Ero sivun ”Lentokone ensimmäisessä maailmansodassa” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutos
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Luckas-bot (keskustelu | muokkaukset)
297 546 muokkausta
Pelastettu 1 lähde(ttä) ja merkitty 0 kuolleeksi.) #IABot (v2.0.9.3
 
(23 välissä olevaa versiota 21 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
[[Kuva:Nieuport.jpg|thumb|250px|Ranskan ilmavoimien [[Nieuport 10]].]]
[[Kuva:Nieuport 23 colour photo.jpg|thumb|250px|Ranskan ilmavoimien [[Nieuport 10]].]]
'''Lentokone ensimmäisessä maailmansodassa''' oli yksi uusista teknologisista keksinnöistä, joka muutti perinteisiä sodankäyntitapoja. [[Ensimmäinen maailmansota]] myös käynnisti lentokoneiden nopean kehityksen. Sodan alun koneet olivat enimmäkseen työntöpotkurisia, hitaita, aseettomia ja soveltuvia korkeintaan tiedustelukäyttöön. Sodan lopussa lentokoneesta oli kehittynyt tehokas sodankäyntiväline niin [[hävittäjä (lentokone)|hävittäjänä]], kuin [[pommikone]]enakin.

Aseistetun lentokoneen ajatus oli tuotu Englannissa esille jo vuonna 1912.<ref name="firstworldwar.com/1">[http://www.firstworldwar.com/airwar/summary.htm Firstworldwar.com] The War in the Air - Summary of the Air War. 9.8.2003 {{en}}</ref>. Sodan edetessä lentokoneiden nopeus ja ketteryys kasvoivat. Hävittäjät, pommittajat ja muut erityiset sotilaskonetyypit erottuivat sodan lopussa selvästi eri ryhminä.

== Lentokone ensimmäisessä maailmansodassa ==
[[Kuva:Ark Royal (1914).jpg|thumb|250px|HMS Ark Royal vuonna 1914.]]
Koneiden nopeus lähes kaksinkertaistui sodan aikana, ja ne nousivat yhä korkeammalle. Sodan alulle tyypillinen yleiskäyttöinen yksimoottorinen kaksitaso [[BE2c]] lensi 116 km/h, mutta [[SE5a]]-hävittäjä vuonna 1917 222 km/h.

Ensimmäisen maailmansodan alussa sotaan osallistuvien maiden lentokoneiden lukumäärät olivat hyvin pieniä. Saksalla oli käytössään (hieman laskentatavasta riippuen) 266-296 sotilaskäyttöön tarkoitettua lentokonetta, Ranskalla 134, Isolla-Britannialla 163-183, Venäjällä noin 250 ja Itävalta-Unkarilla noin 100. <ref>Vehviläinen etc.: "Itsenäisen Suomen ilmatorjuntatykit 1917-2000" s.27</ref>

Taistelulentäjän elämä päättyi yleensä nopeasti, varsinkin brittien lentojoukoissa, ranskalaisilla ja saksalaisilla oli parempi organisaatio, vain muutaman viikon kuluessa rintamalle saapumisesta. Esimerkiksi Ranska tuotti sodassa 68&nbsp;000 lentokonetta, mutta menetti niitä 52&nbsp;000, eli tappiot olivat 77%. Iso-Britannia tuotti 58&nbsp;100 ja menetti 36&nbsp;000 konetta, tappiot 62%. Saksa tuotti 48&nbsp;500 konetta ja menetti 27&nbsp;600, tappiot 57%.<ref name="firstworldwar.com/1"/><ref>[http://www.century-of-flight.freeola.com/Aviation%20history/airplane%20at%20war/world%20war%20one%20aircraft%20statistics.htm Century of Flight] Aviation during world warone. {{en}}</ref>
Osin ne johtuivat koneiden omista vioista, osin nopean kehityksen tuomasta vastustajan koneiden ajoittaisesta ylivertaisuudesta.

Ensimmäisen maailmansodan tienoilla ilmestyi lentokoneita kuljettavia aluksia, jotka kehittyivät nopeasti varsinaisiksi lentotukialuksiksi. Varhaisia lentokoneita kuljettaneita aluksia olivat muun muassa Ranskan ''[[La Foundre]]'', brittien [[HMS Hermes (1898)|''HMS Hermes'']] ja ''[[HMS Ark Royal (1914)|HMS Ark Royal]]''.

Rintamilla käytettiin ilmalaivaa muodoltaan muistuttavia tähystyspalloja, jotka olivat tietenkin alttiita vihollisen tulelle.

== Lentokonetiedustelu sodan alussa ==
Ranskalaiset saivat olennaisen tärkeää tietoa saksalaisten liikkeistä lentokoneiden avulla [[Marnen ensimmäinen taistelu|Marnen ensimmäisessä taistelussa]]. [[Tannenbergin taistelu (1914)|Tannenbergin taistelu]]ssa venäläinen kenraali Samsonov ei piitannut lentokoneiden antamista tiedusteluraporteista, mutta saksalaisten puolella sotamarsalkka [[Paul von Hindenburg|von Hindenburg]] otti ne huomioon, ja saksalaisille voittoisan taistelun jälkeen totesi, että ilman lentotiedustelua ei olisi ollut Tannenbergin voittoa.

