Ero sivun ”Guadalcanalin taistelu” versioiden välillä
[katsottu versio] | [katsottu versio] |
+ {{Link FA|fr}} |
osa 1 muutoksesta |
||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
{{Työstetään|9.5.2014 heikki47}} |
|||
{{Taistelu |
{{Taistelu |
||
| nimi = Guadalcanalin taistelu |
| nimi = Guadalcanalin taistelu |
||
Rivi 21: | Rivi 22: | ||
| muut_taistelut = |
| muut_taistelut = |
||
}} |
}} |
||
'''Guadalcanalin taistelu''' käytiin nykyisiin [[Salomonsaaret|Salomonsaariin]] kuuluvalla [[Guadalcanal]]in saarella [[toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] aikana 1942–1943 [[Japani]]n ja [[Yhdysvallat|Yhdysvaltain]] välillä. Yhdysvallat voitti |
'''Guadalcanalin taistelu''' käytiin nykyisiin [[Salomonsaaret|Salomonsaariin]] kuuluvalla [[Guadalcanal]]in saarella [[toinen maailmansota|toisen maailmansodan]] aikana 1942–1943 [[Japani]]n ja [[Yhdysvallat|Yhdysvaltain]] välillä. Yhdysvallat voitti kuusi kuukautta kestäneen taistelun. |
||
<ref>Arni s. 131-178</ref><ref>vdVat s. 199-224</ref> |
|||
==Tausta== |
|||
Japani oli [[Hyökkäys Pearl Harboriin|Pearl Harborin]] jälkeen levittäytynyt nopeasti lähes koko |
|||
Kaakkois-Aasiaan. Japanin eteneminen oli ollut menestyksellistä. Ainoat takaiskut olivat olleet |
|||
[[Korallimeren taistelu]] ja [[Midwayn taistelu]]. |
|||
Japani oli vallannut Salomonsaaret, joista kaukaisimpia oli [[Guadalcanal]]. |
|||
==Sotatoimet== |
|||
===Tiedustelu=== |
|||
Amerikkalaisten lentotiedustelu pyrki valvomaan japanilaisten etenemistä ja toimintaa Salomonsaarilla. |
|||
Tiedustelukoneen ilmoitus Guadalcanalilla rakenteilla olevasta lentokentästä sai aikaan toimintaa. |
|||
Olihan selvä, että jos japanilaiset saisivat sen valmiiksi, niin heidän karkoittamisensa olisi vaikeampaa. |
|||
<ref>Arni s. 131-135</ref> |
|||
Maihinnousuun varattiin 1. Merijalkaväkidivisioona. Tukena oli kontra-amiraali Crutchleyn risteilijäosasto |
|||
ja kaukovarmistuksena amiraali Fletcherin tukilaivaosasto.<ref>Arni s. 137</ref> |
|||
===Maihinousu=== |
|||
[[7. elokuuta]] [[1942]] merijalkaväki nousi maihin ja otti nopeasti haltuunsa lentokenttäalueen. |
|||
Japanilaisten ensimmäinen reaktio oli lähettää paikalle pommikoneita, jotka kärsivät pahasti amerikkalaisten |
|||
tukialuskoneiden hyökkäyksissä. |
|||
Seuraavaksi japanilaiset lähettivät alueelle amiraali Mikawan johtaman ristelijäosaston. |
|||
Fletcherin tukialukset olivat poistuneet, mutta Crutchleyn risteilijät olivat paikalla. |
|||
Hyvin varhain [[9. elokuuta]] japanilaiset yllättivät puolustajat ja tuhosivat nopeasti |
|||
neljä risteilijää. Amerikkalaisten puolustus kuitenkin sai Mikawan luopumaan lentokentän tulituksesta. |
|||
<ref>Arni s. 150-151</ref> |
|||
Käytännössä 10900 merijalkaväkisotilasta jäi mottiin. Heitä huolsi vanhoista hävittäjistä tehdyt nopeat kuljetusalukset. |
