Ero sivun ”Heinrich von Haymerle” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[katsottu versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutos
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
auktoriteettitunnisteet
LKFbot (keskustelu | muokkaukset)
botit
41 053 muokkausta
p →top: Projekt Runeberg -linkit päivitetty https-alkuisiksi per pyyntö using AWB
 
Rivi 2: Rivi 2:
'''Heinrich Karl von Haymerle''' ([[7. joulukuuta]] [[1828]] [[Wien]] – [[10. lokakuuta]] [[1881]] [[Wien]])<ref name="brit">[http://www.britannica.com/EBchecked/topic/257838/Heinrich-baron-von-Haymerle/ Heinrich, baron von Haymerle] {{en}} ''Encyclopædia Britannica Online Academic Edition''. Viitattu 29.6.2013.</ref> oli itävaltalainen paroni ja diplomaatti, joka toimi [[Itävalta-Unkari]]n ulkoministerinä vuosina 1879–1881.
'''Heinrich Karl von Haymerle''' ([[7. joulukuuta]] [[1828]] [[Wien]] – [[10. lokakuuta]] [[1881]] [[Wien]])<ref name="brit">[http://www.britannica.com/EBchecked/topic/257838/Heinrich-baron-von-Haymerle/ Heinrich, baron von Haymerle] {{en}} ''Encyclopædia Britannica Online Academic Edition''. Viitattu 29.6.2013.</ref> oli itävaltalainen paroni ja diplomaatti, joka toimi [[Itävalta-Unkari]]n ulkoministerinä vuosina 1879–1881.


Haymerle osallistui [[Euroopan hullu vuosi|vuonna 1848]] opiskelijamielenosoitukseen ja vältti täpärästi kuolemantuomion.<ref name="NFB">[http://runeberg.org/nfbk/0088.html ''Nordisk familjebok'', täydennysosa (1922), s. 143] {{sv}} Runeberg.org. Viitattu 29.6.2013.</ref> Hän toimi diplomaattina vuodesta 1850 ja palveli muun muassa [[Ottomaanien valtakunta|Turkissa]], [[Kreikka|Kreikassa]] ja vuodesta 1861 [[Preussi]]ssa. Haymerle lähetettiin [[Tanskan–Preussin sota|Tanskan–Preussin sodan]] jälkeen 1864 [[Kööpenhamina]]an palauttamaan Itävalta-Unkarin ja [[Tanska]]n välisiä suhteita, ja vastaavasti 1866 [[Preussin–Itävallan sota|Preussin–Itävallan sodan]] jälkeen [[Berliini]]in. Hän toimi sittemmin Itävalta-Unkarin edustajana [[Ateena]]ssa 1870–1872 ja [[Haag]]issa 1872–1876 sekä suurlähettiläänä [[Rooma]]ssa 1877–1879.<ref name="brit" />
Haymerle osallistui [[Euroopan hullu vuosi|vuonna 1848]] opiskelijamielenosoitukseen ja vältti täpärästi kuolemantuomion.<ref name="NFB">[https://runeberg.org/nfbk/0088.html ''Nordisk familjebok'', täydennysosa (1922), s. 143] {{sv}} Runeberg.org. Viitattu 29.6.2013.</ref> Hän toimi diplomaattina vuodesta 1850 ja palveli muun muassa [[Ottomaanien valtakunta|Turkissa]], [[Kreikka|Kreikassa]] ja vuodesta 1861 [[Preussi]]ssa. Haymerle lähetettiin [[Tanskan–Preussin sota|Tanskan–Preussin sodan]] jälkeen 1864 [[Kööpenhamina]]an palauttamaan Itävalta-Unkarin ja [[Tanska]]n välisiä suhteita, ja vastaavasti 1866 [[Preussin–Itävallan sota|Preussin–Itävallan sodan]] jälkeen [[Berliini]]in. Hän toimi sittemmin Itävalta-Unkarin edustajana [[Ateena]]ssa 1870–1872 ja [[Haag]]issa 1872–1876 sekä suurlähettiläänä [[Rooma]]ssa 1877–1879.<ref name="brit" />


