Ero sivun ”Freija” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
p Botti lisäsi: bar:Freya |
Thi (keskustelu | muokkaukset) W fix, viitteitä, kuva |
||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Kuva: |
[[Kuva:John Bauer-Freja.jpg|thumb|333px|John Bauer, ''Freja''.]] |
||
'''Freija''' on [[ |
'''Freija''' (''Freija'', ''Freya'', ''Freja'', ''Froja''<ref>{{Kirjaviite | Tekijä= | Nimeke=Spectrum tietokeskus: 16-osainen tietosanakirja. 14. osa, Pienhakusanat ja hekemisto: A–J | Julkaisupaikka=Espoo | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1981 | Tunniste=ISBN 951-0-07253-2}}</ref>) on [[Skandinaavinen_mytologia|skandinaavissa mytologiassa]] [[Vanaheim|vaanien]] sukuun kuuluva [[jumalatar]]. Hän on [[Kauneus|kauneuden]], [[Rakkaus|rakkauden]] ja [[Hedelmällisyys|hedelmällisyyden]] jumalatar, ja samalla myös kaikkein kaunein jumalista. Useat paikannimet todistavat Freijan laajalle levinneestä palvonnasta, varsinkin [[Ruotsi]]ssa ja [[Norja]]ssa.<ref>{{Kirjaviite | Nimeke=Mytologian sanakirja | Selite=Toimittaja: Juha Honkala. Taskufacta | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2000 | Tunniste=ISBN 951-0-24578-X}}</ref> Freija on hyvin paljon [[Kreikkalainen mytologia|kreikkalaisen]] jumalattaren [[Afrodite]]n kaltainen. Freijan uskottiin antavan tyydytystä rakkauselämään, kuten myös kasvattavan sadot viljaviksi. |
||
Freijan isä on [[Njord]] ja veli [[Freyr]]. |
Freijan isä on [[Njord]] ja veli [[Freyr]]. |
||
==Freija rakkauden jumalattarena== |
== Freija rakkauden jumalattarena == |
||
[[Kuva:Freya-CF von Salza.jpg|thumb|Carl Frederick von Salza, ''Freija'', 1893.]] |
|||
| ⚫ | Freijaa pidettiin kaikkein halutuimpana jumalattarena. Kun hän tahtoi saada kuuluisan Brisingamen kaulakorun tai vyön neljältä kääpiöltä (Dvalin, Alfrik, Berling ja Grer), jokainen heistä pyysi saada viettää yhden yön naisen kanssa, mihin Freija viimein suostui.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Cotterell, Arthur | Nimeke=Maailman myytit ja tarut | Sivu=199 | Selite=(The illustrated encyclopedia of myths & legends, 1989.) Suomentaneet Eija Kämäräinen ja Tarja Virtanen | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1991 (6. painos 2005) | Tunniste=ISBN 951-0-17102-6}}</ref> Myöhemmin [[Odin]] määräsi [[Loki]]n varastamaan kaulakorun ja pyysi sitten samaa hintaa kuin kääpiöt korun palautuksesta. Freija rakasti koruja niin paljon, että hän antoi tyttärelleen nimeksi [[Hnoss]], mikä tarkoittaa [[Jalokivi|jalokiveä]]. Brisingamen kaulakorun lisäksi hän omisti haukansulista tehdyn kaavun, joka antoi hänelle voiman muuttua [[Haukka|haukaksi]] tai miksi tahansa [[Lintu|linnuksi]]. |
||
| ⚫ | Ensimmäiset tarinat eivät erottele Freijaa ja [[Frigg (jumalatar)|Friggiä]], mutta myöhemmin näiden kahden jumalattaren välille on tullut selvä ero. Jossain teksteissä he kuitenkin esiintyvät yhdessä. Eräät lähteet paljastavat Freijan olleen [[Odin]]in vaimo, luultavasti koska Frigg ja Freija olivat sama henkilö. Loki myös väittää, että Freijalla olisi ollut suhde veljensä kanssa. |
||
| ⚫ | Freijaa pidettiin kaikkein halutuimpana jumalattarena. Kun hän tahtoi saada kuuluisan Brisingamen kaulakorun neljältä kääpiöltä (Dvalin, Alfrik, Berling ja Grer), jokainen heistä pyysi saada viettää yhden yön naisen kanssa, mihin Freija viimein suostui. Myöhemmin [[Odin]] määräsi [[Loki]]n varastamaan kaulakorun ja pyysi sitten samaa hintaa kuin kääpiöt korun palautuksesta. Freija rakasti koruja niin paljon, että hän antoi tyttärelleen nimeksi Hnoss, mikä tarkoittaa jalokiveä. Brisingamen kaulakorun lisäksi hän omisti haukansulista tehdyn kaavun, joka antoi hänelle voiman muuttua miksi tahansa linnuksi. |