[[Aisnen taistelu]]ssa englantilaiset käyttivät ensi kerran lentokoneiden avulla tehtyä tykistötulen kohdistusta.

[[Verdunin taistelu]]n aikoihin saksalaisten komentaja [[Erich von Falkenhayn|Falkenhayn]] pyrki tuhoamaan ranskalaisten puolella olleen lentotiedustelun, ja onnistuikin tässä, sillä Saksalla oli niihin aikoihin ilmaherruus.<ref name="firstworldwar/1">[http://www.firstworldwar.com/airwar/earlyfighters.htm Firstworldwar.com] The War in the Air - Fighters: Early Experimentation. 9.8.2003 {{en}}</ref>

== Hävittäjän synty ==
[[Kuva:RAFBE2.jpg|thumb|250px|BE2, tyypillinen Englannin alkuaikojen kone ensimmäisessä maailmansodassa.]]
[[Kuva:RAFBE2.jpg|thumb|250px|BE2, tyypillinen Englannin alkuaikojen kone ensimmäisessä maailmansodassa.]]
[[Kuva:Sopwith_F-1_Camel_USAF.jpg|thumb|250px|[[Sopwith Camel]], helposti ohjailtava kone, jolla saatiin monia ilmavoittoja, mutta jonka haittapuolet aiheuttivat onnettomuuksia.]]
[[Kuva:Sopwith_F-1_Camel_USAF.jpg|thumb|250px|[[Sopwith Camel]], helposti ohjailtava kone, jolla saatiin monia ilmavoittoja, mutta jonka haittapuolet aiheuttivat onnettomuuksia.]]
[[Kuva:Morane-Saulnier Type N.jpg|thumb|250px|Morane-Saulnier Type N ”Bullet” ja potkurin lavoissa olevat teräspalikat (1915).]]
[[Kuva:Fokker-E_III.jpg|thumb|250px|right|[[Fokker Eindecker]] E.III, jossa oli potkurin lapojen lomitse ampuva konekivääri.]]
[[Kuva:HandleyPageO400.jpg|thumb|250px|Handley Page O/400.]]
'''Lentokone oli yksi ensimmäisen maailmansodan''' aikana tehdyistä teknologisista keksinnöistä, jotka muuttivat perinteisiä [[sodankäynti]]tapoja. [[Ensimmäinen maailmansota]] käynnisti [[lentokone]]iden nopean kehityksen. Sodan alun koneet olivat enimmäkseen työntöpotkurisia, hitaita, aseettomia ja soveltuvia lähinnä tiedustelukäyttöön. Sodan lopussa lentokone oli tehokas asejärjestelmä, niin [[hävittäjä (lentokone)|hävittäjänä]] kuin [[pommikone]]enakin.


=== Destroyer ===
==Taustaa==
[[Wrightin veljekset|Wrightin veljesten]] lentokone lensi vuonna 1903. Sen mahdollisuudet [[sodankäynti|sodankäynnissä]] havaittiin heti.<ref> Lappalainen s.143 </ref> Lentokoneiden kehitykseen panostettiin Wrightin veljesten ensimmäisen moottoroidun lentokoneen jälkeen.<ref name="TKHistoria">Rendsmark s. 40</ref> [[Yhdysvallat|Yhdysvalloissa]] perustettiin viestijoukkojen alaisuuteen lentämistä tutkinut osasto 1. elokuuta 1907. Tosin osasto koostui aluksi vain kolmesta hengestä. Vuonna 1908 viestijoukot järjestivät tarjouskilpailun, jonka jälkeen joukot ostivat yhdeksän lentokonetta Wrightin veljeksiltä.<ref name=Gunston12>Gunston 2000, s. 12–13.</ref> [[Ranska]] ja [[Saksan keisarikunta|Saksa]] perustivat vuonna 1910 omat ilmavoimansa ja kaksi vuotta myöhemmin seurasi [[Yhdistynyt kuningaskunta|Britannia]].<ref name="TKHistoria">Rendsmark s. 40</ref>
Ennen sotaa vuonna 1912 armeija tilasi [[Vickers]]-yhtiöltä [[konekivääri]]llä aseistetun lentokoneen. Vickersin vastaus oli EFB1, "Destroyer" eli "Hävittäjä". Tässä koneessa oli työntävä potkuri takana, ja [[Maxim-konekivääri]] edessä. Ensimmäisessä lentokoneessa konekivääri teki koneen keulasta liian painavan. Ajatus hävittäjästä jäi haaveeksi, mutta itämään.<ref name="firstworldwar/1"/>


