Ero sivun ”Kartonki” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutos
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
p Käyttäjän 83.145.228.80 (keskustelu) muokkaukset kumottiin ja sivu palautettiin viimeisimpään käyttäjän 84.248.36.214 tekemään versioon.
Kotivalo (keskustelu | muokkaukset)
seulojat
137 306 muokkausta
kotelo > rasia
 
(31 välissä olevaa versiota 16 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
[[Tiedosto:Cardboard All Flutes.jpg|pienoiskuva|Eri sävyisiä ja paksuisia kartonkeja pinossa.]]
⚫
'''Kartonki''' on periaatteessa sama tuote kuin [[paperi]] – vain käyttötarkoitus ja [[neliömassa]] erottavat sen normaalista [[paperi]]sta. Paperien neliömassat vaihtelevat välillä 6–150 g/m² kun taas kartongin neliömassat ovat välillä 125–600 g/m². Kartonki on usein myös monikerroksista toisin kuin paperi. Kerroksissa voidaan käyttää erilaisia raaka-ainetyyppejä haluttujen ominaisuuksien saavuttamiseksi. Kartonki valmistetaan [[kartonkikone]]ella. Tyypillisesti tavoitteena on valmistaa kartonkia, jolla on hyvä jäykkyys. Lisäksi kartongilta edellytetään yleensä riittävän hyvää painettavuutta.
'''Kartonki''' on paksua [[paperi]]a.<ref name = suova>{{Kirjaviite | Tekijä = Maija Suova (toim.) | Nimeke = Emännän tietokirja I–II, 4. uudistettu laitos | Vuosi = 1958 | Sivu = 417 | Julkaisija = WSOY }}</ref><ref name="Nimetön-rE37-1">Karhu 2007, s. 21.</ref>


⚫
Paperien [[neliömassa]]t vaihtelevat välillä 6–300 g/m², kun taas kartongin neliömassat ovat välillä 125–600 g/m². Kartonki on usein myös monikerroksista, toisin kuin paperi. Kerroksissa voidaan käyttää erilaisia raaka-ainetyyppejä haluttujen ominaisuuksien saavuttamiseksi. Kartonki valmistetaan [[kartonkikone]]ella. Tyypillisesti tavoitteena on valmistaa kartonkia, jolla on hyvä jäykkyys. Lisäksi kartongilta edellytetään yleensä riittävän hyvää painettavuutta.<ref name="Nimetön-rE37-1"/>
⚫
Kartongit jaotellaan seuraavasti:
*Kartongit ([[taivekartonki]] FBB, [[valkopintainen uusiokuitukartonki]] WLC, [[valkaistu sellukartonki]] SBS, [[valkaisematon sellukartonki]] SUS, [[nestepakkauskartonki]] LPB)
*[[Ulkopakkauskartongit]]
*Erikoiskartongit ([[hylsykartonki]], [[tapettipohjapaperi]], sekä muut [[erikoiskartongit]])


⚫
Kartongit jaotellaan seuraavasti:<ref>Karhu 2007, s. 5–6, 21–32.</ref>
⚫
Ulkopakkauskartongit eli [[aaltopahvi]]t valmistetaan kahdesta osasta: pinnan lainerista ja pintojen väliin tulevasta aallotetusta osasta. Laineri voi olla valkaistua, valkaisematonta tai uusiokuitua.
* Sisäpakkauskartongit ja graafiset kartongit
** taivekartonki (''folding boxboard'', FBB)
** valkopintainen uusiokuitukartonki (''white lined chipboard'', WLC)
** valkaistu sellukartonki (''solid bleached sulphate'', SBS)
** valkaisematon sellukartonki (''solid unbleached sulphate'', SUS)
** [[nestepakkauskartonki]] (''liquid packaging board'', LPB)
* Ulkopakkauskartongit eli [[aaltopahvi]]t
* Erikoiskartongit
** [[hylsykartonki]]
** [[tapetti]]pohjapaperi
** [[kipsilevy]]kartonki
** [[kirjansidonta]]kartonki
** muut erikoiskartongit


