Kuu
 |
Suomi
muokkaa
Erisnimi
muokkaaKuu (18)
- (tähtitiede) Maan kiertolainen, maapallon seuralainen
- harvinainen neutraali etunimi
- erittäin harvinainen suomalainen sukunimi
Ääntäminen
muokkaa- IPA: [ˈkuː]
Taivutus
muokkaa| Taivutus | ||
|---|---|---|
| sijamuoto | yksikkö | monikko |
| kieliopilliset sijamuodot | ||
| nominatiivi | Kuu | – |
| genetiivi | Kuun | – |
| partitiivi | Kuuta | – |
| akkusatiivi | Kuu; Kuun |
– |
| sisäpaikallissijat | ||
| inessiivi | Kuussa | – |
| elatiivi | Kuusta | – |
| illatiivi | Kuuhun | – |
| ulkopaikallissijat | ||
| adessiivi | Kuulla | – |
| ablatiivi | Kuulta | – |
| allatiivi | Kuulle | – |
| muut sijamuodot | ||
| essiivi | Kuuna | – |
| translatiivi | Kuuksi | – |
| abessiivi | Kuutta | – |
| instruktiivi | – | – |
| komitatiivi | – | Kuine- + omistusliite |
| vartalot | ||
| vokaalivartalo | Kuu- | |
| heikko vartalo | - | |
| vahva vartalo | - | |
| konsonantti- vartalo |
- | |
Käännökset
muokkaaLiittyvät sanat
muokkaaAiheesta muualla
muokkaa- Kuu Tieteen termipankissa
- Artikkeli 349 Suomen viittomakielten verkkosanakirjassa Suvissa
Viro
muokkaaErisnimi
muokkaaKuu (gen. Kuu, part. kuud)
- (tähtitiede) Maan kiertolainen Kuu