Ero sivun ”Lounaismurteet” versioiden välillä
Siirry navigaatioon
Siirry hakuun
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
| Rivi 8: | Rivi 8: | ||
== Murteen piirteitä == |
== Murteen piirteitä == |
||
* yleiskielen ''[[d]]'':n vastine on joko puolisoinnillinen d (ð) (vrt. englannin ''this'') tai r |
|||
::'''paðas''', '''verel''' (padassa, vedellä) |
|||
* yleiskielen ''ts'' vastine on joko t, tt tai soinniton ts-[[affrikaatta]] (θ) (vrt. englannin ''thing'') yleiskielen ''metsä'' taipuu |
|||
:: me'''tt'''ä : me'''t'''än (yleisedustus) |
|||
:: me'''tt'''ä : me'''tt'''än'' (välimurteiden pohjoisosassa) |
|||
:: me'''θθ'''ä : me'''θθ'''än (Rauman-Eurajoen seutu) |
|||
* itämerenkantasuomen pitkien vokaalien ee, oo ja öö diftongioitumismuodot ''iä'', ''ua'' ja ''yä'' |
|||
::'''nuar tyämiäs''' pro ''nuori työmies'' (itämerenkantasuomen ''noori töömees'') |
|||
* i-, u-, ja y-loppuiset [[diftongi]]t ovat määräehdoin supistuneet (redusoituneet): |
|||
:: koer(a), naora(a), kööh(ä) pro koira, nauraa, köyhä. |
|||
* [[loppuheitto]] eli apokopee (sanat, joissa sananloppuinen vokaali kadonnut) joskus kaksitavuisissa, aina useampitavuisissa sanoissa |
|||
::See om '''pitk''' ja '''teräv'''. |
|||
* [[sisäheitto]] eli synkopee (kolmi- tai useampitavuisten sanojen toisen avoimen tavun vokaali kadonnut, jos ensimmäinen tavu pitkä ja kolmas tavu alkaa l, m, n, r tai v) |
|||
::Mnää ole '''suamlane'''. |
|||
::Tänäp olis '''pernoi ja affni ruakan''' |
|||
* pitkät vokaalit lyhentyvät ensitavua edempänä ja viimeisen tavun klusiilit ja sibiliantit kahdentuvat |
|||
::Neep '''puises seippä''' olik korkkiat. (= puiset seipäät) |
|||
* jälkitavujen ua, yä, ie ja iä jälkimmäinen vokaali kadonnut |
|||
::Mnuu halutta '''assu''' Eorjoel.'' (=asua) |
|||
* kaksois-l:n, -m:n, -n:n ja -r:n lyheneminen pitkän vokaalin, diftongin ja painottoman tavun jäljessä |
|||
::''käänetti'' pro käännettiin |
|||
::''kualu'' pro kuollut |
|||
::''kiäretti'' pro kierrettiin |
|||
* yleiskielen ea- ja eä-loppuiset nominit saavat uudet muodot |
|||
::Talo o '''kauhian korkki'''. (= korkea; myös ''kauhian korkja'' ja ''kauhian korkia'' käyvät) |
|||
* imperfektissä tunnus -s(i) |
|||
::Hän istus. (=istui) |
|||
* sananalkuiset konsonanttiyhdistelmät yleisiä, varsinkin klusiili +l tai r |
|||
::Lopet nys se '''protkottamine''' (=valitus) ja menk '''klappama''' (= pesemään pyykkiä) |
|||
* f-äänne yleinen |
|||
::affen, kaffe, faneri, föli jne. |
|||
* rk:n ja lk:n [[astevaihtelu]] |
|||
::'''märjä halvo''' (märät halot) |
|||
* Heikko aste usein yleiskielen i-loppuisen diftongin edellä |
|||
:: '''iðäne[n]''' pro itäinen |
|||
:: '''kellane[n]''' pro keltainen |
|||
* Toisen tavun vokaalin piteneminen puolipitkäksi, jos ensitavu on lyhyt |
|||
:: Mää '''asùn Turùs''' pro ''Minä asun Turussa'' |
|||
* Pitkät vokaalit sanan ensimmäisen tavun jälkeen harvinaisia sekä konsonanttien k, p, t ja s erikoisgeminaatio |
|||
:: '''ihmissi''' pro ihmisiä |
|||
:: '''kotti''' pro kotiin |
|||
* Monikon genetiivi -tte (vrt. vironkielen de/te) |
|||
:: '''kissatte''' pro kissojen |
|||
:: '''autotte''' pro autojen |
|||
* Rauman seuduilla myös tavujenvälinen h |
|||
::'''taloho, kylähä, silmhi''' |
|||
== Kirjallisuutta == |
== Kirjallisuutta == |
||
Versio 3. toukokuuta 2011 kello 12.21
Lounaismurteet ovat Lounais-Suomessa melko pienellä mutta tiheästi asutulla maantieteellisellä alueella (kolmio Vihti–Turku–Merikarvia) puhuttu murreryhmä.
Jako alaryhmiin ja tuntomerkit
Lounaismurteet kaunokirjallisuudessa
Murteen piirteitä
Kirjallisuutta
- Wiik, Kalevi: Jottan tarttis tehrä – Turun murteen sanakirja.
- Wiik, Kalevi: Tämmöttös – Turun murteen kielioppi ja harjoituskirja.
- Barks, Carl: Kui, sanos Aku – Kaikkest paremppi Ankka-jutui Turu murttel. Turu murttel kääntäny Veepee Lehto.