|||
Amerikkalaiset kunnostivat nopeasti lentokenttää ja [[20. elokuuta]] sinne laskeutui |
|||
ensimmäiset amerikkalaiskoneet, 19 hävittäjää ja 12 syöksypommittajaa. |
|||
<ref>Arni s. 151</ref><ref>vdVat s. 216</ref> |
|||
===Taistelu jatkuu=== |
|||
[[24. elokuuta]] japanilaiset toivat alueelle vahvoja laivastovoimia. Taistelussa upotettiin |
|||
pieni tukialus Ryujo. Taistelulla ei ollut vaikutusta Guadalcanalin tilanteeseen. |
|||
Japanilaiset vetäytyivät.<ref>Arni s. 152-153</ref><ref>vdVat s. 220-221</ref> |
|||
Japanilaiset pyrkivät öisin lähettämään saarelle vahvennuksia nopeilla hävittäjillä. |
|||
Amerikkalaiset ryhtyivät kutsumaan näitä säännöllisesti toistuvia kuljetuksia |
|||
nimellä ''Tokyo Express'', Tokion pikajuna.<ref>Arni s. 153</ref><ref>vdVat s. 221</ref> |
|||
Vahvennukset eivät olleet kuitenkaan riittäviä saaren valtaamiseksi. |
|||
Lokakuussa japanilaiset yrittivät ratkaista tilanteen suuremmin voimin. |
|||
{{Työstetään|9.5.2014 heikki47}} |
|||
==Tulos== |
|||
Operaatio oli vähällä päättyä katastrofiin, kun amerikkalaisten laivaston komentaja paniikissa käski laivojen vetäytyä, kun onnistuneen maihinnousun jälkeen Japanin laivasto lähestyi maihinnousupaikkaa. Vain puolet merijalkaväen varusteista oli saatu maihin. Amerikkalaiset joutuivat taistelemaan ylivoimaa vastaan tämän takia pitkään. Taistelu on sikäli merkittävä, että se oli ensimmäinen selkeä japanilaisten tappio maataisteluissa [[Tyyni valtameri|Tyynellä valtamerellä]] toisen maailmansodan aikana. Guadalcanalin taistelun jälkeen Japani joutui siirtymään yhä enenevässä määrin puolustuskannalle. Taistelu Guadalcanalista venyi pitkäksi ja erittäin veriseksi Japanin tuodessa lisää joukkoja öisin saarelle. Amerikkalaiset antoivat japanilaisten kuljetuksen koodinimeksi ''Tokyo express'' ({{k-fi|Tokion pikajuna}}). Erittäin ankarat taistelut käytiin [[Yhdysvaltain merijalkaväki|merijalkaväen]] ja Japanin laivaston jalkaväen välillä. Meritaisteluissa japanilaiset olivat alussa niskan päällä, mutta amerikkalaisten ilmaylivoima teki tehtävänsä. |
Operaatio oli vähällä päättyä katastrofiin, kun amerikkalaisten laivaston komentaja paniikissa käski laivojen vetäytyä, kun onnistuneen maihinnousun jälkeen Japanin laivasto lähestyi maihinnousupaikkaa. Vain puolet merijalkaväen varusteista oli saatu maihin. Amerikkalaiset joutuivat taistelemaan ylivoimaa vastaan tämän takia pitkään. Taistelu on sikäli merkittävä, että se oli ensimmäinen selkeä japanilaisten tappio maataisteluissa [[Tyyni valtameri|Tyynellä valtamerellä]] toisen maailmansodan aikana. Guadalcanalin taistelun jälkeen Japani joutui siirtymään yhä enenevässä määrin puolustuskannalle. Taistelu Guadalcanalista venyi pitkäksi ja erittäin veriseksi Japanin tuodessa lisää joukkoja öisin saarelle. Amerikkalaiset antoivat japanilaisten kuljetuksen koodinimeksi ''Tokyo express'' ({{k-fi|Tokion pikajuna}}). Erittäin ankarat taistelut käytiin [[Yhdysvaltain merijalkaväki|merijalkaväen]] ja Japanin laivaston jalkaväen välillä. Meritaisteluissa japanilaiset olivat alussa niskan päällä, mutta amerikkalaisten ilmaylivoima teki tehtävänsä. |
