Koordinaatit: 67°8′N, 20°39′E

Jällivaaran kunta

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tulostettavaa versiota ei enää tueta ja siinä voi olla renderöintivirheitä. Päivitä selaimesi kirjanmerkit ja käytä selaimen tavallista tulostustoimintoa sen sijaan.

Jällivaaran kunta
vaakuna
vaakuna
Valtio Ruotsi Ruotsi
Lääni Norrbottenin lääni
Maakunta Lappi
Keskustaajama Jällivaara
Kuntakoodi 2523
Pinta-ala  ([1])
 – Maa 15 690,78 km²
Väkiluku (30.9.2020)  ([2]) 17 462
 – Väestötiheys 1,1 as./km²









Jällivaaran rautatieasema.
Vindelfjällenin alueen maisemia Kungledenin vaellusreitillä.
Vesiputous Muddusin kansallispuistossa.

Jällivaaran[3] kunta (ruots. Gällivare kommun) on Norrbottenin läänissä sijaitseva Ruotsin kunta. Maakuntajaossa se kuuluu Lappiin. Kunnan keskustaajama on Jällivaara.[4]

Kunnan maapinta-ala on 15 690,78 neliökilometriä (1.1.2016)[1] ja asukasluku 17 462 henkeä (31.12.2020).[2]

Kunta sijaitsee satakunta kilometriä napapiiriltä pohjoiseen. Jällivaara on kaivoskunta, jossa louhitaan rautamalmia. Asukkaat ovat paljolti suomenkielisiä tai meänkielisiä. Siksi suomella ja meänkielellä tulee hyvin toimeen Jällivaarassa.

Jällivaarassa pidetään maastohiihdon maailmancupin osakilpailu alkutalvesta.

Jällivaara on esikoislestadiolaisuuden keskuspaikka. Siellä järjestetään vuosittain joulukokoukset, jotka kokoavat osanottajia Ruotsista, Suomesta, Norjasta, Pohjois-Amerikasta ja muualtakin. Puheet tulkataan suomeksi tai ruotsiksi (norjaksi), englanninkieliset kuulijat voivat seurata puheita simultaanitulkkauksen kautta. Jällivaaran joulukokouksia kuunnellaan Suomessa kymmenillä paikkakunnilla rukoushuoneissa ja yksityiskodeissa.

Vuonna 2007 kunnassa oli 1,97 km² peltoa,[5] joten saman ajankohdan maapinta-alaan[6] vertaamalla saadaan peltojen osuudeksi 0,0 prosenttia kunnan maapinta-alasta.

Kuntajaon kehitys

Jällivaaran pitäjä erotettiin vuonna 1742 Jokimukan pitäjästä. Pitäjästä tuli maalaiskunta vuoden 1862 kuntauudistuksessa. Maalaiskuntaan perustettiin vuonna 1908 kaksi toisiinsa rajoittunutta taajaväkistä yhdyskuntaa Gällivare kyrkostad ja Malmberget. Ensimmäisen nimi lyhennettiin muotoon Gällivare (suom. Jällivaara), ja se lakkautettiin vuonna 1955. Malmberget (suom. Malmivaara) lakkautettiin 1959. Kunta oli jo valmiiksi pinta-alaltaan hyvin suurin, joten sen rajoja ei muutettu vuosien 1952 ja 1971 kuntauudistuksissa.

Väestönkehitys

Jällivaaran kunnan väestönkehitys 1950–2020
Vuosi Asukkaita
1950
  
 22 479
1955
  
 24 849
1960
  
 27 670
1965
  
 27 056
1970
  
 25 413
1975
  
 25 406
1980
  
 24 711
1985
  
 23 532
1990
  
 22 421
1995
  
 22 050
2000
  
 20 037
2005
  
 19 077
2010
  
 18 425
2015
  
 18 123
2020
  
 17 462
Lähde: Statistiska centralbyrån (SCB).[7][2]

Kunnan väestö taustan mukaan on esitetty seuraavassa taulukossa.