''Taivekartonkia'' (200–400 g/m²) käytetään erilaisten [[rasia]]maisten, teräväkulmaisten pakkausten valmistukseen. Se on käytetyn kuidun osalta kolmikerroksinen. Keskikerros on mekaanista sellua, pintakerrokset valkaistua sellua. Yläpinta on yleensä kaksoissavipäällystetty ja kiillotettu, ja joskus myös alapinta on ohuelti savipäällystetty tai pigmentoitu. Taivekartongin sileä pinta sopii hyvin [[laakapaino|offset-]] tai [[syväpaino]]käyttöön. Taivekartonkia voidaan päällystää [[muovi]]lla tai [[laminointi (paperinjalostus)|laminoida]] [[alumiini]]lla.<ref name="Nimetön-rE37-2">Seppälä ym. 2000, s. 57.</ref>
⚫
== Kartongin ominaisuudet ==


''Sellukartonki'' on valkoisesta sellusta valmistettua yksi- tai monikerroksista kartonkia, jossa voi olla savipäällystys painatusjäljen parantamiseksi. Sellukartongin tärkein käyttökohde on laminointi [[nestepakkauskartonki|nestepakkauskartongiksi]].<ref name="Nimetön-rE37-2"/>
⚫
Valmiin kartonkipakkauksen on oltava riittävän kestävä jotta se kestää täytön, kuljetuksen ja käsittelyn rikkoutumatta. Tästä syystä kartongin on oltava riittävän jäykkää. Painettavaksi tarkoitetulta kartongilta edellytetään yleensä myös mahdollisimman korkeaa vaaleutta ja sisäistä lujuutta. Tärkeitä ominaisuuksia ovat myös kartongin pinnan sileys, [[kiilto]] ja absorptio-ominaisuudet.

⚫
Ulkopakkauskartongit eli [[aaltopahvi]]t valmistetaan kahdesta osasta: pinnan ''lainerista'' ja pintojen väliin tulevasta aallotetusta osasta, ''flutingista'' eli aallotuskartongista. Laineri voi olla valkaistua, valkaisematonta tai uusiokuitua.<ref name="Nimetön-rE37-3">Seppälä ym. 2000, s. 56–57.</ref>

⚫
== Kartongin ominaisuudet ==
⚫
Valmiin kartonkipakkauksen on oltava riittävän kestävä jotta se kestää täytön, kuljetuksen ja käsittelyn rikkoutumatta. Tästä syystä kartongin on oltava riittävän jäykkää. Painettavaksi tarkoitetulta kartongilta edellytetään yleensä myös mahdollisimman korkeaa vaaleutta ja sisäistä lujuutta. Tärkeitä ominaisuuksia ovat myös kartongin pinnan sileys, [[kiilto]] ja absorptio-ominaisuudet.<ref name="Nimetön-rE37-3"/>


== Kartongin käyttö pakkauksissa ==
== Kartongin käyttö pakkauksissa ==
⚫
Kartonkia käytetään pääasiassa [[pakkaus]]tarkoituksiin. Lisäksi kartongista voidaan valmistaa [[Kortti|kortteja]], kirjan kansia tai laminaatteja. Kartonkia voidaan jatkojalostaa, jolloin sen ominaisuuksia parannetaan esimerkiksi [[Lakka (pintakäsittelyaine)|lakkaamalla]], [[Laminointi (paperinjalostus)|laminoimalla]] tai päällystämällä. Näin saavutetaan esimerkiksi paremmat tiiveysominaisuudet tai parempi lämmön kesto. Tavallisin jatkojalostustapa on kuitenkin kartongin painaminen. Painamisen jälkeen kartonki muotoillaan pakkaukseksi [[Nuuttaus|nuuttauksen]], [[Stanssaus|stanssauksen]] ja [[liima]]uksen avulla.<ref name="Nimetön-rE37-3"/>

⚫
== Kartongin käyttö rakentamisessa ==
⚫
Rakentamisessa kartonkeja käytetään muun muassa rakennusaikaisiin suojauksiin sekä [[ilmansulku]]na. Tyypillisesti rakennuskartonki on yksikerroksinen. Lisäksi käytetään kaksikerroksisia, joko [[bitumi]]raidoilla tai [[PVC]]-ruiskutuksella yhteen [[Laminointi (paperinjalostus)|laminoituja]] kartonkeja. Bitumilaminoiduissa kartongeissa voi olla lujuutta parantamassa [[lasikuitu]]verkko.