||
Rivi 30: | Rivi 83: | ||
== Lähteet == |
== Lähteet == |
||
* {{kirjaviite|Tekijä=Erkki Arni|Nimeke=Taistelu Tyynen meren herruudesta|Vuosi=1964|Julkaisija=WSOY}} |
* {{kirjaviite|Tekijä=Erkki Arni|Nimeke=Taistelu Tyynen meren herruudesta|Vuosi=1964|Julkaisija=WSOY}} |
||
* {{kirjaviite|Tekijä=Dan van der Vat|Nimeke=The Pacific Campaign| Vuosi=1991| Julkaisija=Simon&Schuster| Tunniste=ISBN 0-671-79217-2}} |
|||
==Viitteet== |
|||
{{Viitteet}} |
|||
==Aiheesta muualla== |
==Aiheesta muualla== |
Versio 9. toukokuuta 2014 kello 21.21
Päällekkäisten muokkausten välttämiseksi olisi hyvä, jos et muokkaisi tätä artikkelia juuri nyt. Teen parhaillaan artikkeliin suuria muutoksia. Pyyntö on voimassa niin pitkään kuin tämä merkki on sivulla. Merkin voi poistaa, mikäli se vaikuttaa unohtuneen. Tätä merkkiä on tarkoitus pitää sivulla korkeintaan muutaman tunnin kerrallaan. Kiitos, 9.5.2014 heikki47. |
Guadalcanalin taistelu | |||||||
---|---|---|---|---|---|---|---|
Osa Tyynenmeren sotaa toisessa maailmansodassa | |||||||
| |||||||
Osapuolet | |||||||
Liittoutuneet: |
|||||||
Vahvuudet | |||||||
~60 000 |
36 200 | ||||||
Tappiot | |||||||
7 100 kaatunutta |
31 000 kaatunutta |
Guadalcanalin taistelu käytiin nykyisiin Salomonsaariin kuuluvalla Guadalcanalin saarella toisen maailmansodan aikana 1942–1943 Japanin ja Yhdysvaltain välillä. Yhdysvallat voitti kuusi kuukautta kestäneen taistelun. [1][2]
Tausta
Japani oli Pearl Harborin jälkeen levittäytynyt nopeasti lähes koko Kaakkois-Aasiaan. Japanin eteneminen oli ollut menestyksellistä. Ainoat takaiskut olivat olleet Korallimeren taistelu ja Midwayn taistelu.
Japani oli vallannut Salomonsaaret, joista kaukaisimpia oli Guadalcanal.
Sotatoimet
Tiedustelu
Amerikkalaisten lentotiedustelu pyrki valvomaan japanilaisten etenemistä ja toimintaa Salomonsaarilla. Tiedustelukoneen ilmoitus Guadalcanalilla rakenteilla olevasta lentokentästä sai aikaan toimintaa. Olihan selvä, että jos japanilaiset saisivat sen valmiiksi, niin heidän karkoittamisensa olisi vaikeampaa. [3]
Maihinnousuun varattiin 1. Merijalkaväkidivisioona. Tukena oli kontra-amiraali Crutchleyn risteilijäosasto ja kaukovarmistuksena amiraali Fletcherin tukilaivaosasto.[4]
Maihinousu
7. elokuuta 1942 merijalkaväki nousi maihin ja otti nopeasti haltuunsa lentokenttäalueen. Japanilaisten ensimmäinen reaktio oli lähettää paikalle pommikoneita, jotka kärsivät pahasti amerikkalaisten tukialuskoneiden hyökkäyksissä.
