Ero sivun ”János Szapolyai” versioiden välillä
[arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Merkkaukset: Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
Ei muokkausyhteenvetoa Merkkaukset: Visuaalinen muokkaus Muokkaustarkistin (lähteet) aktivoitu Muokkaustarkistin (lähteet) hylätty (epävarma) |
||
(6 välissä olevaa versiota 2 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
Rivi 1: | Rivi 1: | ||
[[Tiedosto:Szapolyai János fametszet.jpg|thumb]] |
[[Tiedosto:Szapolyai János fametszet.jpg|thumb|János Szapolyai, Erhard Schönin (1491-1542) kaiverrus 1500-luvulta]] |
||
'''János Szapolyai''' (eli János Zápolya); ([[1487]]– [[22. heinäkuuta]] [[1540]]) oli [[Unkarin kuningaskunta|Unkarin]] kuningas vuosina 1526–1540. Kuninkuus oli kiistelty, sillä samaan aikaan myös [[Ferdinand I Habsburg]] katsoi olevansa oikeutettu Unkarin kruunuun.<ref name="EB">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.britannica.com/EBchecked/topic/304576/John | Nimeke = John | Julkaisu = Encyclopedia Britannica | Viitattu =21.4.2012 | Kieli ={{en}} }}</ref> |
'''János Szapolyai''' (eli János Zápolya, [[Unkarin kieli|unk.]] ''I. János''); ([[1487]] Szepesváralja, nyk. Spišské Podhradie, [[Slovakian historia|Slovakia]] – [[22. heinäkuuta]] [[1540]] Szászsebes, Unkarin kuningaskunta) oli [[Unkarin kuningaskunta|Unkarin]] kuningas vuosina 1526–1540. Kuninkuus oli kiistelty, sillä samaan aikaan myös [[Ferdinand I Habsburg]] katsoi olevansa oikeutettu Unkarin kruunuun.<ref name="EB">{{Verkkoviite | Osoite=http://www.britannica.com/EBchecked/topic/304576/John | Nimeke = John | Julkaisu = Encyclopedia Britannica | Viitattu =21.4.2012 | Kieli ={{en}} }}</ref> |
||
==Suku== |
==Suku== |
||
János oli peräisin merkittävästä kroatialais-slavonialaisesta aatelissuvusta. Hänen isänsä oli eräs Unkarin rikkaimmista ylimyksistä, ja toimi Unkarin palatiinina. |
János oli peräisin merkittävästä kroatialais-slavonialaisesta aatelissuvusta. Hänen isänsä kreivi István Szápolyai (k. 1499) oli eräs Unkarin rikkaimmista ylimyksistä, ja toimi [[Unkarin palatiini|Unkarin palatiinina]]. Hänen äitinsä oli tämän toinen puoliso, puolalainen [[Teschenin alue|Cieszynin]] herttuatar Hedwig (1469–1521). Hän oli vanhin lapsi ja hänellä oli kolme sisarusta. Sisar Barbara (1495–1515) oli Puolan kuningas [[Sigismund I|Sigismund I Vanhan]] ensimmäinen puoliso. Hänen nuorempi veljensä kreivi György kaatui [[Mohácsin taistelu|Mohácsin taistelussa]] 29. elokuuta 1526. |
||
==Nousu valtaan== |
==Nousu valtaan== |
||
Szapolyai aloitti poliittisen uransa valtiopäivillä vuonna 1505. Hänestä tuli [[Transilvania]]n [[voivodi]] vuonna 1511. Hän tukahdutti talonpoikien kapinan vuonna 1514 ja pääsi näin aateliston suosioon. Niinpä seuraavat valtiopäivät valitsivat hänet kuninkaalliseen neuvostoon, joka toimi lapsikuningas [[Ludvig II (Unkari)|Ludvig II:n]] sijaishallitsijana.<ref name="EB"/> |