Tausta Tarkempi jaottelu Henkilöä
(31.12.2015)[8] 		%
Ulkomaalaistaustaiset Ulkomailla syntyneet 1 432 7,9
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet ulkomailla 217 1,2
Ruotsalaistaustaiset Ruotsissa syntyneet, joiden vanhemmista toinen syntynyt Ruotsissa ja toinen ulkomailla 1 291 7,1
Ruotsissa syntyneet, joiden molemmat vanhemmat syntyneet Ruotsissa 15 183 83,8

Hieman vanhempien vuoden 2009 lopun tietojen mukaan kunnassa asui 449 Suomessa syntynyttä,[9] mikä vastasi 2,4 prosenttia kunnan väestöstä.

Vielä vanhempien vuoden 1984 lopun tietojen mukaan 4,0 prosenttia kunnan asukkaista oli ulkomailla syntyneitä. Tuolloin kunnassa asui 769 Suomessa syntynyttä,[10] mikä vastasi 3,2 prosenttia kunnan väestöstä.

Vuoden 2010 tietojen mukaan 20 vuotta täyttäneiden kuntalaisten mediaaninettotulot olivat 200 182 kruunua.[11] Vuodelta 2007 olevan tiedon mukaan kuntalaisten nettovarallisuuden mediaani oli 59 000 kruunua.[12]

Vuoden 2011 lopussa kunnan väestö jakautui eri ikäryhmiin seuraavasti:[13]

  • 0–17-vuotiaat: 16,7 %
  • 18–64-vuotiaat: 59,9 %
  • 65 vuotta täyttäneet: 23,5 %

Elinkeinot

Seuraava taulukko kuvaa työpaikkojen ja työllisten jakautumista eri elinkeinojen kesken. Luvut on laskettu kahdessa eri Statistiska centralbyrånin tilastossa[14][15] ilmoitettujen perusteellisempien tietojen pohjalta. "Päiväväestö" (ruots. dagbefolkning) kertoo kunnassa sijaitsevista työpaikoista ja "yöväestö" (ruots. nattbefolkning) puolestaan kunnassa asuvien elinkeinosta. Työpaikkaomavaraisuus on laskettu päivä- ja yöväestön suhteena. Alkutuotanto tarkoittaa maa- ja metsätaloutta sekä kalastusta. Jalostuksen kohdalla on laskettu yhteen tavaranvalmistus- ja kierrätysteollisuus, energia- ja ympäristöyritykset sekä rakennusteollisuus. Muut toimialat on laskettu palveluihin lukuun ottamatta niitä, joiden elinkeino on tuntematon.

Työpaikat ja työlliset vuonna 2010
Elinkeino
Työpaikat
(%) 		Työlliset
(%)
  alkutuotanto 1,5 1,7
  jalostus 38,6 37,9
  palvelut 59,2 59,7
  tuntematon 0,6 0,7
  Työpaikkoja ja työllisiä 9 498 9 109
  työpaikkaomavaraisuus 104,3

Taajamat

Kunnassa on 6 taajamaa, joiden osuus kunnan väestöstä vuoden 2010 lopussa oli 85,3 prosenttia.[16] Taajamien ulkopuolella asui tuolloin 2 700 asukasta.[16] Seuraavassa on lueteltu kunnan alueella sijaitsevat taajamat väkilukuineen:[17]

# Taajama Väkiluku
(31.12.2010)
1 Jällivaara (ruots. Gällivare) 8 449
2 Malmivaara (ruots. Malmberget) 5 590
3 Koskullskulle 874
4 Hakanen (ruots. Hakkas) 365
5 Tjautjas (Čavččas) 234
6 Ullatti 213

Kunnan keskustaajama on lihavoitu.

Entiset taajamat

Ruotsissa on tilastoitu taajamaväestö aikaisemmin myös vuosina 1960, 1965, 1970, 1975, 1980, 1990, 1995, 2000 ja 2005. Jonakin tai joinakin näistä vuosista kunnassa on ollut myös seuraavan luettelon mukaiset taajamat, jotka eivät enää ole taajamia:[18]

Pientaajamat

Yli 200 asukkaan taajamien lisäksi kunnassa on vuoden 2010 tietojen perusteella myös seuraavat 50–199 asukkaan pientaajamat:[19]

Entiset pientaajamat

Ruotsissa on tehty tilastoja pientaajamista aikaisemmin myös vuosina 1990, 1995, 2000 ja 2005. Seuraavat paikkakunnat ovat olleet pientaajamia jonakin tai joinakin vuosina vuosien 1995, 2000 ja 2005 aikana, mutta ne eivät olleet pientaajamia vuonna 2010:[20]

Kunnanvaltuusto

Ruotsissa valitaan joka neljäs vuosi edustajat valtiopäiville, luevaltuustoihin ja kunnanvaltuustoihin. Seuraavassa taulukossa on esitetty valtiopäivillä edustettuina olevien puolueiden saamat valtuustopaikat Jällivaaran kunnanvaltuustossa vuodesta 1973 lähtien.