Seuraavaksi japanilaiset lähettivät alueelle amiraali Mikawan johtaman ristelijäosaston. Fletcherin tukialukset olivat poistuneet, mutta Crutchleyn risteilijät olivat paikalla. Hyvin varhain 9. elokuuta japanilaiset yllättivät puolustajat ja tuhosivat nopeasti neljä risteilijää. Amerikkalaisten puolustus kuitenkin sai Mikawan luopumaan lentokentän tulituksesta. [5]
Käytännössä 10900 merijalkaväkisotilasta jäi mottiin. Heitä huolsi vanhoista hävittäjistä tehdyt nopeat kuljetusalukset. Amerikkalaiset kunnostivat nopeasti lentokenttää ja 20. elokuuta sinne laskeutui ensimmäiset amerikkalaiskoneet, 19 hävittäjää ja 12 syöksypommittajaa. [6][7]
Taistelu jatkuu
24. elokuuta japanilaiset toivat alueelle vahvoja laivastovoimia. Taistelussa upotettiin pieni tukialus Ryujo. Taistelulla ei ollut vaikutusta Guadalcanalin tilanteeseen. Japanilaiset vetäytyivät.[8][9]
Japanilaiset pyrkivät öisin lähettämään saarelle vahvennuksia nopeilla hävittäjillä. Amerikkalaiset ryhtyivät kutsumaan näitä säännöllisesti toistuvia kuljetuksia nimellä Tokyo Express, Tokion pikajuna.[10][11] Vahvennukset eivät olleet kuitenkaan riittäviä saaren valtaamiseksi.
Lokakuussa japanilaiset yrittivät ratkaista tilanteen suuremmin voimin.
Päällekkäisten muokkausten välttämiseksi olisi hyvä, jos et muokkaisi tätä artikkelia juuri nyt. Teen parhaillaan artikkeliin suuria muutoksia. Pyyntö on voimassa niin pitkään kuin tämä merkki on sivulla. Merkin voi poistaa, mikäli se vaikuttaa unohtuneen. Tätä merkkiä on tarkoitus pitää sivulla korkeintaan muutaman tunnin kerrallaan. Kiitos, 9.5.2014 heikki47. |
Tulos
Operaatio oli vähällä päättyä katastrofiin, kun amerikkalaisten laivaston komentaja paniikissa käski laivojen vetäytyä, kun onnistuneen maihinnousun jälkeen Japanin laivasto lähestyi maihinnousupaikkaa. Vain puolet merijalkaväen varusteista oli saatu maihin. Amerikkalaiset joutuivat taistelemaan ylivoimaa vastaan tämän takia pitkään. Taistelu on sikäli merkittävä, että se oli ensimmäinen selkeä japanilaisten tappio maataisteluissa Tyynellä valtamerellä toisen maailmansodan aikana. Guadalcanalin taistelun jälkeen Japani joutui siirtymään yhä enenevässä määrin puolustuskannalle. Taistelu Guadalcanalista venyi pitkäksi ja erittäin veriseksi Japanin tuodessa lisää joukkoja öisin saarelle. Amerikkalaiset antoivat japanilaisten kuljetuksen koodinimeksi Tokyo express (suom. Tokion pikajuna). Erittäin ankarat taistelut käytiin merijalkaväen ja Japanin laivaston jalkaväen välillä. Meritaisteluissa japanilaiset olivat alussa niskan päällä, mutta amerikkalaisten ilmaylivoima teki tehtävänsä.
Yhdysvaltain merijalkaväki ajoi japanilaiset päävoimat saarelta 15. tammikuuta 1943. Saari julistettiin turvallisesti Yhdysvaltain hallussa olevaksi 9. helmikuuta, ja armeija otti saaren haltuunsa. Jäljelle jääneet merijalkaväen sotilaat siirrettiin rauhallisempiin tehtäviin kotimaahan.
Lähteet
- Erkki Arni: Taistelu Tyynen meren herruudesta. WSOY, 1964.
- Dan van der Vat: The Pacific Campaign. Simon&Schuster, 1991. ISBN 0-671-79217-2
Viitteet
Aiheesta muualla
- Victory at Sea, osa 6: Guadalcanal Internet Archivessa, dokumenttielokuva
Malline:Link GA Malline:Link FA Malline:Link FA Malline:Link FA Malline:Link FA Malline:Link FA Malline:Link FA Malline:Link FA Malline:Link FA