Ensimmäisen kerran lentokonetta käytettiin sotatoimissa 1. helmikuuta 1911 [[Meksikon vallankumous|Meksikon vallankumouksessa]]. Meksikon hallitus palkkasi yhdysvaltalaisvetoisen lentäjäjoukon tekemään [[tiedustelulentokone|tiedustelulentoja]] Yhdysvalloista käsin. [[Italian–Turkin sota|Italian–Turkin sodassa]] [[italia]]laiset käyttivät lentokoneita tiedusteluun ja 1. marraskuuta 1911 lähtien myös pommituksiin. Tällöin luutnantti [[Giulio Gavotti]] pudotti koneestaan neljä kaksikiloista tykistönkranaattia [[turkki]]laisten asemiin. Pian italialaiset asensivat lentokoneisiinsa erityisen pommiputken pommien pudottamista varten. Vuoden 1899 [[Haagin sopimus]] kielsi pommien pudottamisen [[kuumailmapallo]]ista, mutta Italia vetosi siihen, että lentokone ei ole kuumailmapallo. Ensimmäisen kerran lentokonetta käytettiin tykistön tulenjohtoon 24. marraskuuta. Kapteeni Carlo Piazza teki ensimmäisen [[ilmavalokuvaus]]lennon 23. helmikuuta 1912. Italialaiset käyttivät sodan aikana myös [[ilmalaiva|ilmalaivoja]] alkuvuodesta 1912 lähtien tiedusteluun ja pommituksiin.<ref name=Gunston12/>
=== Ensimmäiset ilmataistelut ===
Varhaisia ensimmäisen maailmansodan koneita olivat mm. Maurice Farman "Shorthorn" ja "Longhorn", [[DFW B.I]], [[Rumpler Taube]], [[B.E.2a]], [[AEG B.II]] ja [[Bleriot XI]].


[[Ensimmäinen Balkanin sota|Ensimmäisessä Balkanin sodassa]] turkkilaisilla oli vain viisi tai kuusi lentokonetta, mutta [[Bulgaria]]lla oli enemmän lentokoneita käytössään. Sodan aikana bulgarialaiset käyttivät ensimmäisinä tarkoitusta varten suunniteltuja [[ilmapommi|ilmapommeja]]. Lisäksi bulgarialaiset tulittivat turkkilaisia joukkoja [[kivääri|kiväärein]] ja [[pistooli|pistoolein]].<ref name=Gunston12/>
Ensimmäiset ilmataistelut olivat lentäjien välisiä pistoolikaksintaisteluja, seuraavaksi tähystäjät tulittivat toisiaan kivääreillä kaksipaikkaisissa koneissa. Nämä huomattiin tehottomiksi nopeasti kiitävissä lentokoneissa, tähtäys oli vaikeaa.
Joitain yrityksiä vastustajan konetta vastaan pudotettavin pommein, kranaatein ja tiilin jne. tehtiin. Jopa köysiä heitettiin sotkemaan vastustajan koneen potkurin pyöriminen jne. Mutta pian koneisin asennettiin jo konetuliaseita.


==Ensimmäinen maailmansota==
=== Konekiväärin asennusongelma ===
Ensimmäisen maailmansodan alussa sotaan osallistuvien maiden lentokoneiden lukumäärät olivat hyvin pieniä. Saksalla oli käytössään (hieman laskentatavasta riippuen) 266–296 sotilaskäyttöön tarkoitettua lentokonetta, Ranskalla 134, Britannialla 163–183, [[Venäjän keisarikunta|Venäjällä]] noin 250 ja [[Itävalta-Unkari]]lla noin 100.<ref>Vehviläinen etc.: "Itsenäisen Suomen ilmatorjuntatykit 1917-2000" s.27</ref>
[[Kuva:Morane-Saulnier Type N.jpg|thumb|250px|Morane-Saulnier Type N "Bullet" ja potkurin lavoissa olevat teräspalikat (1915).]]
Lokakuussa 1914 monet lentäjät tutkiskelivat konekivääreitä, ja 5. lokakuuta 1914 ranskalainen työntäväpotkurinen [[Voisin III]]-kone pudotti vihollisen [[Aviatik B.1]].-koneen Hotchkiss-konekiväärillä.


