Mauro Forghieri

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Mauro Forghieri vuonna 2005.

Mauro Forghieri (13. tammikuuta 1935 Modena, Emilia-Romagna, Italia – 2. marraskuuta 2022) oli italialainen insinööri, joka toimi Formula 1 -talli Ferrarin kilpa-autojen suunnittelijana 1960–1970-luvuilla.[1] Hän oli ensimmäisiä F1-insinöörejä, jotka ottivat suunnittelemissaan autoissaan käyttöön takasiiven vuoden 1968 Belgian osakilpailussa.[2]

Ura

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Ferrari

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Forghieri (oikealla) ja John Surtees tarkistavat Ferrari 1512 -auton kunnon Nürburgringilla vuonna 1965.

Isänsä avustamana Forghieri pääsi harjoittelijaksi ja lopulta töihin Ferrarille vuonna 1957, missä hän työskenteli autonsuunnittelija Carlo Chitin kanssa.[3] Vuonna 1961 Chiti ja monet avainasemassa olleet insinöörit kuitenkin lopettivat ja siirtyivät ATS-talliin, minkä seurauksena Forghierin vastuulle jäi autonsuunnittelutyö 1960-luvulta aina 1980-luvun puoliväliin asti.[3] Merkittävimmät saavutukset Forghierin ajalta olivat John Surteesin mestaruus vuonna 1964, Niki Laudan vuosina 1975 ja 1977 sekä Jody Scheckterin 1979.[3] Talli voitti myös useamman valmistajien mestaruuden hänen aikakaudellaan.[3] Suunnittelupuolella Forghieri perehtyi puoliautomaattiseen vaihteistoon vuonna 1979, mutta talli otti järjestelmän käyttöön vasta kaudella 1989.[4]

Vuonna 1985 Forghieri siirrettiin Ferrarin autotehtaan tekniselle kehitysosastolle ja hänet korvattiin F1-suunnitteluosastolla Harvey Postlethwaitella, koska 1980-luvun heikompi menestysvaihe aiheutti paineita italialaismediassa ja tallin sisäisessä politiikassa.[3] Uudessa työtehtävässään Forghieri osallistui Ferrari 408 4RM -auton suunnitteluun vuosina 1985–1987, minkä jälkeen hän jätti Ferrarin siirtyäkseen Lamborghinin insinööriosastolle.[3]

Forghieri (polvistuneena oikealla) testaa Carlos Reutemannin kanssa Ferrari 312 T3 -autoa Zandvoortin radalla vuonna 1978.

Lamborghini ja Bugatti

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Siirryttyään Chryslerin toimitusjohtajan Lee Iacoccan perustamalle Lamborghini-osastolle vuonna 1987 Forghierin tehtävänä oli suunnitella F1-moottori, jota voisi käyttää Lamborghinin urheiluautoissa.[3] Forghieri ja insinööri Daniele Audetto suunnittelivat V12-moottorin, joka oli vapaasti hengittävä moottori ja Larrousse/Lola -talli käytti sitä kausilla 1989–1990 parhaana tuloksenaan kolmas tila vuoden 1990 Japanin osakilpailussa.[3] Kaudella 1991 moottoria käytti Lamborghini-perustainen Modena -talli, mutta heikoin tuloksin.[3] Myös McLarenin Ayrton Senna oli kiinnostunut Forghierin suunnittelemasta moottorista testien perusteella, mutta talli ei lopulta valinnut kyseistä moottoria autoihinsa kaudelle 1993.[3]

Vuonna 1991 Lamborghinin tekninen osasto siirtyi Chryslerille, minkä seurauksena Forghierin tilalle valittiin Mike Royce.[5] Hän siirtyi Bugatin tekniseksi johtajaksi vuosiksi 1992–1994.[6] Hän työskenteli EB 110 ja EB 112 urheiluautojen suunnitteluosastolla.[7]

Muut projektit

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Vuonna 1992 Forghieri suunnitteli Enelille sähköllä toimivan pienoispakettiauton.[8]

Vuonna 1994 Forghieri osallistui teknisenä asiantuntijana Ayrton Sennan kuoleman aiheuttaneen onnettomuuden tutkintaan San Marinon osakilpailussa.[9]

Vuonna 2005 Forghieri työskenteli italialaisen Project 1221 -autovalmistajan MF1 -urheiluauton suunnittelussa.[10]

Kunnianosoitukset

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Forghieri sai Modenan kunniakansalaisuuden vuonna 2021.[11]

