Caesarea Maritima

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tulostettavaa versiota ei enää tueta ja siinä voi olla renderöintivirheitä. Päivitä selaimesi kirjanmerkit ja käytä selaimen tavallista tulostustoimintoa sen sijaan.
Caesarea Maritima
Καισάρεια
Caesarea Maritiman arkeologista aluetta.
Caesarea Maritiman arkeologista aluetta.
Sijainti

Caesarea Maritima
Koordinaatit 32°30′00″N, 34°53′30″E
Valtio Israel
Paikkakunta Caesarea, Haifan hallintoalue
Historia
Tyyppi kaupunki
Ajanjakso 200-luku eaa. – 1265
Huippukausi n. 22 eaa. – 638
Kulttuuri antiikki
Valtakunta Rooman valtakunta
Bysantin valtakunta
Alue Juudea, Palestiina
Aiheesta muualla

Caesarea Maritima Commonsissa

Caesarea (lat., myös Caesareia, Caesaria; m.kreik. Καισάρεια, Kaisareia; suomalaisittain Kesarea), usein Caesarea Maritima ja joskus Caesarea Palestinae, oli antiikin aikainen kaupunki Palestiinassa nykyisen Israelin alueella. Se oli roomalaisen Judaean eli Juudean provinssin hallintokeskus ja tärkein satamakaupunki, ja sijaitsi Välimeren rannalla nykyisen Caesarean kaupungin lähellä.[1][2] Nykyisin Caesarea Maritima on arkeologinen kohde ja kansallispuisto.[3]

Maantiede

Caesarea sijaitsi Välimeren itärannalla linnuntietä noin 48 kilometriä pohjoiseen nykyisestä Tel Avivista, noin 34 kilometriä etelään nykyisestä Haifasta ja noin 90 kilometriä pohjoisluoteeseen Jerusalemista. Rannikolla kaupungin eteläpuolella sijaitsivat Apollonia ja Joppe (nyk. Jaffa), ja pohjoispuolella Dora. Rannikon Caesareaa ei tule sekoittaa sisämaan Caesarea Philippiin eli ”Filippoksen Kesareaan”.

Historia

Antiikki

Caesarean paikalla sijaitsi alun perin foinikialainen laivastoasema, jonka kreikkalainen nimi oli Stratonos Pyrgos (”Stratonin torni”, lat. Turris Stratonis). Se perustettiin persialaisvallan aikana 500–300-luvulla eaa. Varhaisin maininta siitä on vuodelta 259 eaa. Aleksanteri Jannaios valtasi kaupungin vuonna 103 eaa., ja se tuli Hasmonien hallitsijasuvun valtaan. Rooma valtasi kaupungin muun Palestiinan mukana Pompeiuksen johdolla vuonna 63 eaa.[1][2][4]

Caesarean arkeologinen alue ilmasta: ylhäällä satama, keskellä hippodromi ja alhaalla Herodeksen palatsi ja teatteri.
Herodeksen palatsin raunioita.

Herodes Suuri sai kaupungin Roomalta vuonna 30 eaa. Hän rakennutti kaupungin uudelleen, ja tämä työ alkoi vuonna 22 eaa. ja päättyi juhliin vuonna 10/9 eaa. Herodes nimesi kaupungin keisari Augustuksen kunniaksi Kaisareiaksi eli latinalaisittain Caesareaksi. Caesareasta tuli Juudean hallinnollinen ja sotilaallinen pääkaupunki, ja Herodes rakennutti sinne oman merenrantapalatsinsa sekä useita muita loistokkaita rakennuksia. Hän käytti kaupungin rakentamiseen suuria määriä rahaa.[1][2][4][5]

