Nuku pommiin

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tulostettavaa versiota ei enää tueta ja siinä voi olla renderöintivirheitä. Päivitä selaimesi kirjanmerkit ja käytä selaimen tavallista tulostustoimintoa sen sijaan.
Nuku pommiin
Kappaleen tiedot
Esittäjä(t) Kojo
Säveltäjä(t) Jim Pembroke
Sanoittaja(t) Juice Leskinen
Euroviisutiedot
Vuosi 1982
Maa Suomi
Kieli suomi
Sijoitus 18.
Pisteet 0
Sanat sanoitus
Muuta Kapellimestarina Ossi Runne

Nuku pommiin on Timo Kojon esittämä kappale, jolla hän edusti Suomea vuoden 1982 Eurovision laulukilpailussa.[1] Kappaleen sävelsi Jim Pembroke ja sanoitti Juice Leskinen.[2]

Kappale jäi loppukilpailussa viimeiselle sijalle saamatta ainuttakaan pistettä. Se on nykyisen pistelaskutavan aikana Suomen Euroviisuhistorian heikoimmin menestynyt kappale. Edellisen kerran Suomen kappale jätettiin pisteittä vuonna 1965.[3]

”Nuku pommiin” perustuu Pembroken julkaisemattomaan sävellykseen ”Don’t Drop This Neutron Bomb on Me”, jota hän oli kaavaillut Wigwamille esitettäväksi. Kappale lyhennettiin euroviisujen sääntöihin sopivaksi, ja Leskinen teki siihen suomenkieliset sanat ravintolavaunussa matkalla Helsingistä Tampereelle.[4] Kappale oli tekijöidensä kannanotto Euroopassa vallinnutta kylmää sotaa ja silloista sotilasliitto Naton ja Varsovan liiton kilpavarustelua vastaan.[1]

Laulukilpailussa Kojon mukana lavalla esiintyivät Pave Maijanen (kitara), Juha Björninen (kitarasoolo), Heikki "Häkä" Virtanen (basso), Jim Pembroke (kosketinsoittimet ja rumpu) sekä Keimo Hirvonen (rummut).

Kojo itse oli kisan jälkeisessä lehtihaastattelussa tyytyväinen nollatulokseensa:[5]

”Mikä onni, ettei tullut jotain tuollaista mitätöntä kolmea tai neljää pistettä. Vain ensimmäinen ja viimeinen muistetaan!”

Vuonna 2019 ilmestyneessä Petteri Ahomaan kirjoittamassa elämäkerrassa Kojo kertoi päätyneensä Suomen euroviisukarsintaan puoliksi vitsillä – ”kunhan nyt vedetään ja kokeillaan”. Kojon ja Nuku pommiin -kappaleen valinta Suomen edustajaksi Harrogatessa pidettyyn kilpailuun tuli hänelle ja säestysyhtyeen jäsenille täytenä yllätyksenä:

» En mä ollut edes kunnolla opetellut niitä sanoja. Kunhan vedettiin. Siellä oli joku raati päättämässä, kuka lähtee edustamaan Suomea. Ei me ajateltu, että joku hullu valitsisi kumpaakaan biisiä jatkoon.[6]»

Jo ennen laulukilpailun finaalia Kojo oli Iltalehdessä ilmaissut avoimen halveksuntansa kisoja kohtaan:

» Ihan täyttä roskaa. Ei tuollainen massaviihde jää mieleen eikä se kai ole tarkoituskaan. Rahat pois ja seuraavaa kehiin. – – – Viime syksynä (1981) esiinnyin laulujuhlilla Koreassa, ja nämä ovat niihin verrattuna neljännen divisioonan kisat. Koreassa oli mukana tunnettuja artisteja, mutta tästä porukasta kukaan ei kelpaisi sinne.[7]»

Vuonna 2019 Kojo muisteli:

» Se oli ihmeellinen maailma, meitä nauratti koko touhu. Jengi oli ihan tosissaan ja ne oli niin olevinaan. Sellaisia C- tai D-kategorian tyyppejä eri puolilta Eurooppaa. – – – Mä en edes voinut kuvitella olevani siellä. Mä pidin kuitenkin itseäni ihan ammattilaisena.[6] »

Kojo muisteli, että kilpailun tuloksen ratkettua Nuku pommiin sai eurooppalaisissa tiedotusvälineissä ylivoimaisesti enemmän huomiota kuin voittokappale. Kappaleesta kiinnostuivat muiden muassa rauhanliikkeen kannattajat.[6] Kojo uskoi Euroopan-valloitukseensa Outi Poppin haastattelussa Rockradiossa; hänelle oli luvattu esiintymisiä ainakin Saksaan.[1]

”Nuku pommiin” -kappaleen sijoittuminen Eurovision laulukilpailun viimeiseksi ilman ainuttakaan pistettä herätti Suomessa voimakkaita tunteita aikana, jolloin kilpailuun suhtauduttiin huomattavasti vakavammin kuin myöhempinä vuosikymmeninä; suomalaisia osanottajia pidettiin Suomen edustajina maailmalla. Suomen silloinen Espanjan-suurlähettiläs Joel Pekuri purki pettymystään Helsingin Sanomissa finaalin jälkeen:

» Olen kahtena vuotena peräjälkeen joutunut seuraamaan Eurovision laulukilpailua Espanjan televisioista. Olen myös kaksi kertaa ollut äärettömän pettynyt Suomen sijoitukseen, huippu tässä oli kai laulu ”pommiin nukkumisesta”, josta Suomi ainoana maana 18 osanottajasta jäi täysin ilman pisteitä. Kun tämä melko näkyvällä tavalla mainitaan lehdistössä, tuntuu siltä kuin Suomen edustustojen työ ulkomailla maamme kulttuurin tunnetuksi tekemiseksi olisi täysin turhaa. Nämä hoitamattoman näköiset nuorukaiset, jotka ilmeisesti kalliilla rahalla lähetetään ”edustamaan’ Suomea miljoonille ihmisille ulkomaille, ovat häpeäksi maallemme. Tuo tekohuumori, joka tuskin Suomessakaan ketään naurattaa, ei saa minkäänlaista vastakaikua ulkomailla. Nukkukaa pommiin, pysykää Suomessa, älkää osallistuko tämän kaltaisiin kilpailuihin.[8]»

Petteri Ahomaan kirjoittamassa elämäkerrassa Kojo kuvaili, millaisia seurauksia viisutappiosta hänelle koitui kotimaassa. Hänen sovitut esiintymisensä peruttiin, hänelle huudeltiin kaduilla ilkeää pilkkanimeä ”Nolla-Kojo”, ja jääkiekkokatsomossa häntä viskeltiin juomatölkeillä. Kojo kertoi, millaisena hän sai kokea kotiyleisön vihan ja pilkan:

» Koko juttu kääntyi kotona totaaliseksi painajaiseksi. Mä aloin ymmärtää, että jengi otti kisat tosissaan. Mehän oltiin menty sinne ihan huumorilla. Kaiken maailman ukkoa ja akkaa tuli kadulla valittelemaan, että voi voi miten sä pärjäät. En mä tajunnut, että mä olin pettänyt koko kansakunnan. – – – Sitä ennen mun suosio oli ollut tasaisen hyvää ja jopa kasvavaa. Siihen yhteen tapahtumaan kaatui sitten ihan kaikki. Mä kuulin myöhemmin, että mua oli harkittu muutamaan kovaan brittibändiin solistiksi. Se koko kuvio haihtui savuna ilmaan yhtenä päivänä. – – – Musta tuli yhtäkkiä sellainen koko kansakunnan sylkykuppi, johon jokainen sai oksentaa oman pahan olonsa. Se oli sallittua. Mä olin syyllinen suunnilleen koko maan työttömyyteen, korkeaan verotukseen ja kylmään kesään. – – – Kyllä se kokemus muutti mua henkisesti. Musta tuli erilainen ihminen.[6]»

Lähteet

  1. ↑ a b c Rytsä, Paavo: Kojo: Nuku pommiin Yle Elävä arkisto. 26.1.2007. Viitattu 5.7.2010.
  2. ↑ Nuku pommiin Äänitearkisto. Arkistoitu 22.6.2018. Viitattu 5.7.2010.
  3. ↑ Viktor Klimenko: Aurinko laskee länteen Yle Elävä arkisto. 29.1.2007. Viitattu 5.7.2010.
  4. ↑ Ahomaa, Petteri: Kojo – Tasasta ku Sveitsissä, s. 86. Jyväskylä: Docendo, 2019. ISBN 978-952-291-666-2
  5. ↑ Katso 18/1982a, katso Pajala, Mari: Erot järjestykseen! Eurovision laulukilpailu, kansallisuus ja televisiohistoria, s. 100. (Väitöskirja, Turun yliopisto. Nykykulttuurin tutkimuskeskuksen tutkimuksia 88) Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, 2006. ISBN 951-39-2583-8
  6. ↑ a b c d Hapuli, Noora: ”Musta tuli koko kansan sylkykuppi” – Timo Kojo tunnustaa uutuuskirjassa viisutappion rajut seuraukset: heiteltiin tölkeillä, keikat lähtivät alta... 8.10.2019. Ilta-Sanomat.
  7. ↑ Pudas, Mari: Näin IL kirjoitti Euroviisuista 80-luvulla: ”Ylen väki levittää takapuoliaan sängyn päällä” 16.4.2022. Iltalehti.
  8. ↑ Muurinen, Anna: Kapinakauden hieno päätös 20.4.2007. Kaleva.

Aiheesta muualla

Suomen Euroviisulogo
Suomen euroviisuedustuskappaleet
1960–luku
1970–luku
1980–luku
1990–luku
2000–luku
2010–luku
2020–luku

Yliviivattu vuosiluku tarkoittaa, että Suomi ei osallistunut kilpailuun kyseisenä vuonna.

Tämä musiikkikappaleeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Nuku_pommiin&oldid=22761159”