Haymerle avusti ulkoministeri [[Gyula Andrássy]]a [[Berliinin kongressi]]ssa 1878 sekä solmittaessa [[kaksiliitto]]a [[Saksa]]n kanssa 1879. Hänet nimitettiin Andrássyn seuraajaksi tämän vetäydytyä tehtävästään. Haymerle jatkoi pitkäti edeltäjänsä jalanjäljissä. Hänen ulkoministerikautenaan solmittiin 1881 uudelleen [[kolmen keisarin liitto]] Itävalta-Unkarin, Saksan ja [[Venäjä]]n välillä, joskin tämä sopimus hyödytti Itävalta-Unkaria sangen vähän. Sen sijaan samana vuonna [[Serbia]]n kanssa solmittu sopimus oli kaksoismonarkialle hyvin edullinen, sillä se alisti Serbian käytännössä Itävalta-Unkarin ohjaukseen.<ref name="brit" />
Haymerle avusti ulkoministeri [[Gyula Andrássy]]a [[Berliinin kongressi]]ssa 1878 sekä solmittaessa [[kaksiliitto]]a [[Saksa]]n kanssa 1879. Hänet nimitettiin Andrássyn seuraajaksi tämän vetäydytyä tehtävästään. Haymerle jatkoi pitkäti edeltäjänsä jalanjäljissä. Hänen ulkoministerikautenaan solmittiin 1881 uudelleen [[kolmen keisarin liitto]] Itävalta-Unkarin, Saksan ja [[Venäjä]]n välillä, joskin tämä sopimus hyödytti Itävalta-Unkaria sangen vähän. Sen sijaan samana vuonna [[Serbia]]n kanssa solmittu sopimus oli kaksoismonarkialle hyvin edullinen, sillä se alisti Serbian käytännössä Itävalta-Unkarin ohjaukseen.<ref name="brit" />

Nykyinen versio 23. helmikuuta 2024 kello 22.10

Haymerle vuonna 1878.

Heinrich Karl von Haymerle (7. joulukuuta 1828 Wien – 10. lokakuuta 1881 Wien)[1] oli itävaltalainen paroni ja diplomaatti, joka toimi Itävalta-Unkarin ulkoministerinä vuosina 1879–1881.

Haymerle osallistui vuonna 1848 opiskelijamielenosoitukseen ja vältti täpärästi kuolemantuomion.[2] Hän toimi diplomaattina vuodesta 1850 ja palveli muun muassa Turkissa, Kreikassa ja vuodesta 1861 Preussissa. Haymerle lähetettiin Tanskan–Preussin sodan jälkeen 1864 Kööpenhaminaan palauttamaan Itävalta-Unkarin ja Tanskan välisiä suhteita, ja vastaavasti 1866 Preussin–Itävallan sodan jälkeen Berliiniin. Hän toimi sittemmin Itävalta-Unkarin edustajana Ateenassa 1870–1872 ja Haagissa 1872–1876 sekä suurlähettiläänä Roomassa 1877–1879.[1]

Haymerle avusti ulkoministeri Gyula Andrássya Berliinin kongressissa 1878 sekä solmittaessa kaksiliittoa Saksan kanssa 1879. Hänet nimitettiin Andrássyn seuraajaksi tämän vetäydytyä tehtävästään. Haymerle jatkoi pitkäti edeltäjänsä jalanjäljissä. Hänen ulkoministerikautenaan solmittiin 1881 uudelleen kolmen keisarin liitto Itävalta-Unkarin, Saksan ja Venäjän välillä, joskin tämä sopimus hyödytti Itävalta-Unkaria sangen vähän. Sen sijaan samana vuonna Serbian kanssa solmittu sopimus oli kaksoismonarkialle hyvin edullinen, sillä se alisti Serbian käytännössä Itävalta-Unkarin ohjaukseen.[1]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ a b c Heinrich, baron von Haymerle (englanniksi) Encyclopædia Britannica Online Academic Edition. Viitattu 29.6.2013.
  2. ↑ Nordisk familjebok, täydennysosa (1922), s. 143 (ruotsiksi) Runeberg.org. Viitattu 29.6.2013.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Heinrich_von_Haymerle&oldid=22214737”