Caesarean loistokkuus ja erityisesti sen hyvinvarustettu satama soivat kaupungille pian Palestiinan keskuksen ja metropoliksen aseman, ja se kehittyi myös merkittäväksi kauppakaupungiksi. Se ohitti merkityksessä Jerusalemin, ja toimi Rooman Judaean provinssin prefektien ja prokuraattoreiden sekä Juudean vasallikuninkaiden pääasiallisena asuinpaikkana. Muun muassa Pontius Pilatus hallitsi Caesareasta käsin. Suurimmillaan kaupungissa arvioidaan olleen noin 200 000 asukasta. Suurin osa kaupungin väestöstä oli syyrialaisia, mutta siellä oli Herodeksen ajasta lähtien myös juutalainen yhteisö. Kaupungin asukkaasta käytettiin kreikaksi etnonyymiä Kaisareus (Καισαρέυς).[1][2][3][6]

Kristillisessä perinteessä Caesarea näyttäytyy pakanalähetyksen syntypaikkana.[6] Uuden testamentin mukaan kristinusko tuli Caesareaan Filippuksen kastettua etiopialaisen hoviherran.[7] Kaupungissa asui myös Pietarin kastama sadanpäämies Cornelius.[8] Paavali oli kaksi vuotta vankina kaupungissa ennen kuin hänet siirrettiin Roomaan.[9]

Ensimmäinen juutalaiskapina sai alkunsa Caesareassa vuonna 66 jaa., joko verotusta koskeneista kiistoista[6] tai synagogan häpäisystä.[3] Keisari Vespasianus, joka huudettiin keisariksi Caesareassa vuonna 69, teki kaupungista roomalaisen colonian nimellä Colonia Prima Flavia Augusta Caesarea. Kapinan kukistamisen jälkeen kaupungissa pidettiin suuret kisat Tituksen voiton kunniaksi. Kisojen gladiaattoritaisteluissa sanotaan kuolleen 2 500 juutalaista vankia. Keisari Severus Alexander teki kaupungista Syria Palaestinan eli Syyria-Palestiinan provinssin pääkaupungin (Metropolis Provinciae Syriae Palestinae).[1][2][3]

Caesarea kukoisti edelleen varhaiskristillisellä ja bysanttilaisella ajalla. Se oli tuolloin merkittävä kristillisen ja juutalaisen oppineisuuden keskus sekä Palaestina priman eli Ensimmäisen Palestiinan piispanistuin, ja esiintyy kirkkohistoriassa edelleen nimellä Caesarea.[1][2] Vuonna 195 kaupungissa järjestettiin kirkolliskokous, jossa päätettiin, että pääsiäistä tuli viettää sunnuntaina. Origenes toimi opettajana Caesareassa 200-luvulla.[6] Kirkkohistorioitsija Eusebios oli kotoisin kaupungista, ja teki siellä suuren osan kirjallisesta työstään.[2]

Myöhempi historia ja kaivaukset

Niin kutsuttu Kalokeria-mosaiikki Caesareasta, 500-luku jaa. Nykyisin esillä Ben Gurionin lentoasemalla.

Caesarea toimi Palestiinan roomalaisena pääkaupunkina noin 500 vuotta.[6] Se alkoi taantua vuonna 638[3] (tai 640) tapahtuneen muslimivalloituksen jälkeen.[1] Kaupunki oli merkittävä rannikkotukikohta myöhemmin keskiajalla ristiretkien aikana. Balduin I valtasi Caesarea vuonna 1101, jonka jälkeen se linnoitettiin. Saladin valtasi kaupungin vuonna 1187, mutta ristiretkeläiset valtasivat sen takaisin neljä vuotta myöhemmin. Mamelukit valtasivat ja tuhosivat Caesarean lopulta vuonna 1265.[3] Tämän jälkeen kaupungin raunioiden kiviä käytettiin pitkään uudelleen lähikaupunkien, kuten Jaffan, Akkon, Sidonin ja jopa Beirutin, rakennuksiin ja linnoituksiin.[2]

