Ero sivun ”Al-Kindi” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[katsottu versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Tekstin palvovaa sävyä vähennetty (peräisin näköjään Tieteen Kuvalehdestä)
Ei muokkausyhteenvetoa
Rivi 3: Rivi 3:
'''Yaʻqūb ibn Isḥāq al-Kindī''' (''Alkindus'', {{k-ar|يعقوب بن اسحاق الكندي}}) (n. [[801]]–[[873]]) syntyi Kufassa, [[Mesopotamia|Mesopotamiassa]], ja oli ensimmäinen merkittävä islamilaisen maailman filosofi. Hänellä on laaja, mutta osittain kadoksiin joutunut kirjallinen tuotanto, joka ulottui eri aloille, kuten [[filosofi]]<nowiki/>a, [[luonnontiede|luonnontieteet]], [[astrologia|astrologi]]<nowiki/>a ja [[tähtitiede]], [[alkemia]], [[matematiikka]], [[musiikin teoria]] ja [[lääkäri|lääketiede]]. Hän oli ensimmäinen islamilainen [[peripateettinen koulukunta|peripateettinen]] filosofi, ja tunnetaan pyrkimyksistään yhdistellä islaminuskoon [[antiikin filosofia|antiikin kreikkalaista filosofiaa]], erityisesti [[aristotelismi]]a ja [[uusplatonismi]]a.
'''Yaʻqūb ibn Isḥāq al-Kindī''' (''Alkindus'', {{k-ar|يعقوب بن اسحاق الكندي}}) (n. [[801]]–[[873]]) syntyi Kufassa, [[Mesopotamia|Mesopotamiassa]], ja oli ensimmäinen merkittävä islamilaisen maailman filosofi. Hänellä on laaja, mutta osittain kadoksiin joutunut kirjallinen tuotanto, joka ulottui eri aloille, kuten [[filosofi]]<nowiki/>a, [[luonnontiede|luonnontieteet]], [[astrologia|astrologi]]<nowiki/>a ja [[tähtitiede]], [[alkemia]], [[matematiikka]], [[musiikin teoria]] ja [[lääkäri|lääketiede]]. Hän oli ensimmäinen islamilainen [[peripateettinen koulukunta|peripateettinen]] filosofi, ja tunnetaan pyrkimyksistään yhdistellä islaminuskoon [[antiikin filosofia|antiikin kreikkalaista filosofiaa]], erityisesti [[aristotelismi]]a ja [[uusplatonismi]]a.


Luonnontieteissä al-Kindi tutki metallien ja kasvien fysikaalisia ja kemiallisia ominaisuuksia. Kerrotaan, että hän halusi selvittää, miksi [[Alkoholit|alkoholi]] vaikuttaa humalluttavasti ja tätä varten kuumensi viiniä toisiinsa yhdistetyissä astioissa. Tällöin hän olisi havainnut, että alkoholi höyrystyy alemmassa lämpötilassa kuin vesi, joten häntä voi pitää alkoholin [[Tislaaminen|tislaamisen]] keksijänä. Islamilaisessa maailmassa alettiin sitten käyttää puhdasta alkoholia lääketieteessä sekä ehosteiden ja hajuvesien valmistuksessa. <ref name=tkh>{{Lehtiviite | Tekijä = Else Christensen | Otsikko = Viisauden talo| Julkaisu = Tieteen Kuvalehti Historia| Ajankohta = 2011| Vuosikerta = | Numero = 10| Sivut = 38–41| Julkaisupaikka = Oslo | Julkaisija = Bonnier| Issn = 0806-5209| Viitattu = 17.12.2015| Kieli = {{fi}}| Lopetusmerkki = }}</ref> A.J. Liebmann kuitenkin katsoo, että kyseessä on puhdas legenda. Alkoholin tislaamista eivät keksineet arabit, vaan löytö tehtiin Etelä-Italiassa ja vasta 1000–1100-luvuilla.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Liebmann, A. J.|Otsikko=History of Distillation, 33, 4, 166–173|Julkaisu=Journal of Chemical Education|Ajankohta=1956|Julkaisija=|www=https://pubs.acs.org/doi/pdf/10.1021/ed033p166?casa_token=XWiB2ID4LI0AAAAA%3Aunqk-u9ySMCp-nnbDpVkDwiqTE1KdV6fL426_iqUTThJqxt4gfeke5-9cVj0sN52Ztr-ckiinHGzf7M&}}</ref>
Luonnontieteissä al-Kindi tutki metallien ja kasvien fysikaalisia ja kemiallisia ominaisuuksia. Kerrotaan, että hän halusi selvittää, miksi [[Alkoholit|alkoholi]] vaikuttaa humalluttavasti ja tätä varten kuumensi viiniä toisiinsa yhdistetyissä astioissa. Tällöin hän olisi havainnut, että alkoholi höyrystyy alemmassa lämpötilassa kuin vesi, joten hän olisi keksinyt alkoholin [[Tislaaminen|tislaamisen]]. Islamilaisessa maailmassa alettiin sitten käyttää puhdasta alkoholia lääketieteessä sekä ehosteiden ja hajuvesien valmistuksessa. <ref name=tkh>{{Lehtiviite | Tekijä = Else Christensen | Otsikko = Viisauden talo| Julkaisu = Tieteen Kuvalehti Historia| Ajankohta = 2011| Vuosikerta = | Numero = 10| Sivut = 38–41| Julkaisupaikka = Oslo | Julkaisija = Bonnier| Issn = 0806-5209| Viitattu = 17.12.2015| Kieli = {{fi}}| Lopetusmerkki = }}</ref> A.J. Liebmann kuitenkin katsoo, että kyseessä on puhdas legenda. Alkoholin tislaamista eivät keksineet arabit, vaan löytö tehtiin Etelä-Italiassa ja vasta 1000–1100-luvuilla.<ref>{{Lehtiviite|Tekijä=Liebmann, A. J.|Otsikko=History of Distillation, 33, 4, 166–173|Julkaisu=Journal of Chemical Education|Ajankohta=1956|Julkaisija=|www=https://pubs.acs.org/doi/pdf/10.1021/ed033p166?casa_token=XWiB2ID4LI0AAAAA%3Aunqk-u9ySMCp-nnbDpVkDwiqTE1KdV6fL426_iqUTThJqxt4gfeke5-9cVj0sN52Ztr-ckiinHGzf7M&}}</ref>


