start

Englanti

Substantiivi

start (monikko starts)

1. alku; aloitus
2. (urheilu, ym.) lähtö; lähtö paikka
3. etumatka
4. säpsähdys

Verbi

Taivutus
ind. prees. y. 3. p.	starts
part. prees.	starting
imp. & part. perf.	started

start

1. alkaa, saada alkunsa
2. aloittaa, laittaa alulle, perustaa
3. (urheilu) lähettää
4. saada aikaan
5. käynnistyä

Liittyvät sanat

• start back

Ruotsi

Substantiivi

start yl. (3) (yks. määr. starten[luo], mon. epämäär. starter[luo], mon. määr. starterna [luo])

1. käynnistys
2. liikkeellelähtö, lähtö
3. lentoonnousu
4. aloite, alku

Liittyvät sanat

• starta

Saksa

Verbi

start

1. (taivutusmuoto) imperatiivin yksikön 2. persoonan muoto verbistä starten