kemi

Katso myös: Kemi

Suomi

Substantiivi

kemi

1. (murteellinen, Häme, Satakunta) kovapohjainen ja huonokasvuinen kenttä; usein niitty

Ruotsi

Substantiivi

kemi yl. (3) (yks. määr. kemin [luo], mon. epämäär. kemier [luo], mon. määr. kemierna [luo])

1. kemia

Liittyvät sanat

analytisk kemi, astrokemi, atmosfärskemi, biokemi, elektrokemi, fotokemi, fysikalisk kemi, geokemi, grön kemi, kemisk, kemist, kärnkemi, läkemedelskemi, miljökemi, organisk kemi, oorganisk kemi, petrokemi, polymerkemi, stökiometri, termokemi, ytkemi

Aiheesta muualla

• kemi Svenska Akademiens ordbokissa SAOBissa (ruotsiksi)

Tanska

Substantiivi

kemi

1. kemia