Sodan sytyttyä lentokoneita käytettiin pääasiassa tiedusteluun. Aluksi vastapuolen lentäjät tervehtivät toisiaan toverillisesti ilmassa, mutta pian vedettiin esiin pistoolit ja [[revolveri]]t.<ref> Lappalainen s.144 </ref> Pian koneita alettiin varustaa erilaisilla [[konekivääri|konekivääreillä]]. Tästä koitui aluksi kuitenkin vakavia ongelmia, koska konekiväärin ampumat [[luoti (ampumatarvike)|luodit]] pystyivät rikkomaan oman lentokoneen potkurin ja [[lentokoneen siipi|siipien]] päälle asennetussa konekiväärissä oli myös omat haittansa.<ref name="TKHistoria" />
Vuoden 1915 alussa ei oltu vieläkään löydetty käytönnöllistä konekiväärin asennustapaa. Vickers FB5 "Gunbus", "Destroyer":in kehitelmä, saapui rintamalle, muttei ollut menestyksekäs, tähtäysvaikeuksien takia. Siinä oli vapaasti kääntyvä konekivääri. Sotakoneiden ohjaajat alkoivat pian oivaltaa, että parempi ratkaisu olisi kiinteästi suunnattava konekivääri ketterästi kääntyilevässä lentokoneessa. Ainoa ongelma oli nyt yleistyvissä etupotkurikoneissa potkuri. Ratkaisuksi ajateltiin konekivääriä ylemmässä siivessä potkurin yläpuolella, mutta silloin konekiväärin huolto lennossa olisi ollut mahdotonta. Konekivääreitä voitiin tietysti asentaa myös siipiin ampumaan potkurin ohi, tai alasiiven yläosaan. Ajateltiin myös potkurin ohi vinosti ampuvaa konekivääriä.


Saksalaisten kehitettyä järjestelmän, joka tahdisti luodit koneen potkurin kanssa, he pääsivät selkeästi niskan päälle koneiden välisissä ilmataisteluissa. Lopulta myös ranskalaiset ja britit saivat keksinnön käsiinsä ja varustivat koneensa tahdistimilla.<ref>Rendsmark s. 42</ref> Ensimmäisessä maailmansodassa syntyivät lähes kaikki nykyaikaisen ilmasodankäynnin muodot. Koneita käytettiin laajasti ilmapommituksiin, rynnäköintiin vihollisen maakohteita vastaan rintamalla ja niillä pyrittiin saavuttamaan [[ilmaherruus]]. Saksa, Ranska ja Britannia rakensivat sodanaikana 50&nbsp;000–60&nbsp;000 konetta, eli yhteensä lähes 200&nbsp;000 konetta. Yleisin lentokonemalli sodassa oli yksipaikkainen, yksimoottorinen [[kaksitaso]]hävittäjä. Moottorissa oli 150–250 hevosvoimaa ja se antoi 150–210 km/h nopeuden. [[Pommikone]]et sitä vastoin olivat kaksimoottorisia ja sodan loppupuolella oli jo nelimoottorisiakin pommikoneita. Pommikoneilla tehtiin [[strateginen ilmapommitus|strategisia pommituksia]] muun muassa kaupunkeihin. Pommikoneiden pieni asekuorma ja lyhyt [[toimintasäde]] piti strategiset pommitukset vaikutuksiltaan vähäisinä. Pommitukset aiheuttivat paljon kauhua, mutta vähän aineellisia vahinkoja.<ref name="lappalainen144-5">Lappalainen 1988, s. 144–145.</ref>
Ainoaksi vaihtoehdoksi jäi tahdistaa konetuliase potkurin pyörimisen mukaan, siten että se pystyi ampumaan potkurin välistä. Tätä vaihtoehtoa tutki ympärysvaltojen puolella [[Raymond Saulnie]]r Hotchkiss-konekiväärillä, mutta laihoin tuloksin. <ref>[http://www.firstworldwar.com/airwar/deflectorgear.htm Firstworldwar.com] The War in the Air - Fighters: Deflector and Interrupter, The Birth of the Fighter. 9.8.2003 {{en}}</ref>. [[Roland Garros]] ja Saulnier valitsivat uudeksi ratkaisuksi potkurin lavoissa olevat teräspalikat, joista luodit kimposivat eteenpäin. Huhtikuusta 1915 alkaen Garros ampui muutamia vihollisen koneita, ja sai hyvä maineen. Lopulta Garros joutui saksalaisten vangiksi, koska hänen kehittämänsä systeemi oli rikkonut oman koneen potkurin.


Ensimmäisen maailmansodan aikana [[hävittäjä-ässä|hävittäjä-ässistä]] tuli tärkeitä [[propaganda]]hahmoja. Noin 30 ässää pääsi 40 ilmavoittoon. Eniten ilmavoittoja oli saksalaisella [[Manfred von Richthofen]]illa ja ranskalaisella [[René Fonck]]illa.<ref name="lappalainen144-5"/>
=== Fokker-vitsaus===
[[Kuva:Fokker-E_III.jpg|thumb|250px|right|[[Fokker Eindecker]] E.III, jossa oli potkurin lapojen lomitse ampuva konekivääri.]]
Näin ranskalaisten salaisuus paljastui, ja saksalaiset pyysivät hollantilaista lentokoneiden suunnittelijaa [[Anthony Fokker]]ia ideoimaan jotain samantapaista. Fokker tuotti miltei hetkessä järjestelmän, joka ampui potkurin lapojen välistä. Mutta saksalaiset upseerit suhtautuivat systeemiin alussa epäillen.