Bitumikartonkien eli ”tervapaperien” käyttö käytännössä loppui vuosituhannen vaihteessa johtuen bitumin soveltumattomuudesta kierrätettäväksi.<ref>Seppälä ym. 2000, s. 62.</ref>
⚫
Kartonkia käytetään pääasiassa pakkaustarkoituksiin. Lisäksi kartongista voidaan valmistaa kortteja, kirjan kansia tai laminaatteja. Kartonkia voidaan jatkojalostaa, jolloin sen ominaisuuksia parannetaan esimerkiksi lakkaamalla, laminoimalla tai päällystämällä. Näin saavutetaan esimerkiksi paremmat tiiveysominaisuudet tai parempi lämmön kesto. Tavallisin jatkojalostus tapa on kuitenkin kartongin painaminen. Painamisen jälkeen kartonki muotoillaan pakkaukseksi nuuttauksen, stanssauksen ja liimauksen avulla.


== Lähteet ==
⚫
==Kartongin käyttö rakentamisessa==
* {{Kirjaviite | Tekijä = Karhu, Heikki | Nimeke = Painopaperi- ja kartonkilajit Suomessa | Vuosi = 2007 | Luku = | Sivu = | Selite = Opinnäytetyö | Julkaisupaikka = Tampere | Julkaisija = Tampereen ammattikorkeakoulu, Paperitekniikan koulutusohjelma | Tunniste = | www = https://www.theseus.fi/bitstream/handle/10024/9446/Karhu.Heikki.pdf?sequence=2 | www-teksti = | Tiedostomuoto = pdf | Viitattu = 30.11.2014 | Kieli = }}
* {{Kirjaviite | Tekijä = Seppälä, Markku J. (toim.); Grönstrand, Joel; Karhuketo, Hannu; Törn, Tage | Nimeke = Kemiallinen metsäteollisuus III: Paperin ja kartongin jalostus | Vuosi = 2000 | Sivu = | Julkaisupaikka = | Julkaisija = Opetushallitus | ISBN = 952-13-0606-8 | Viitattu = 29.11.2014 }}


=== Viitteet ===
⚫
Rakentamisessa kartonkeja käytetään muun muassa rakennusaikaisiin suojauksiin sekä [[ilmansulku]]na. Tyypillisesti rakennuskartonki on yksikerroksinen. Lisäksi käytetään kaksikerroksisia, joko bitumiraidoilla tai PVC-ruiskutuksella yhteen laminoituja kartonkeja. Bitumilaminoiduissa kartongeissa voi olla lujuutta parantamassa lasikuituverkko.
{{Viitteet}}


[[Luokka:Kartonkilaadut]]
[[Luokka:Kartonkilaadut]]
Rivi 27: Rivi 50:
[[en:Paperboard]]
[[en:Paperboard]]
[[es:Cartón]]
[[es:Cartón]]
[[fa:مقوا]]
[[it:Cartoncino]]
[[ja:板紙]]
[[no:Kartong (papir)]]

Nykyinen versio 23. toukokuuta 2023 kello 11.23

Eri sävyisiä ja paksuisia kartonkeja pinossa.

Kartonki on paksua paperia.[1][2]

Paperien neliömassat vaihtelevat välillä 6–300 g/m², kun taas kartongin neliömassat ovat välillä 125–600 g/m². Kartonki on usein myös monikerroksista, toisin kuin paperi. Kerroksissa voidaan käyttää erilaisia raaka-ainetyyppejä haluttujen ominaisuuksien saavuttamiseksi. Kartonki valmistetaan kartonkikoneella. Tyypillisesti tavoitteena on valmistaa kartonkia, jolla on hyvä jäykkyys. Lisäksi kartongilta edellytetään yleensä riittävän hyvää painettavuutta.[2]

Kartongit jaotellaan seuraavasti:[3]

