します。　____haku shimasu.
Voitteko ehdottaa toista hotellia?: 他にいいホテルはありませんか。　hokani ii hoteruwa arimasenka.
Onko teillä turvasäilöä?: 金庫はありますか。　kinko wa arimasuka.
...turvalokeroita?: ロッカー　rokkaa
Kuuluuko aamiainen/illallinen hintaan?: 朝ご飯/夕ご飯は付きますか。 Asagohan/yuugohan wa tsukimasu ka?
Mihin aikaan on aamiainen/illallinen?: 朝ご飯/夕ご飯は何時ですか。　Asagohan/yuugohan wa nanji desu ka?
Olkaa hyvä ja siivotkaa huoneeni.: 部屋を片付けてください。　Heya o katazukete kudasai.
Voitteko herättää minut kello _____?: ____時に起こしてください。　____jini okoshite kudasai.
Haluaisin kirjautua ulos.: 　チェックアウトをしたいです。 Chekku-auto o shitai desu.

Raha

Hyväksyttekö euroja?: ユーロは使えますか。　yuuro wa tsukaemasuka.
Hyväksyttekö Amerikan dollareita?: ドルは使えますか。　doru wa tsukaemasuka.
Voinko maksaa luottokortilla?: クレジットカードは使えますか。　kurejitto kaado wa tsukaemasuka.
Voiko teillä vaihtaa rahaa?: 両替してもらえますか。　ryoogae shite moraemasuka.
Missä voin vaihtaa rahaa?: どこで両替できますか。　dokode ryoogae dekimasuka.
Voiko teillä vaihtaa matkashekkejä?: トラベラーズチェックは両替できますか。　toraberaazu chekku wa ryoogae dekimasuka.
Missä voin vaihtaa matkashekkejä?: どこでトラベラーズチェックが両替できますか。 dokode toraberaazu chekku ga ryoogae dekimasuka.
Mikä on vaihtokurssi?: レートはいくらですか？　reeto wa ikuradesuka.
Missä on: ATMはどこですか？　ee tii emu wa dokodesuka.

Syöminen

Pöytä yhdelle/kahdelle kiitos.: 一人/二人です。Hitori/futari desu.
Saisinko ruokalistan?: メニューおねがいします。　Menyū onegaishimasu.
Onko teillä paikallisia erikoisuuksia?: この辺の名物はありますか？ Kono hen no meibutsu wa arimasuka?
Olen kasvissyöjä.: ベジタリアンです。 Bejitarian desu.
En syö sianlihaa.: 豚肉は食べられません。　Butaniku wa taberaremasen.
En syö naudanlihaa.: 牛肉は食べられません。　Gyuuniku wa taberaremasen.
Voitteko tehdä siitä kevyttä? (vähemmän öljyä): 油を控えて下さい。 Abura wo hikaete kudasai.
päivän ateriaa: 今日の定食 kyō no teishoku
a la carte: 一品料理 (ippinryōri)
aamiainen: 朝食 (chōshoku) / 朝ご飯 (asagohan)
lounas: 昼食 (chūshoku) / 昼ご飯　(hirugohan)
illallinen: 夕食 (yūshoku) / 晩ご飯 (bangohan)
Saisinko _____.: _____ を下さい。(_____ o kudasai.)
Saisinko jotain _____n kanssa.: _____が入ってるものを下さい。 (____ ga haitteru mono o kudasai.)
kana: 鶏肉 (toriniku)
naudanliha: 牛肉 (gyūniku)
kala: 魚　sakana
kinkku: ハム　hamu
makkara: ソーセージ　sōseeji
juusto: チーズ　chiizu
munia: 卵　tamago
salaatti: サラダ　sarada
leipä: パン pan
paahtoleipä: トースト (tōsuto)
nuudelit: 麺類 (menrui)
riisi: 米/ご飯　kome (raaka) / gohan (ruuaksi valmistettu)
pavut: 豆 (mame)
Saisinko lasin _____?: _____ を一杯下さい。 (____ o ippai kudasai.)
Saisinko kupin _____?: _____ を一本下さい。 (_____ o ippon kudasai.)
Saisinko pullon _____?: _____ を一本下さい。 (_____ o ippon kudasai.)
kahvia: コーヒー　kōhii
teetä (vihreä): お茶　ocha
teetä (musta): 紅茶 kōcha
mehua: ジュース　juusu
soodavettä: ソーダ水 sōdasui
vettä: お水　o-mizu
olutta: ビール　biiru
puna/valko-viiniä: 赤ワイン/白ワイン　akawain/shirowain
suolaa: 塩　shio
pippuria: 胡椒　koshō
voita: バター　bataa
Anteeksi, tarjoilija?: すみません sumimasen
Herkullista.: おいしかったです。　Oishikatta desu.
Olen valmis. / Paljon kiitoksia ruuasta.: ごちそうさまでした。　Gochisōsamadeshita.
Voitteko tyhjentää pöydän?: お皿を下げてください。 Osara o sagete kudasai.
Lasku, kiitos.: お勘定下さい。O-kanjō kudasai.

