valua

Suomi

Substantiivi

valua

1. (taivutusmuoto) yksikön partitiivimuoto sanasta valu

Verbi

valua (52) (taivutus[luo])

1. (nesteistä tms.) liikkua alaspäin

   Kaatunut maito valuu lattialle.

2. vuotaa

   Oonan nenä valuu.

Ääntäminen

• IPA: /ˈʋɑluɑˣ/
• tavutus: va‧lu‧a

Etymologia

• passiivijohdos verbistä valaa

Käännökset

1. (nesteistä tms.) liikkua alaspäin

englanti: to run ranska: couler, s’écouler

ruotsi: rinna

2. vuotaa

englanti: run ranska: couler

ruotsi: rinna

Liittyvät sanat

• valua yli
• vuotaa, virrata, juosta

Synonyymit

• [1] nesteestä: juosta, virrata
• [2] nenästä: vuotaa

Johdokset

• substantiivit: valuma

Yhdyssanat

valuma-alue, valumavesi

Aiheesta muualla

• valua Kielitoimiston sanakirjassa