Taivekartonkia (200–400 g/m²) käytetään erilaisten rasiamaisten, teräväkulmaisten pakkausten valmistukseen. Se on käytetyn kuidun osalta kolmikerroksinen. Keskikerros on mekaanista sellua, pintakerrokset valkaistua sellua. Yläpinta on yleensä kaksoissavipäällystetty ja kiillotettu, ja joskus myös alapinta on ohuelti savipäällystetty tai pigmentoitu. Taivekartongin sileä pinta sopii hyvin offset- tai syväpainokäyttöön. Taivekartonkia voidaan päällystää muovilla tai laminoida alumiinilla.[4]

Sellukartonki on valkoisesta sellusta valmistettua yksi- tai monikerroksista kartonkia, jossa voi olla savipäällystys painatusjäljen parantamiseksi. Sellukartongin tärkein käyttökohde on laminointi nestepakkauskartongiksi.[4]

Ulkopakkauskartongit eli aaltopahvit valmistetaan kahdesta osasta: pinnan lainerista ja pintojen väliin tulevasta aallotetusta osasta, flutingista eli aallotuskartongista. Laineri voi olla valkaistua, valkaisematonta tai uusiokuitua.[5]

Kartongin ominaisuudet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Valmiin kartonkipakkauksen on oltava riittävän kestävä jotta se kestää täytön, kuljetuksen ja käsittelyn rikkoutumatta. Tästä syystä kartongin on oltava riittävän jäykkää. Painettavaksi tarkoitetulta kartongilta edellytetään yleensä myös mahdollisimman korkeaa vaaleutta ja sisäistä lujuutta. Tärkeitä ominaisuuksia ovat myös kartongin pinnan sileys, kiilto ja absorptio-ominaisuudet.[5]

Kartongin käyttö pakkauksissa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Kartonkia käytetään pääasiassa pakkaustarkoituksiin. Lisäksi kartongista voidaan valmistaa kortteja, kirjan kansia tai laminaatteja. Kartonkia voidaan jatkojalostaa, jolloin sen ominaisuuksia parannetaan esimerkiksi lakkaamalla, laminoimalla tai päällystämällä. Näin saavutetaan esimerkiksi paremmat tiiveysominaisuudet tai parempi lämmön kesto. Tavallisin jatkojalostustapa on kuitenkin kartongin painaminen. Painamisen jälkeen kartonki muotoillaan pakkaukseksi nuuttauksen, stanssauksen ja liimauksen avulla.[5]

Kartongin käyttö rakentamisessa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Rakentamisessa kartonkeja käytetään muun muassa rakennusaikaisiin suojauksiin sekä ilmansulkuna. Tyypillisesti rakennuskartonki on yksikerroksinen. Lisäksi käytetään kaksikerroksisia, joko bitumiraidoilla tai PVC-ruiskutuksella yhteen laminoituja kartonkeja. Bitumilaminoiduissa kartongeissa voi olla lujuutta parantamassa lasikuituverkko.

Bitumikartonkien eli ”tervapaperien” käyttö käytännössä loppui vuosituhannen vaihteessa johtuen bitumin soveltumattomuudesta kierrätettäväksi.[6]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Karhu, Heikki: Painopaperi- ja kartonkilajit Suomessa. (Opinnäytetyö) Tampere: Tampereen ammattikorkeakoulu, Paperitekniikan koulutusohjelma, 2007. Teoksen verkkoversio (pdf) (viitattu 30.11.2014).
  • Seppälä, Markku J. (toim.); Grönstrand, Joel; Karhuketo, Hannu; Törn, Tage: Kemiallinen metsäteollisuus III: Paperin ja kartongin jalostus. Opetushallitus, 2000. ISBN 952-13-0606-8

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Maija Suova (toim.): Emännän tietokirja I–II, 4. uudistettu laitos, s. 417. WSOY, 1958.
  2. ↑ a b Karhu 2007, s. 21.
  3. ↑ Karhu 2007, s. 5–6, 21–32.
  4. ↑ a b Seppälä ym. 2000, s. 57.
  5. ↑ a b c Seppälä ym. 2000, s. 56–57.
  6. ↑ Seppälä ym. 2000, s. 62.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Kartonki&oldid=21577530”