Baarit

Myyttekö alkoholia?: アルコールを売りますか。　Arukooru o urimasu ka.
Onko teillä pöytiintarjoilua?: テーブルサービスありますか？ Tēburu sābisu arimasu ka?
Yksi olut/kaksi olutta kiitos.: ビール一本/二本をください。　Biiru ippon/nihon o kudasai. (pullo tai tuoppi)
Lasi puna/valkoviiniä kiitos.: 赤ワイン/白ワイン一杯をください。　Akawain/shirowain ippai o kudasai.
Yksi tuoppi kiitos.: 生ビール一本をください。　Namabiiru ippon o kudasai. (hanaolutta)
Yksi pullo kiitos.: 一本をください。　Ippon o kudasai.
_____-_____, (alkoholi - laimennusjuoma) kiitos.: _____ と _____ 下さい。 _____ to _____ kudasai.
viskiä: ウイスキー　uisukii
vodkaa: ヲッカー　wokkaa
rommia: ラム ramu
vettä: お水　o-mizu
soodavettä: ソーダ水 sōdasui
tonic-vettä: トニック　tonikku
appelsiinimehua: オレンジジュース　orenji juusu
kolaa: コーラ　koora
Onko teillä pikkupurtavia?: スナックがありますか。　Sunakku ga arimasu ka.
Yksi vielä, kiitos.: もう一杯をください。　Moo ippai o kudasai.
Toinen kierros, kiitos.: みんなに同じものを一杯ずつください。 Minna ni onaji mono o ippai zutsu kudasai.
Mihin aikaan suljette?: 閉店時間は何ですか。　Heitenjikan wa nan desu ka.

Ostokset

Onko teillä tätä minun koossani?: 私のサイズでありますか？ (Watashi no saizu de arimasuka?)
Paljonko tämä maksaa?: これはいくらですか？ Kore wa ikura desu ka?
Se on liian kallis.: 高すぎます。 Takasugimasu.
Miten olisi _____?: ____円はどうですか？ ____ yen wa dou desu ka?
kallis: 高い　takai
halpa: 安い　yasui
Minulla ei ole varaa siihen.: そんなにお金は持っていません。　Sonna-ni o-kane wa motte imasen.
En tahdo sitä.: 要らないです。Iranai desu.
En ole kiinnostunut.: 興味がありません。　kyoomi ga arimasen.
Hyvä, otan sen.: じゃあ、それにします。　Ja, sore ni shimasu.
Voinko saada muovipussin?: 袋をください。　hukuro o kudasai.
Lähetättekö tavaroita myös (ulkomaille): (海外に)送れますか。　(kaigaini)okuremasuka.
Tarvitsen...: ...をください。　...o kudasai.
...hammastahnaa.: 歯磨き粉　hamigakiko
...hammasharjan.: 歯ブラシ　haburashi
...tampooneita.: タンポン (tanpon)
...saippuaa.: 石鹸　sekken
...shampoota.: シャンプー　shanpuu
...särkylääkettä.: 痛み止め　itamidome
...flunssalääkettä.: 風邪薬　kazegusuri
...vatsalääkettä.: 腹痛の薬　hukutsuu no kusuri
...partaterän.: 剃刀の刃　kamisori no ha
...sateenvarjon.: 傘　kasa
...aurinkovoidetta.: 日焼け止め (hiyakedome)

...postikortin.: 絵葉書　e-hagaki
...postimerkkejä.: 切手　kitte
...pattereita.: 電池　denchi
...kirjepaperia.: 紙 (kami)
...kynän.: ペン　pen (täytekynä), 鉛筆　enpitsu (lyijykynä)
...englanninkielisiä kirjoja.: 英語の本　eigo no hon
...englanninkielisiä lehtiä.: 英語の雑誌　eigo no zasshi
...englanninkielisen sanomalehden.: 英語の新聞　eigo no shinbun
...englanti-japani sanakirjan.: 英和辞典　eiwa jiten

Ajaminen

Haluaisin vuokrata auton.: 車を借りたいです。　kuruma o karitaidesu.
Voinko saada vakuutuksen?: 保険に入りたいです。　hoken ni hairitaidesu.
stop: 止まれ　tomare
yksisuuntainen: 一方通行　ippoo tsuukoo
antaa tietä/'kolmio': 徐行 jokou (ajaa hitaasti), 前方優先道路 zenpou yuusen douro (päätie edessä, väistämisvelvollisuus)
ei pysäköintiä: 駐車禁止　chuusha kinshi
nopeusrajoitus: 速度制限　sokudo seigen
bensa-asema: ガソリンスタンド　gasorin sutando
bensiini: ガソリン　gasorin
diesel: ディーゼル　diizeru

Virkavalta

En ole tehnyt mitään väärää.: 何も悪いことはしていません。　nanimo waruikotowa shiteimasen.
Se oli väärinkäsitys.: それは誤解です。　sore wa gokai desu.
Minne viette minut?: どこに連れて行くんですか。　dokoni tsurete ikundesuka.
Olenko pidätetty?: 逮捕されたのですか。　taiho saretanodesuka.
Olen Suomen kansalainen.: 私はフィンランド国籍です。　watashi ha finrando kokuseki desu.
Haluan puhua Suomen/EU:n suurlähetystön kanssa: （フィンランド/ヨーロッパ連合）の大使館と話がしたいです。　[finrando/yooroppa rengoo] no taishikan to hanashiga shitaidesu.
Haluan puhua lakimiehelle.: 弁護士と話がしたいです。　bengoshi to hanashiga shitaidesu.
Voinko vain maksaa sakot nyt?: 罰金で済みますか。　bakkin de sumimasuka.

Opi lisää

Kanjikaveri - Kätevä suomenkielinen sivusto japanin opiskeluun, jossa myös suomi-japani-suomi sanakirja