Elokuun 1. päivänä vuonna 1915 ammuttiin "koemielessä" [[Fokker M.5K/MG]] A.III [[Fokker Eindecker]]-yksitasolla alas länsivaltojen kone. Näitä A.III:sia tehtiin vain viisi kappaletta. Fokker Eindeckeristä tai Eindekkeristä kehitettiin viisi eri versiota, [[Fokker E.I]]- [[Fokker E.V]].
Ilmataisteluissa alkoi kausi jota länsiliittoutuneet sanoivat Fokker-vitsaukseksi. Se kesti 18. kesäkuuta 1916 asti. Länsivaltojen vakaat, hidasliikkeiset koneet olivat haavoittuvaisia tarkkatulisille, ketterille saksalaisten Fokker Eindeckereille. Psykologinen vaikutus oli materiaalista vaikutusta suurempi. Ranskalaiset joutuivat niiden uhan takia siirtymään päiväpommitusten sijasta yöpommituksiin.
Huhtikuussa 1916 länsivallat kaappasivat saksalaisen Eindeckerin.<ref>[http://www.firstworldwar.com/airwar/fokkerscourge.htm Firstworldwar.com] The War in the Air - Fighters: The Fokker Scourge. 9.8.2003 {{en}} </ref>. [[Sommen taistelu]]n aikoihin Eindecker oli jo vanhanaikainen. Eindeckerin kukistivat hitaasti, mutta varmasti Englannin [[Gun Bus]], [[FE2b]], [[De Havilland D.H.2]] ja [[Ranskan Nieuport 11]] "Bebe". Viimeksi mainitussa Hotchkiss-konekivääri oli asennettu yläsiivelle, mutta varustettu liukusysteemillä, joka salli konekiväärin vetämisen koneen lentäjien lähelle huoltoja varten. Nieuport 11:llä tuli monta ilmavoittoa.
Seuraavaa hävittäjien sukupolvea edustivat korkealle nousevat, vapaasti ohjattavat lentokoneet.
Syksyllä 1916 ensimmäiset etupotkurisen, potkurin "läpi" tahdistimella ampuvat hävittäjät ilmaantuivat länsirintamalle. Niitä olivat englantilainen [[Sopwith Pup]] ja ranskalainen [[Spad VII]], sekä saksalainen [[Albatros D I]] ja [[Albatros D II|D II]].

=== Punainen paroni Richthofen ja verinen huhtikuu ===
[[Kuva:Albatd3.jpg|thumb|250px|Albatros D III.]]
Saksalainen 80 ilmavoittoa saanut "Punainen paroni" [[Manfred von Richthofen]] lensi enimmäkseen Albatros-koneella, vaikka parhaiten hänen koneistaan tunnetaan punaiseksi maalattu Fokker. keväällä 1917 [[Albatros D III]]-kone saapui länsirintamalle, ja "verisenä huhtikuuna" kuoli 211 Ison-Britannian lentäjää. Silloin länsirintamalla oli käynnissä ympärysvaltain aloittama huono-onninen [[Nivellen offensiivi]] , ja toisella kohtaa länsirintamaa Arrasin lähellä Artoisissa taisteltiin myös ankarasti.
Saksan vähälukuisemmat [[Albatros II]]- ja III-koneet verottivat ankarasti tiedustelukoneita suojelevia [[Airco DH.2]] ja [[FE.8]] sekä
[[Nieuport 17]] ja Martinsyde G.100 'Elephant' koneita. Vain paremmat koneet [[SPAD S.VII]], [[Sopwith Pup]] ja [[Sopwith Triplane]] saattoivat antaa vastusta Saksan Albatroseille.
Britit menettivät huhtikuusa 245 lentokoneetta, suuri osa niiden lentäjistä kuoli ja toiset jäivät sotavangiksi.

=== Sodan lopun nopeat hävittäjät ===
Sodan lopussa kehittyi viimeinen lähinnä kaksisiipisten hävittäjien sukupolvi, johon kuuluivat [[Sopwith Camel]] ja [[SE5a]].<ref name="firstworldwar/2">[http://www.firstworldwar.com/airwar/bestaircraft.htm Firstworldwar.com] The War in the Air - Fighters: From Triplane to Camel, the War's Best Fighters. 9.8.2003 {{en}}</ref> Saksalaisten vastaus tähän oli [[Fokker Dr I]] joka vanheni vuoden 1918 alkuun mennessä. Vuonna 1918 tuli sodan parhaana hävittäjänä pidetty [[Fokker D VII]]. Sitä ei kyetty tuottamaan riittävästi vastaukseksi ympärysvalloille, koska Saksan sotatarviketeollisuutta vaivasi paha pula. Tätä hävittäjätyyppiä myytiin hyvin vielä 1920-luvulla.<ref name="firstworldwar/2"/>. Ranska kehitti tehokkaan [[SPAD S.XIII]]:n.

