sääntelijä

Suomi

Substantiivi

sääntelijä (12)

henkilö, joka sääntelee

Ääntäminen

IPA: /ˈsæːnt̪eˌlijæ/
tavutus: sään‧te‧li‧jä

Taivutus

Taivutus
sijamuoto	yksikkö	monikko
kieliopilliset sijamuodot
nominatiivi	sääntelijä	sääntelijät
genetiivi	sääntelijän	sääntelijöiden sääntelijöitten (sääntelijäin)
partitiivi	sääntelijää	sääntelijöitä
akkusatiivi	sääntelijä; sääntelijän	sääntelijät
sisäpaikallissijat
inessiivi	sääntelijässä	sääntelijöissä
elatiivi	sääntelijästä	sääntelijöistä
illatiivi	sääntelijään	sääntelijöihin
ulkopaikallissijat
adessiivi	sääntelijällä	sääntelijöillä
ablatiivi	sääntelijältä	sääntelijöiltä
allatiivi	sääntelijälle	sääntelijöille
muut sijamuodot
essiivi	sääntelijänä	sääntelijöinä
translatiivi	sääntelijäksi	sääntelijöiksi
abessiivi	sääntelijättä	sääntelijöittä
instruktiivi	–	sääntelijöin
komitatiivi	–	sääntelijöine- + omistusliite
vartalot
vokaalivartalo	sääntelijä-
heikko vartalo	-
vahva vartalo	-
konsonantti- vartalo	-

Käännökset

1. henkilö, joka sääntelee

Tälle sanan merkitykselle ei valitettavasti vielä ole lisätty käännöksiä, mutta voit halutessasi lisätä ne.
Huomaa, että voit lisätä vieraskielisiä käännöksiä vain suomenkielisille sanoille.
Etsi käännöksiä: tänne viittaavat sivut, englanninkielinen Wikisanakirja.

Aiheesta muualla

sääntelijä Kielitoimiston sanakirjassa