||
| ⚫ | |||
| ⚫ | Ensimmäiset tarinat eivät erottele Freijaa ja [[Frigg (jumalatar)|Friggiä]], mutta myöhemmin näiden kahden jumalattaren välille on tullut selvä ero. Jossain teksteissä he kuitenkin esiintyvät yhdessä. Eräät lähteet paljastavat Freijan olleen |
||
| ⚫ | Taistelun jumalattarena Freija ratsastaa Hildisvín-nimisellä [[Villisika|villisialla]]. Eräs runo kertoo miten Freija muutti [[Ottar]]in villisiaksi suojellakseen tätä. Villisian merkitys skandinaavisessa mytologiassa liittyy hedelmällisyyteen ja suojeluun. Toiset lähteet kuvaavat Freijan ajavan [[Sotavaunut|sotavaunuissa]], joita veti kaksi leijonankokoista [[kissa]]a. Taistelussa kuolleiden soturien sieluista puolet ovat Odinin ja puolet Freijan. Jumalattaren yhteydestä [[kuolema]]an kerrotaan ohimennen [[Egilin saaga]]ssa, kun miehen tytär Thorgerda uhkaa tehdä [[itsemurha]]n veljensä kuoleman vuoksi sanoen ”En aio syödä ennen kuin illastan Freijan kanssa.” |
||
| ⚫ | |||
| ⚫ | |||
| ⚫ | Taistelun jumalattarena Freija ratsastaa Hildisvín-nimisellä villisialla. Eräs runo kertoo miten Freija muutti |
||
| ⚫ | [[Ynglinga-saaga]]ssa [[Snorri Sturluson]] kertoi Freijan olleen lahjakas harjoittaja eräänlaisessa [[Taikuus (yliluonnollinen)|taikuudessa]]. On spekuloitu, että jumalatar olisi ollut profeetta [[Gullveig]], mutta moinen julkisuus olisi ollut Freijalle turhaa sillä hän oli hyvin suosittu jo itsenään. |
||
| ⚫ | |||
== Perjantai == |
|||
[[Perjantai]] [[Germaaniset kielet|germaanisissa kielissä]], kuten [[Englannin kieli|englannissa]], [[Hollannin kieli|hollannissa]], [[Saksan kieli|saksassa]] ja [[Ruotsin kieli|ruotsissa]] – ja näistä lainautuneena myös [[Suomen kieli|suomessa]], tulee Freijan tai Friggin nimestä.<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Lempiäinen, Pentti | Nimeke=Pyhät ajat | Selite=6. uudistettu painos | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kirjapaja | Vuosi=2008 | Tunniste=ISBN 978-951-607-651-8}}</ref> |
|||
== Lähteet == |
|||
{{viitteet|sarakkeet}} |
|||
== Kirjallisuutta == |
|||
* {{Kirjaviite | Nimeke=Eddan jumalrunot | Selite=Suomentanut sekä johdannolla ja selityksillä varustanut Aale Tynni | Julkaisupaikka=Porvoo Helsinki Juva | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1982 (2. painos 1998) | Tunniste=ISBN 951-0-11503-7}} |
|||
* {{Kirjaviite | Tekijä=Sumari, Anne (toim.) | Nimeke=Óðinnin ratsu: Skandinaaviset jumaltarut | Selite=Edda (mukaelma). Toimittanut ja suomentanut Anni Sumari | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Like | Vuosi=2007 | Tunniste=ISBN 978-952-471-935-3}} |
|||
| ⚫ | Ynglinga- |
||
{{Commonscat|Freya}} |
{{Commonscat|Freya}} |
||
{{tynkä/Skandimytologia}} |
{{tynkä/Skandimytologia}} |
||
Versio 21. helmikuuta 2010 kello 00.43
Freija (Freija, Freya, Freja, Froja[1]) on skandinaavissa mytologiassa vaanien sukuun kuuluva jumalatar. Hän on kauneuden, rakkauden ja hedelmällisyyden jumalatar, ja samalla myös kaikkein kaunein jumalista. Useat paikannimet todistavat Freijan laajalle levinneestä palvonnasta, varsinkin Ruotsissa ja Norjassa.[2] Freija on hyvin paljon kreikkalaisen jumalattaren Afroditen kaltainen. Freijan uskottiin antavan tyydytystä rakkauselämään, kuten myös kasvattavan sadot viljaviksi.