== Pommikoneet ==
[[Kuva:HandleyPageO400.jpg|thumb|250px|Handley Page O/400.]]
Venäjällä Sikorsky kehitteli jo vuonna 1913 Ilya Murometz ([[Ilja Muromets (lentokone)|Ilja Muromets]])-tyyppisen suuren lentokoneen, jossa oli matkustajatila. Se oli jossain määrin aikaansa edellä ja tietenkin sillä saattoi kuljettaa 800 kg pommeja 500 km:n matkalla. Tämän koneen suorityskyky riippui tietysti sen varustuksesta. Italia kehitti Caproni CA32-pommikoneen, ja vuonna 1918 CA42:n. Saksalaisilla olivat [[zeppeliini]]t, [[Ilmalaivat ensimmäisessä maailmansodassa|ilmalaivat olennaisen tärkeitä pommittajia]] varsinkin vuosina 1915–1916, mutta ne vanhenivat vuoden 1916 lopuilla torjuntamenetelmien kehittyessä tehokkaiksi.
Niinpä Saksa kehitti sodan lopulla tehokkaita pommikoneita, mm. [[Gotha G]]:n ja nelimoottorisen [[Zeppelin-Staaken Riesenflugzeug]] "Jättiläisen" <ref>[http://www.firstworldwar.com/airwar/bombers_gotha_giant.htm Firstworldwar.com] The War in the Air - Bombers: Germany, Gotha and Giant. 9.8.2003 {{en}}</ref>. Ranska kehitti vuonna 1917 Breguet 14-pommittajan, vaikka toki oli aiemmin oli käyttänyt kevyempiä koneita pommituksin.
Brittien pommikoneita olivat marraskuussa 1916 ilmestynyt [[Handley Page O/100]] ja maaliskuussa 1917 päiväpommittaja [[De Havilland D.H.4]], ja sodan lopuilla [[Handley Page O/400]].

Pommituksiin ensimmäisessä maailmansodassa käytettyjä koneita:
{{multicol|30%}}
*BE2c
*Breguet 14
*DH4
*Caproni CA32
*Caproni CA42
*Giant
{{multicol-break}}
*Gotha
*[[Ilja Muromets (lentokone)|Ilja Muromets]]
*O/400
*Sopwith 1½ Strutter
*Voisin III
{{multicol-end}}


== Katso myös ==
== Katso myös ==
*[[Ilmalaivat ensimmäisessä maailmansodassa]]
*[[Ilmalaivat ensimmäisessä maailmansodassa]]
*[[Suomen ilmavoimien historia]]
*[[Ilmasodankäynnin historia]]


== Lähteet ==
== Lähteet ==
*{{Kirjaviite | Tekijä = Vehviläinen, Raimo; Lappi, Ahti; Palokangas, Markku | Nimeke = Itsenäisen Suomen ilmatorjuntatykit | Vuosi = 2005 | Kappale = | Sivu = | Selite = | Julkaisupaikka = Jyväskylä | Julkaisija = Sotamuseo | Tunniste = ISBN 952-91-8449-2 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = }}
<references/>
*{{Kirjaviite | Tekijä = Vehviläinen, Raimo, Lappi, Ahti ja Palokangas, Markku | Nimeke = Itsenäisen Suomen ilmatorjuntatykit | Vuosi = 2005 | Kappale = | Sivu = | Selite = | Julkaisupaikka = Jyväskylä | Julkaisija = Sotamuseo | Tunniste = ISBN 952-91-8449-2 | www = | www-teksti = | Tiedostomuoto = | Viitattu = }}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Gunston, Bill | Nimeke=History of Military Aviation | Julkaisupaikka=Lontoo | Julkaisija=Hamlyn | Vuosi=2000 | Tunniste=ISBN 0-600-60893-X}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Lappalainen, Jussi T. | Vuosi=1988 | Nimeke=Aseet ja taistelut | Selite=Sotataidon kolme vuosituhatta | Julkaisupaikka=Helsinki| Julkaisija= Otava | Tunniste=ISBN 951-1-10479-9}}
*{{Kirjaviite | Tekijä = Malkki, Marjomaa, Raitasalo, Karasjärvi, Sipilä| Nimeke = Sodan historia | Vuosi =2008 | Julkaisupaikka =Helsinki | Julkaisija =Otava | Tunniste =ISBN 978-951-1-21885-2 }}
* {{Lehtiviite | Tekijä = Rendsmark, Morten | Otsikko = Amatöörit ilmassa | Julkaisu = Tieteen kuvalehti, Historia | Ajankohta = 2008 | Vuosikerta = 2 | Numero = 1 | Sivut = 38–43 | Julkaisija = Bonnier Publications Oy | Tunniste= ISSN 0806-5209}}