Kunnanvaltuuston paikkajakauma 1973–2022[21]
Puolue
1973 1976 1979 1982 1985 1988 1991 1994 1998 2002 2006 2010 2014 2018 2022
  Maltillinen kokoomus 4 3 4 5 5 4 5 4 4 6 6 7 7 7
  Keskustapuolue 5 5 4 3 2 2 2 1 1 1 0 0 0 0
  Liberaalit 2 2 2 1 2 2 2 1 1 2 1 0 0 0
  Kristillisdemokraatit 0 0 0 1 0 0 1 0 1 1 0 0 0 0
  Ympäristöpuolue vihreät 0 0 0 0 0 2 1 2 1 2 0 1 4 5
  Ruotsin sosiaalidemokraattinen työväenpuolue 20 20 21 20 17 19 19 22 13 13 19 21 17 15
  Vasemmistopuolue 9 8 6 7 7 7 8 9 13 9 9 7 7 5
  Ruotsidemokraatit 0 0 0 0 0 0 0 0 0 0 1 1 2 5
  Muut 1 3 4 4 8 5 3 2 7 7 5 4 4 4
  Yhteensä [22] 41 41 41 41 41 41 41 41 41 41 41 41 41 41

Piirit

Kartta Jällivaaran kunnan piireistä.

Vuodesta 2016 alkaen kunta on jaettu seuraaviin piireihin:

Seurakunnat

Vuoden 2012 aluejaon mukaan kunnassa on seuraavat Ruotsin kirkon seurakunnat:[23]

Historialliset seurakunnat

Seuraavassa luettelossa on mainittu kaikki nykyisen kunnan alueella sijainneet seurakunnat.[24] Jos seurakunta on lakkautettu, niin sen perässä on asteriski (*). Mahdolliset suluissa lukevat nimet ovat seurakunnan vaihtoehtoisia tai vanhempia nimiä. Jos nimen perässä lukee kbfd, niin kyseessä "kirkonkirjapiiri" (ruots. kyrkobokföringsdistrikt), joka ei ole muodostanut omaa seurakuntaa, vaikka ne seurakuntiin rinnastetaankin.

  • Gällivare
  • Gällivare kbfd
  • Hakkas
  • Hakkas kbfd*
  • Malmberget
  • Malmbergets kbfd*
  • Nattavaara kbfd
  • Nilivaara
  • Niilivaara kbfd*
  • Vitträsks kbfd*

Kirkot

  • Jällivaaran vanha kirkko
    Jällivaaran vanha kirkko
  • Jällivaaran kirkko
    Jällivaaran kirkko
  • Kaitumin kappeli
    Kaitumin kappeli
  • Nikkaluoktan kappeli
    Nikkaluoktan kappeli
  • Pålkemin kirkko
    Pålkemin kirkko