Freijan isä on Njord ja veli Freyr.
Freija rakkauden jumalattarena
Freijaa pidettiin kaikkein halutuimpana jumalattarena. Kun hän tahtoi saada kuuluisan Brisingamen kaulakorun tai vyön neljältä kääpiöltä (Dvalin, Alfrik, Berling ja Grer), jokainen heistä pyysi saada viettää yhden yön naisen kanssa, mihin Freija viimein suostui.[3] Myöhemmin Odin määräsi Lokin varastamaan kaulakorun ja pyysi sitten samaa hintaa kuin kääpiöt korun palautuksesta. Freija rakasti koruja niin paljon, että hän antoi tyttärelleen nimeksi Hnoss, mikä tarkoittaa jalokiveä. Brisingamen kaulakorun lisäksi hän omisti haukansulista tehdyn kaavun, joka antoi hänelle voiman muuttua haukaksi tai miksi tahansa linnuksi.
Ensimmäiset tarinat eivät erottele Freijaa ja Friggiä, mutta myöhemmin näiden kahden jumalattaren välille on tullut selvä ero. Jossain teksteissä he kuitenkin esiintyvät yhdessä. Eräät lähteet paljastavat Freijan olleen Odinin vaimo, luultavasti koska Frigg ja Freija olivat sama henkilö. Loki myös väittää, että Freijalla olisi ollut suhde veljensä kanssa.
Freija sodan jumalattarena
Taistelun jumalattarena Freija ratsastaa Hildisvín-nimisellä villisialla. Eräs runo kertoo miten Freija muutti Ottarin villisiaksi suojellakseen tätä. Villisian merkitys skandinaavisessa mytologiassa liittyy hedelmällisyyteen ja suojeluun. Toiset lähteet kuvaavat Freijan ajavan sotavaunuissa, joita veti kaksi leijonankokoista kissaa. Taistelussa kuolleiden soturien sieluista puolet ovat Odinin ja puolet Freijan. Jumalattaren yhteydestä kuolemaan kerrotaan ohimennen Egilin saagassa, kun miehen tytär Thorgerda uhkaa tehdä itsemurhan veljensä kuoleman vuoksi sanoen ”En aio syödä ennen kuin illastan Freijan kanssa.”
Freija noitana
Ynglinga-saagassa Snorri Sturluson kertoi Freijan olleen lahjakas harjoittaja eräänlaisessa taikuudessa. On spekuloitu, että jumalatar olisi ollut profeetta Gullveig, mutta moinen julkisuus olisi ollut Freijalle turhaa sillä hän oli hyvin suosittu jo itsenään.
Perjantai
Perjantai germaanisissa kielissä, kuten englannissa, hollannissa, saksassa ja ruotsissa – ja näistä lainautuneena myös suomessa, tulee Freijan tai Friggin nimestä.[4]
Lähteet
- ↑ Spectrum tietokeskus: 16-osainen tietosanakirja. 14. osa, Pienhakusanat ja hekemisto: A–J. Espoo: WSOY, 1981. ISBN 951-0-07253-2
- ↑ Mytologian sanakirja. (Toimittaja: Juha Honkala. Taskufacta) Helsinki: WSOY, 2000. ISBN 951-0-24578-X
- ↑ Cotterell, Arthur: Maailman myytit ja tarut, s. 199. ((The illustrated encyclopedia of myths & legends, 1989.) Suomentaneet Eija Kämäräinen ja Tarja Virtanen) Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1991 (6. painos 2005). ISBN 951-0-17102-6
- ↑ Lempiäinen, Pentti: Pyhät ajat. (6. uudistettu painos) Helsinki: Kirjapaja, 2008. ISBN 978-951-607-651-8
Kirjallisuutta
- Eddan jumalrunot. (Suomentanut sekä johdannolla ja selityksillä varustanut Aale Tynni) Porvoo Helsinki Juva: WSOY, 1982 (2. painos 1998). ISBN 951-0-11503-7
- Sumari, Anne (toim.): Óðinnin ratsu: Skandinaaviset jumaltarut. (Edda (mukaelma). Toimittanut ja suomentanut Anni Sumari) Helsinki: Like, 2007. ISBN 978-952-471-935-3