Al-Kindī havaitsi, että kirjainten esiintymistiheys vaihteli. [[Arabian kieli|Arabian kielessä]] on a- ja l-äänteitä enemmän kuin muutamissa muissa kielissä. Tätä havaintoa hän sovelsi yksinkertaisen salakirjoituksen purkamiseen ja loi siten pohjan salauskoodien tieteelliselle purkamiselle.<ref name=tkh />
Al-Kindī havaitsi, että kirjainten esiintymistiheys vaihteli. [[Arabian kieli|Arabian kielessä]] on a- ja l-äänteitä enemmän kuin muutamissa muissa kielissä. Tätä havaintoa hän sovelsi yksinkertaisen salakirjoituksen purkamiseen.<ref name=tkh />
== Teoksia ==
== Teoksia ==



Versio 1. syyskuuta 2021 kello 18.49

Al-Kindi

Yaʻqūb ibn Isḥāq al-Kindī (Alkindus, arab. يعقوب بن اسحاق الكندي‎) (n. 801873) syntyi Kufassa, Mesopotamiassa, ja oli ensimmäinen merkittävä islamilaisen maailman filosofi. Hänellä on laaja, mutta osittain kadoksiin joutunut kirjallinen tuotanto, joka ulottui eri aloille, kuten filosofia, luonnontieteet, astrologia ja tähtitiede, alkemia, matematiikka, musiikin teoria ja lääketiede. Hän oli ensimmäinen islamilainen peripateettinen filosofi, ja tunnetaan pyrkimyksistään yhdistellä islaminuskoon antiikin kreikkalaista filosofiaa, erityisesti aristotelismia ja uusplatonismia.

Luonnontieteissä al-Kindi tutki metallien ja kasvien fysikaalisia ja kemiallisia ominaisuuksia. Kerrotaan, että hän halusi selvittää, miksi alkoholi vaikuttaa humalluttavasti ja tätä varten kuumensi viiniä toisiinsa yhdistetyissä astioissa. Tällöin hän olisi havainnut, että alkoholi höyrystyy alemmassa lämpötilassa kuin vesi, joten hän olisi keksinyt alkoholin tislaamisen. Islamilaisessa maailmassa alettiin sitten käyttää puhdasta alkoholia lääketieteessä sekä ehosteiden ja hajuvesien valmistuksessa. [1] A.J. Liebmann kuitenkin katsoo, että kyseessä on puhdas legenda. Alkoholin tislaamista eivät keksineet arabit, vaan löytö tehtiin Etelä-Italiassa ja vasta 1000–1100-luvuilla.[2]

Al-Kindī havaitsi, että kirjainten esiintymistiheys vaihteli. Arabian kielessä on a- ja l-äänteitä enemmän kuin muutamissa muissa kielissä. Tätä havaintoa hän sovelsi yksinkertaisen salakirjoituksen purkamiseen.[1]

Teoksia

  • Ensimmäisestä filosofiasta
  • Intellektistä
  • Murheiden hälventämisestä (etiikasta)
  • Perspektiiveistä (optiikasta)
  • Tutkielma sielusta
  • Unesta ja unista (profeetallisista unista)

Lähteet

  1. a b Else Christensen: Viisauden talo. Tieteen Kuvalehti Historia, 2011, nro 10, s. 38–41. Oslo: Bonnier. ISSN 0806-5209 (suomeksi)
  2. Liebmann, A. J.: History of Distillation, 33, 4, 166–173. Journal of Chemical Education, 1956. Artikkelin verkkoversio.

Aiheesta muualla

Tämä tieteilijään liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: en:Al-Kindi