Szapolyai aloitti poliittisen uransa valtiopäivillä vuonna 1505. Hänestä tuli [[Transilvania]]n [[voivodi]] vuonna 1511. Hän tukahdutti talonpoikien kapinan vuonna 1514 ja pääsi näin aateliston suosioon. Niinpä seuraavat valtiopäivät valitsivat hänet kuninkaalliseen neuvostoon, joka toimi lapsikuningas [[Ludvig II (Unkari)|Ludvig II:n]] sijaishallitsijana.<ref name="EB"/> George Dózsan johtaman talonpoikien kapinan aikana János sai vaikutusvaltaa sotatoimillaan ja kapinan murskaamalla, mikä vahvisti hänen auktoriteettiaan ja antoi hänelle "valtakunnan vapauttajan" tittelin. Hänen valtansa kuitenkin heikkeni hänen sisarensa Puolan kuningatar Barbaran kuoleman jälkeen vuonna 1515. Vuonna 1528 hän pakeni Puolaan ja liittoutui [[Osmanien valtakunta|osmanien]] kanssa, jolloin Unkarista tuli osmanien [[vasallivaltio]]. |
||
[[Tiedosto:Szapolyai János kettőspecsétje.jpg|pienoiskuva|János Szapolyain kuninkaallinen sinetti]] |
|||
Kun Ludvig II sai surmansa, osa Unkarin ylhäisöstä tuki |
Kun [[Ludvig II (Unkari)|Ludvig II]] sai surmansa, osa Unkarin ylhäisöstä tuki tämän lankoa [[Ferdinand I Habsburg|Ferdinandia]] uudeksi kuninkaaksi. He toivoivat tämän karkottavan turkkilaiset veli keisari [[Kaarle V (keisari)|Kaarle V:]]<nowiki/>n tuella. Alempi aatelisto tuki Szapolyaita, joka oli kotimainen vaihtoehto. Niinpä molemmat julistautuivat kuninkaiksi, eikä kummallakaan ollut riittävästi voimia toisen syrjäyttämiseen. He solmivat sopimuksen, että Ferdinandista tulisi lapsettoman Szapolyain kruununperijä.<ref name="CS" /> |
||
==Avioliitto ja lapset== |
==Avioliitto ja lapset== |
||
Szapolyai avioitui alkuvuodesta 1539 |
János Szapolyai avioitui alkuvuodesta 1539 [[Sigismund I]]:n ja [[Bona Sforza|Bona Sforzan]] vanhimman tyttären, häntä yli 30 vuotta nuoremman Isabella Jagellonican (1519–1559) kanssa ja heille syntyi lapsi, joten Ferdinandin kanssa tehty sopimus perijästä raukesi.<ref name="CS">{{Verkkoviite | Osoite = http://countrystudies.us/hungary/10.htm | Nimeke = Reign of Ulaszlo II and Louis II | Tekijä =Stephen R. Burant (toim.) | Julkaisu =Hungary: A Country Study | Ajankohta = 1989 | Julkaisija = Library of Congress| Viitattu =21.4.2012 | Kieli ={{en}} }}</ref> |
||
[[Tiedosto:Suleiman gives back the Holy Crown to Szapolyai.jpg|pienoiskuva|[[Suleiman Suuri]] antaa [[Unkarin pyhä kruunu|Unkarin pyhän kruunun]] takaisin János Szapoluaille]] |
|||
== Perintö == |
== Perintö == |
||
János Szapolyai kuoli seitsemän päivää sen jälkeen, kun poika [[János Zsigmond |
János Szapolyai kuoli noin 50-vuotiaana seitsemän päivää sen jälkeen, kun poika [[János Zsigmond|János Zsigmond Szapolyai]] syntyi 15. heinäkuuta 1540. [[Ferdinand I Habsburg]] vaati Unkarin kruunua itselleen, mutta sulttaani [[Suleiman Suuri]] esiintyi pienen János Zsigmondin suojelijana ja valloitti maan keski- ja eteläosat jättäen Ferdinandille vain maan länsiosat.<ref name="EB"/> |
||
== Lähteet == |
== Lähteet == |
Nykyinen versio 7. lokakuuta 2024 kello 17.43