Kaupungin paikka säilyi autiona 1800-luvulle saakka. Nykyinen asutus kehittyi paikalle alun perin kalastajakylänä vuodesta 1884 lähtien, kun osmanit asuttivat sinne Bosniasta tulleita pakolaisia. Nykyisin se on nimetty antiikin aikaisen kaupungin mukaan Caesareaksi. Antiikin Caesarean tieteelliset tutkimukset saivat alkunsa vuonna 1873. Kaupungin järjestelmälliset arkeologiset kaivaukset alkoivat vuosina 1959–1964. Niitä suorittivat tuolloin italialaiset arkeologit. Myöhemmin kaivauksia ovat jatkaneet amerikkalaiset ja israelilaiset.[3][4]

Rakennukset ja löydökset

Caesarean koko on ollut noin 500 hehtaaria. Vain osa siitä on kaivettu esiin. Kaupunki oli rakennettu sen maineikkaan sataman ympärille. Siellä oli agora eli kauppapaikka, praetorium ja muita julkisia rakennuksia, sekä suuri Augustukselle ja Roomalle omistettu temppeli.[1][2]

Satama

Caesarean satamaa.

Caesarean satama eli Limen Sebastos (”Kuninkaallinen satama”) oli yksi Rooman valtakunnan suurimmista ja ajanmukaisimmista satamista. Sen pinta-ala oli noin 200 000 neliömetriä, ja se oli Välimeren itäpään suurin ja samankokoinen Pireuksen sataman kanssa. Satamaa suojasi kaksi suurikokoista aallonmurtajaa, toinen pohjois- ja toinen eteläpuolella.[1][2] Suuri osa sataman rakennelmista on jäänyt veden alle. Sataman yhteydessä toimii nykyisin pieni museo, joka esittelee eri kielillä Caesarean historiaa.

Augustuksen ja Rooman temppeli

Augustuksen ja Rooman temppelin rauniot.

Augustukselle ja Roomalle omistettu suurikokoinen temppeli sijaitsi sataman lähellä heti sen itäpuolella. Siitä on säilynyt vain sen podiumia eli jalustaa. Se koostui viidestä holvatusta rakennelmasta, joiden kunkin koko oli noin 21 × 7 metriä ja korkeus 15 metriä.[1] Ristiretkeläisaikana temppelin paikalle rakennettiin kolmilaivainen Pyhän Paavalin katedraalikirkko.[2][6]

Herodeksen palatsi / Praetorium

Herodes Suuren rakennuttama palatsi sijaitsi niemellä satamasta etelään. Herodeksen kuoleman 4 jaa. jälkeen se toimi Rooman prefektien ja prokuraattorien asuinpaikkana eli praetoriumina. Palatsiin kuului muun muassa pylväikköpiha ja suuri makeanveden allas, joka toimi alun perin ilmeisesti uima-altaana ja myöhemmin kala-altaana. Palatsissa asui muun muassa Pontius Pilatus, ja apostoli Paavalin vankila sijaitsi oletettavasti sen yhteydessä.[10][11][12]

Teatteri

Roomalainen teatteri.

Caesarean roomalainen teatteri toimi kaupungin kulttuurillisena keskuksena. Se rakennettiin alun perin Herodes Suuren aikana ja oli tuolloin koko Palestiinan ensimmäinen. Teatteri uusittiin 100-luvulla ja sitä laajennettiin ja muunneltiin vielä 200- ja 300-luvuilla. Viimeisessä vaiheessa se muutettiin vedellä täytettäväksi naumakhia- eli meritaisteluesitysten areenaksi. Bysanttilaisella ja arabiajalla rakennelma oli osana linnoitusta.[1][6]

Teatteri sijaitsi kaupungin eteläosassa. Sen puolikaarenmuotoisessa katsomossa oli tilaa noin 4 000 hengelle. Orkhestra oli päällystetty marmoria jäljittelevällä rappauksella. Orkestran takana oli kolmikerroksinen näyttämörakennus.[13] Teatteri on kunnostettu ja toimii nykyisin monien erilaisten kulttuuritapahtumien näyttämönä.

Hippodromi

Hippodromia.