===Viitteet===
{{viitteet}}


==Aiheesta muualla==
==Aiheesta muualla==
{{Commonscat|World War I aircraft}}
{{Commonscat|World War I aircraft}}
* [http://www.earlyaeroplanes.com/ Rosebud's WWI and Early Aviation Image Archive]
* [http://www.earlyaeroplanes.com/ Rosebud's WWI and Early Aviation Image Archive] {{Wayback|1=http://www.earlyaeroplanes.com/ |päiväys=20091203115412 }}
* [http://www.centennialofflight.gov/essay/Air_Power/WWI_Bombing/AP3.htm Bombing during World War I]
* [http://www.centennialofflight.gov/essay/Air_Power/WWI_Bombing/AP3.htm Bombing during World War I] {{Wayback|1=http://www.centennialofflight.gov/essay/Air_Power/WWI_Bombing/AP3.htm |päiväys=20120916110643 }}
* [http://www.flyboysthemovie.com Flyboys - World War I aviation movie]
* [http://www.flyboysthemovie.com Flyboys - World War I aviation movie]
* [http://www.alexanderpalace.org/aerialrussia/ - Aerial Russia - the Romance of the Giant Airplane - aviation in Russian before and during WWI - online book]
* [http://www.alexanderpalace.org/aerialrussia/ - Aerial Russia - the Romance of the Giant Airplane - aviation in Russian before and during WWI - online book]
Rivi 106: Rivi 48:
[[Luokka: Ensimmäinen maailmansota]]
[[Luokka: Ensimmäinen maailmansota]]
[[Luokka: Lentokoneet]]
[[Luokka: Lentokoneet]]
[[Luokka: Ilmailun historia]]


[[de:Luftkrieg#Erster Weltkrieg]]
[[de:Luftkrieg#Erster Weltkrieg]]
[[en:Aviation in World War I]]
[[es:Aviación en la Primera Guerra Mundial]]
[[fr:L'aviation durant la Première Guerre mondiale]]
[[ru:Авиация Первой мировой войны]]

Nykyinen versio 14. huhtikuuta 2023 kello 07.33

Ranskan ilmavoimien Nieuport 10.
BE2, tyypillinen Englannin alkuaikojen kone ensimmäisessä maailmansodassa.
Sopwith Camel, helposti ohjailtava kone, jolla saatiin monia ilmavoittoja, mutta jonka haittapuolet aiheuttivat onnettomuuksia.
Morane-Saulnier Type N ”Bullet” ja potkurin lavoissa olevat teräspalikat (1915).
Fokker Eindecker E.III, jossa oli potkurin lapojen lomitse ampuva konekivääri.
Handley Page O/400.

Lentokone oli yksi ensimmäisen maailmansodan aikana tehdyistä teknologisista keksinnöistä, jotka muuttivat perinteisiä sodankäyntitapoja. Ensimmäinen maailmansota käynnisti lentokoneiden nopean kehityksen. Sodan alun koneet olivat enimmäkseen työntöpotkurisia, hitaita, aseettomia ja soveltuvia lähinnä tiedustelukäyttöön. Sodan lopussa lentokone oli tehokas asejärjestelmä, niin hävittäjänä kuin pommikoneenakin.

Taustaa

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Wrightin veljesten lentokone lensi vuonna 1903. Sen mahdollisuudet sodankäynnissä havaittiin heti.[1] Lentokoneiden kehitykseen panostettiin Wrightin veljesten ensimmäisen moottoroidun lentokoneen jälkeen.[2] Yhdysvalloissa perustettiin viestijoukkojen alaisuuteen lentämistä tutkinut osasto 1. elokuuta 1907. Tosin osasto koostui aluksi vain kolmesta hengestä. Vuonna 1908 viestijoukot järjestivät tarjouskilpailun, jonka jälkeen joukot ostivat yhdeksän lentokonetta Wrightin veljeksiltä.[3] Ranska ja Saksa perustivat vuonna 1910 omat ilmavoimansa ja kaksi vuotta myöhemmin seurasi Britannia.[2]

Ensimmäisen kerran lentokonetta käytettiin sotatoimissa 1. helmikuuta 1911 Meksikon vallankumouksessa. Meksikon hallitus palkkasi yhdysvaltalaisvetoisen lentäjäjoukon tekemään tiedustelulentoja Yhdysvalloista käsin. Italian–Turkin sodassa italialaiset käyttivät lentokoneita tiedusteluun ja 1. marraskuuta 1911 lähtien myös pommituksiin. Tällöin luutnantti Giulio Gavotti pudotti koneestaan neljä kaksikiloista tykistönkranaattia turkkilaisten asemiin. Pian italialaiset asensivat lentokoneisiinsa erityisen pommiputken pommien pudottamista varten. Vuoden 1899 Haagin sopimus kielsi pommien pudottamisen kuumailmapalloista, mutta Italia vetosi siihen, että lentokone ei ole kuumailmapallo. Ensimmäisen kerran lentokonetta käytettiin tykistön tulenjohtoon 24. marraskuuta. Kapteeni Carlo Piazza teki ensimmäisen ilmavalokuvauslennon 23. helmikuuta 1912. Italialaiset käyttivät sodan aikana myös ilmalaivoja alkuvuodesta 1912 lähtien tiedusteluun ja pommituksiin.[3]