János Szapolyai (eli János Zápolya, unk. I. János); (1487 Szepesváralja, nyk. Spišské Podhradie, Slovakia – 22. heinäkuuta 1540 Szászsebes, Unkarin kuningaskunta) oli Unkarin kuningas vuosina 1526–1540. Kuninkuus oli kiistelty, sillä samaan aikaan myös Ferdinand I Habsburg katsoi olevansa oikeutettu Unkarin kruunuun.[1]
Suku
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]János oli peräisin merkittävästä kroatialais-slavonialaisesta aatelissuvusta. Hänen isänsä kreivi István Szápolyai (k. 1499) oli eräs Unkarin rikkaimmista ylimyksistä, ja toimi Unkarin palatiinina. Hänen äitinsä oli tämän toinen puoliso, puolalainen Cieszynin herttuatar Hedwig (1469–1521). Hän oli vanhin lapsi ja hänellä oli kolme sisarusta. Sisar Barbara (1495–1515) oli Puolan kuningas Sigismund I Vanhan ensimmäinen puoliso. Hänen nuorempi veljensä kreivi György kaatui Mohácsin taistelussa 29. elokuuta 1526.
Nousu valtaan
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Szapolyai aloitti poliittisen uransa valtiopäivillä vuonna 1505. Hänestä tuli Transilvanian voivodi vuonna 1511. Hän tukahdutti talonpoikien kapinan vuonna 1514 ja pääsi näin aateliston suosioon. Niinpä seuraavat valtiopäivät valitsivat hänet kuninkaalliseen neuvostoon, joka toimi lapsikuningas Ludvig II:n sijaishallitsijana.[1] George Dózsan johtaman talonpoikien kapinan aikana János sai vaikutusvaltaa sotatoimillaan ja kapinan murskaamalla, mikä vahvisti hänen auktoriteettiaan ja antoi hänelle "valtakunnan vapauttajan" tittelin. Hänen valtansa kuitenkin heikkeni hänen sisarensa Puolan kuningatar Barbaran kuoleman jälkeen vuonna 1515. Vuonna 1528 hän pakeni Puolaan ja liittoutui osmanien kanssa, jolloin Unkarista tuli osmanien vasallivaltio.
Kun Ludvig II sai surmansa, osa Unkarin ylhäisöstä tuki tämän lankoa Ferdinandia uudeksi kuninkaaksi. He toivoivat tämän karkottavan turkkilaiset veli keisari Kaarle V:n tuella. Alempi aatelisto tuki Szapolyaita, joka oli kotimainen vaihtoehto. Niinpä molemmat julistautuivat kuninkaiksi, eikä kummallakaan ollut riittävästi voimia toisen syrjäyttämiseen. He solmivat sopimuksen, että Ferdinandista tulisi lapsettoman Szapolyain kruununperijä.[2]
Avioliitto ja lapset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]János Szapolyai avioitui alkuvuodesta 1539 Sigismund I:n ja Bona Sforzan vanhimman tyttären, häntä yli 30 vuotta nuoremman Isabella Jagellonican (1519–1559) kanssa ja heille syntyi lapsi, joten Ferdinandin kanssa tehty sopimus perijästä raukesi.[2]
Perintö
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]János Szapolyai kuoli noin 50-vuotiaana seitsemän päivää sen jälkeen, kun poika János Zsigmond Szapolyai syntyi 15. heinäkuuta 1540. Ferdinand I Habsburg vaati Unkarin kruunua itselleen, mutta sulttaani Suleiman Suuri esiintyi pienen János Zsigmondin suojelijana ja valloitti maan keski- ja eteläosat jättäen Ferdinandille vain maan länsiosat.[1]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Edeltäjä: Ludvig II |
Unkarin kuningas Ferdinand I Habsburg vastakuninkaana 1526 - 1540 |
Seuraaja: János Zsigmond Ferdinand I Habsburg |