Hippodromi eli circus sijaitsi sataman ja teatterin välisellä alueella lähellä merenrantaa. Se rakennettiin 100-luvulla ja siellä järjestettiin muun muassa valjakkoajokilpailuita. Hippodromi oli rakennettu pohjois-eteläsuunnassa, ja sen pituus oli 450 metriä ja leveys 90 metriä. Sen katsomoon mahtui noin 30 000 henkeä. Hippodromilla oli muun muassa 27 metriä korkea obeliski.[4] Hippodromin katsomoa on kunnostettu.

Muut rakennukset ja rakennelmat

Caesarean muihin rakennuksiin kuului muun muassa kylpylöitä sekä nymfaion. Kaupungin katuverkosta on kaivettu esiin muun muassa roomalaisen asemakaavan decumanus-katua. Kaupungin pohjoisosasta on kaivettu foinikialaisen laivastoaseman rakennusten jäännöksiä. Löydöksiin kuuluu myös kirkkojen sekä juutalaisten synagogien jäänteitä myöhäiseltä roomalaiselta sekä bysanttilaiselta kaudelta.[1]

Akveduktit johtivat kaupunkiin vettä Karmelvuorelta noin 12 kilometriä kaupungista koilliseen sekä Krokodilos (Crocodilus) -joesta noin 10 kilometriä kaupungista pohjoiseen.[1]

Bysanttilaisella ajalla kaupunki oli ympäröity muureilla, jotka sulkivat sisäänsä noin 60 hehtaarin kokoisen eli antiikin aikaista kaupunkia huomattavasti pienemmän alueen sataman ympäristössä.[1]

Esinelöydöt

Kaivauksissa on löydetty muun muassa lukuisia veistoksia ja mosaiikkeja. Vuonna 1961 Caesarean alueelta löydettiin piirtokirjoituskivi, niin kutsuttu Pilatuksen kivi, joka mainitsee Pilatuksen nimen ensimmäisenä tunnettuna alkuperäiskirjoituksena.[6]

Lähteet

  1. ↑ a b c d e f g h i j k l m n Stillwell, Richard & MacDonald, William L. & McAllister, Marian Holland (toim.): ”CAESAREA MARITIMA Palestine, Israel”, The Princeton Encyclopedia of Classical Sites. Princeton, N. J.: Princeton University Press, 1976. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  2. ↑ a b c d e f g h i j k Smith, William: ”Caesareia (4)”, Dictionary of Greek and Roman Geography. Boston: Little, Brown and Company, 1854. Teoksen verkkoversio. (englanniksi)
  3. ↑ a b c d e f g Caesarea National Park – Herod’s port city of Caesarea Maritima Attaractions in Israel] Attractions in Israel. Arkistoitu 22.7.2016. Viitattu 26.3.2019.
  4. ↑ a b c d Caesarea Hippodrome 360 Holy Places. Arkistoitu 27.11.2020. Viitattu 26.3.2019.
  5. ↑ Josephus: Juutalaisten muinaisajat (A. J.) 15.10.6, Juutalaissodan historia (B. J.) 1.21.5–7.
  6. ↑ a b c d e f g h Viro, Voitto: Pyhän maan matkaopas, s. 165–167. Porvoo, Helsinki: WSOY, 1963.
  7. ↑ Ap.t. 8:40
  8. ↑ Ap.t. 10:1–17
  9. ↑ Ap.t. 24:27
  10. ↑ Caesarea-Maritima, Herod’s Promontory Palace Israel Tours. Viitattu 26.3.2019.
  11. ↑ Caesarea Promontory Palace 360 Holy Places. Arkistoitu 30.11.2020. Viitattu 26.3.2019.
  12. ↑ Stiles, Wayne: Caesarea - Explore Israel's Harbor & Herod's Palace waynestiles.com. Viitattu 26.3.2019.
  13. ↑ Caesarea Theatre 360 Holy Places. Arkistoitu 30.11.2020. Viitattu 26.3.2019.

Aiheesta muualla

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Caesarea_Maritima&oldid=21778244”