Ensimmäisessä Balkanin sodassa turkkilaisilla oli vain viisi tai kuusi lentokonetta, mutta Bulgarialla oli enemmän lentokoneita käytössään. Sodan aikana bulgarialaiset käyttivät ensimmäisinä tarkoitusta varten suunniteltuja ilmapommeja. Lisäksi bulgarialaiset tulittivat turkkilaisia joukkoja kiväärein ja pistoolein.[3]

Ensimmäinen maailmansota

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ensimmäisen maailmansodan alussa sotaan osallistuvien maiden lentokoneiden lukumäärät olivat hyvin pieniä. Saksalla oli käytössään (hieman laskentatavasta riippuen) 266–296 sotilaskäyttöön tarkoitettua lentokonetta, Ranskalla 134, Britannialla 163–183, Venäjällä noin 250 ja Itävalta-Unkarilla noin 100.[4]

Sodan sytyttyä lentokoneita käytettiin pääasiassa tiedusteluun. Aluksi vastapuolen lentäjät tervehtivät toisiaan toverillisesti ilmassa, mutta pian vedettiin esiin pistoolit ja revolverit.[5] Pian koneita alettiin varustaa erilaisilla konekivääreillä. Tästä koitui aluksi kuitenkin vakavia ongelmia, koska konekiväärin ampumat luodit pystyivät rikkomaan oman lentokoneen potkurin ja siipien päälle asennetussa konekiväärissä oli myös omat haittansa.[2]

Saksalaisten kehitettyä järjestelmän, joka tahdisti luodit koneen potkurin kanssa, he pääsivät selkeästi niskan päälle koneiden välisissä ilmataisteluissa. Lopulta myös ranskalaiset ja britit saivat keksinnön käsiinsä ja varustivat koneensa tahdistimilla.[6] Ensimmäisessä maailmansodassa syntyivät lähes kaikki nykyaikaisen ilmasodankäynnin muodot. Koneita käytettiin laajasti ilmapommituksiin, rynnäköintiin vihollisen maakohteita vastaan rintamalla ja niillä pyrittiin saavuttamaan ilmaherruus. Saksa, Ranska ja Britannia rakensivat sodanaikana 50 000–60 000 konetta, eli yhteensä lähes 200 000 konetta. Yleisin lentokonemalli sodassa oli yksipaikkainen, yksimoottorinen kaksitasohävittäjä. Moottorissa oli 150–250 hevosvoimaa ja se antoi 150–210 km/h nopeuden. Pommikoneet sitä vastoin olivat kaksimoottorisia ja sodan loppupuolella oli jo nelimoottorisiakin pommikoneita. Pommikoneilla tehtiin strategisia pommituksia muun muassa kaupunkeihin. Pommikoneiden pieni asekuorma ja lyhyt toimintasäde piti strategiset pommitukset vaikutuksiltaan vähäisinä. Pommitukset aiheuttivat paljon kauhua, mutta vähän aineellisia vahinkoja.[7]

Ensimmäisen maailmansodan aikana hävittäjä-ässistä tuli tärkeitä propagandahahmoja. Noin 30 ässää pääsi 40 ilmavoittoon. Eniten ilmavoittoja oli saksalaisella Manfred von Richthofenilla ja ranskalaisella René Fonckilla.[7]

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Vehviläinen, Raimo; Lappi, Ahti; Palokangas, Markku: Itsenäisen Suomen ilmatorjuntatykit. Jyväskylä: Sotamuseo, 2005. ISBN 952-91-8449-2.
  • Gunston, Bill: History of Military Aviation. Lontoo: Hamlyn, 2000. ISBN 0-600-60893-X.
  • Lappalainen, Jussi T.: Aseet ja taistelut. Sotataidon kolme vuosituhatta. Helsinki: Otava, 1988. ISBN 951-1-10479-9.
  • Malkki, Marjomaa, Raitasalo, Karasjärvi, Sipilä: Sodan historia. Helsinki: Otava, 2008. ISBN 978-951-1-21885-2.
  • Rendsmark, Morten: Amatöörit ilmassa. Tieteen kuvalehti, Historia, 2008, 2. vsk, nro 1, s. 38–43. Bonnier Publications Oy. ISSN 0806-5209.

Viitteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Lappalainen s.143
  2. ↑ a b c Rendsmark s. 40
  3. ↑ a b c Gunston 2000, s. 12–13.
  4. ↑ Vehviläinen etc.: "Itsenäisen Suomen ilmatorjuntatykit 1917-2000" s.27
  5. ↑ Lappalainen s.144
  6. ↑ Rendsmark s. 42
  7. ↑ a b Lappalainen 1988, s. 144–145.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Lentokone ensimmäisessä maailmansodassa.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Lentokone_ensimmäisessä_maailmansodassa&oldid=21446475”