Lähteet

  1. ↑ a b Kommunarealer den 1 januari 2016 (km²) (XLSX) Statistiska centralbyrån. Viitattu 12.6.2016. (ruotsiksi)
  2. ↑ a b c Folkmängden efter region, civilstånd, ålder och kön. År 1968 - 2020 Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.2.2022. (ruotsiksi)
  3. ↑ Sinisalo, Aino: Ruijan ja Länsipohjan suomenkieliset paikannimet. Kielikello, 1976, nro 8. Helsinki: Kotimaisten kielten keskus. ISSN 0355-2675 Julkaisun verkkoversio. Viitattu 1.11.2015.
  4. ↑ Jällivaara Nationalencyklopedin. NE Nationalencyklopedin AB. Arkistoitu 17.8.2016. Viitattu 5.7.2016.
  5. ↑ Åkerarealens användning efter kommun och gröda. År 1981, 1985, 1989-1995, 1999-2007 25.11.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  6. ↑ Land- och vattenareal per den 1 januari efter region och arealtyp (uppdateras ej). År 2000-2011 9.3.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  7. ↑ Folkmängden i Sveriges kommuner 1950-2011 enligt indelning 1 januari 2012 (XLS) 20.2.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.8.2012. (ruotsiksi)
  8. ↑ Antal personer med utländsk eller svensk bakgrund (fin indelning) efter region, ålder i tioårsklasser och kön. År 2002 - 2015 Statistiska centralbyrån. Viitattu 18.6.2016. (ruotsiksi)
  9. ↑ Utrikes och inrikes födda kommunvis efter födelseland den 31 december 2009 enligt indelningen den 1 januari 2010 (XLS) Tabeller över Sveriges befolkning 2009. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  10. ↑ Folkmängd 31 dec 1984 enligt indelningen 1 jan 1985: Del 3 Fördelning efter kön, ålder, civilstånd och medborgarskap i kommuner m m (PDF) Statistiska centralbyrån. Viitattu 25.12.2012. (ruotsiksi)
  11. ↑ Nettoinkomst 2010 (XLS) 25.1.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  12. ↑ Kommuner rangordnade efter störst genomsnittlig nettoförmögenhet per person 2007, korrigerad 2010-03-22 (XLS) 22.3.2010. Statistiska centralbyrån. Viitattu 13.1.2013. (ruotsiksi)
  13. ↑ Sveriges befolkning, kommunala jämförelsetal, 31 december 2011 (XLS) 19.4.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.11.2012. (ruotsiksi)
  14. ↑ Antal förvärvsarbetande (dagbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  15. ↑ Antal förvärvsarbetande (nattbefolkning) efter näringsgren (SNI 2007) åren 2000-2010 (XLS) 12.12.2011. Statistiska centralbyrån. Viitattu 11.1.2013. (ruotsiksi)
  16. ↑ a b Tätortsgrad (inv i och utanför tätort), per kommun 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  17. ↑ Landareal, folkmängd och invånartäthet (inv/km2), per tätort 2005 och 2010 28.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 1.9.2012. (ruotsiksi)
  18. ↑ Befolkning i tätorter 1960-2010 (XLS) 29.5.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 23.10.2012. (ruotsiksi)
  19. ↑ Småorternas landareal, folkmängd och invånare per km2 2005 och 2010 (XLS) 2.10.2012. Statistiska centralbyrån. Viitattu 5.10.2012. (ruotsiksi)
  20. ↑ Landareal per småort (orter med 50-199 invånare), folkmängd och invånare per kvadratkilometer. Vart femte år 1995-2010 Statistiska centralbyrån. Viitattu 9.11.2012. (ruotsiksi)
  21. ↑ Kommunfullmäktigval - erhållna mandat efter region och parti. Valår 1973 - 2014 19.11.2014. Statistiska centralbyrån. Viitattu 19.11.2014. (ruotsiksi)
  22. ↑ Valtuustopaikkojen kokonaismäärä saatu laskemalla yhteen puolueiden saamien valtuustopaikkojen määrät.
  23. ↑ Församlingsfolkmängd efter kön 31 december 2011 (XLS) Statistiska centralbyrån. Viitattu 4.10.2012. (ruotsiksi)
  24. ↑ Församlingarna kommunvis Sveriges församlingar genom tiderna. Skatteverket. Viitattu 15.11.2012. (ruotsiksi)

Aiheesta muualla

Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Jällivaaran kunta.
Käännös suomeksi
Käännös suomeksi
Tämä artikkeli tai sen osa on käännetty tai siihen on haettu tietoja muunkielisen Wikipedian artikkelista.
Alkuperäinen artikkeli: sv:Gällivare kommun  –  Kunta- ja pitäjäjaon kehitys on käännöstä kuntaa ja pitäjää koskevista artikkeleista.
Norrbottenin läänin kunnat
Arjeplogin kunta • Arvidsjaurin kunta • Bodenin kunta • Haaparannan kunta • Jokimukan kunta • Jällivaaran kunta • Kalixin kunta
Kiirunan kunta • Luulajan kunta • Pajalan kunta • Piitimen kunta • Ylikainuun kunta • Ylitornion kunta • Älvsbynin kunta
Katso myös: Luettelo Ruotsin kunnista • Ruotsin läänit
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Jällivaaran_kunta&oldid=21022476”