Forghieri kuoli 87-vuotiaana 2. marraskuuta 2022.[12][13] Saman vuoden São Paulon osakilpailussa Ferrari kunnioitti Forghierin muistoa lisäämällä hänelle tarkoitetut kunnianosoitustekstit F1-75 autoihinsa .[14]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Barlow, Jason: One of Ferrari's greatest ever engineers, Mauro Forghieri, has died Top Gear. 2.11.2022. BBC. Viitattu 25.2.2024. (englanniksi)
  2. ↑ Fagnan, René: The first appearance of wings on Formula 1 cars F1 News. 31.1.2018. Motorsport.com (US). Viitattu 25.2.2024. (englanniksi)
  3. ↑ a b c d e f g h i j Tremayne, David: OBITUARY: Mauro Forghieri, technical genius behind some of Formula 1’s greatest Ferraris, remembered Formula1.com. 2.11.2022. Formula One orld Championship Limited. Viitattu 25.2.2024. (englanniksi)
  4. ↑ Barlow, Jason: Great Ferrari Innovations: The F1 semi-automatic gearbox Ferrari.com. Scuderia Ferrari. Viitattu 25.2.2024. (englanniksi)[vanhentunut linkki]
  5. ↑ Mike Royce People. GrandPrix.com. Viitattu 25.2.2024. (englanniksi)
  6. ↑ Barlow, Jason: This is the £9m Bugatti Centodieci Top Gear. 16.8.2019. BBC. Viitattu 25.2.2024. (englanniksi)
  7. ↑ Golden, Conner: Flashback: The Bugatti EB112 V-12 Supersedan That Was Almost Real Vehicle Genres. 22.6.2020. Motor Trend. Viitattu 25.2.2024. (englanniksi)
  8. ↑ Coch, Mat: Legendary ex-Ferrari motorsport boss dies F1 News. 3.11.2022. Speed Cafe. Viitattu 25.2.2024. (englanniksi)
  9. ↑ Damf, Andrew: Ayrton Senna a loved inspiration in Formula 1 Motorsport. 30.4.2014. Stuff. Viitattu 25.2.2024. (englanniksi)
  10. ↑ Al-Khalisi, Farah: Retrospective: Automobiles and aeroplanes: Project 1221 Features. 14.12.2006. Channel 4. Arkistoitu 16.2.2007. Viitattu 25.2.2024. (englanniksi)
  11. ↑ Nole, Jonathan: Mauro Forghieri obituary: Legendary Ferrari F1 designer dies at 87 F1 News. 2.11.2022. Autosport.com. Viitattu 25.2.2024. (englanniksi)
  12. ↑ Noble, Jonathan: Legendary Ferrari F1 designer Mauro Forghieri dies at 87 F1 News. 2.11.2022. Motorsport.com. Viitattu 25.2.2024. (englanniksi)
  13. ↑ Hughes, Mark: Mark Hughes' tribute to Ferrari engineering genius Forghieri Formula 1 News. 2.11.2022. The Race. Viitattu 25.2.2024. (englanniksi)
  14. ↑ Scuderia Ferrari pays tribute to Mauro Forghieri Articles. 10.11.2022. Scuderia Ferrari. Viitattu 25.2.2024. (englanniksi)

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Wikimedia Commonsissa on kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Mauro Forghieri.
Italia Scuderia Ferrari

Tallipäällikkö:
Ranska Frédéric Vasseur

Kilpakuljettajat:
16. Monaco Charles Leclerc · 55. Espanja Carlos Sainz · 38. Yhdistynyt kuningaskunta Oliver Bearman

Testikuljettajat:
38. Yhdistynyt kuningaskunta Oliver Bearman · 99. Italia Antonio Giovinazzi · 39. Israel Robert Shwartzman · Italia Antonio Fuoco · Italia Davide Rigon · Monaco Arthur Leclerc

Formula 1 -autot:
125 F1 · 166 F2 · 275 F1 · 240 F1 · 375 F1 · 212 F1 · 625 F1 · 500 F2 · 553 F2 · 553 F1 · 555 F1 · D50 · 801 F1 · Dino 156 F2 · 246 F1 · 412 MI · 256 F1 · 246 P F1 · 156 F1 · 156 F1-63 · 158 F1 · 512 F1 · 246 F1-66 · 312 F1-66 · Dino 246 Tasmania · 312 F1-67 · Dino 166 F2 · 312 F1-68 · 312 F1-69 · 312 B · 312 B2 · 312 B3-73 · 312 B3-74 · 312 T · 312 T2 · 312 T3 · 312 T4 · 312 T5 · 126 CK · 126 C2 · 127 C3 · 128 C4 · 156-85 · F1-86 · Cart · F1-87 · F1-87/88C · F1-89 · F1-90 · F1-91 · 643 · F92 A · F93 A · 412 T1 · 412 T2 · F310 · F310 B · F300 · F399 · F1-2000 · F2001 · F2002 · F2003-GA · F2004 · F2005 · 248-F1 · F2007 · F2008 · F60 · F10 · 150° Italia · F2012 · F138 · F14 T · SF15-T · SF16-H · SF70H · SF71H · SF90 · SF1000 · SF21 · F1-75 · SF-23 · SF-24

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Mauro_Forghieri&oldid=22472391”