Ero sivun ”Pietà (Michelangelo)” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Luckas-bot (keskustelu | muokkaukset)
Ei muokkausyhteenvetoa
Merkkaukset: Palautettu manuaalisesti aiempaan versioon Visuaalinen muokkaus Mobiilimuokkaus  mobiilisivustosta 
 
(33 välissä olevaa versiota 25 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
[[Kuva:Michelangelo's Pieta 5450 cropncleaned.jpg|250px|thumb|Michelangelon Pietà]]
[[Kuva:Michelangelo's Pietà, St Peter's Basilica (1498–99).jpg|250px|thumb|Michelangelon Pietà]]


'''Pietà''' on [[Michelangelo]]n [[Rooma]]n [[Pietarinkirkko]]on tekemä [[pietà]]-aiheinen veistos vuodelta 1499. Se on ainoa hänen veistoksistaan, jonka hän on varustanut nimikirjoituksellaan. [[Giorgio Vasari]]n mukaan:{{lähde}} ”Silloin, kun teos oli valmistunut, se sai heti haltioituneen vastaanoton, mutta Michelangelo oli järkyttynyt kuullessaan, että jotkut milanolaiset pitivät sitä erään oman kaupunkinsa kuvanveistäjän teoksena. Niinpä hän piiloutui kirkkoon lyhdyn ja taltan kanssa, ja hakkasi Marian rinnan yli kulkevaan nauhaan oman nimensä: Michael Angelus Bonarotus Florent(nius) Faciebat.” Michelangelo teki Pietàn kardinaali Jean Bilhères de Lagraulasille ollessaan 25 vuotta vanha.
'''Pietà''' on [[Michelangelo]]n [[Vatikaanivaltio|Vatikaanivaltion]] [[Pietarinkirkko]]on tekemä [[pietà]]-aiheinen veistos vuodelta 1499. Michelangelo teki Pietàn kardinaali Jean Bilhères de Lagraulasille ollessaan 25-vuotias.


== Valmistumisen jälkeinen historia ==
{{tynkä/Taide}}
''Pietà'' on ainoa Michelangelon veistoksista, jonka hän on varustanut nimikirjoituksellaan. [[Giorgio Vasari]]n mukaan: ”Silloin, kun teos oli valmistunut, se sai heti haltioituneen vastaanoton, mutta Michelangelo oli järkyttynyt kuullessaan, että jotkut milanolaiset pitivät sitä erään oman kaupunkinsa kuvanveistäjän teoksena. Niinpä hän piiloutui kirkkoon lyhdyn ja taltan kanssa, ja hakkasi Marian rinnan yli kulkevaan nauhaan oman nimensä: <small>MICHAELA[N]GELUS BONAROTUS FLORENTIN[US] FACIEBA[T]</small> (Michelangelo Buonarroti Firenzeläinen teki tämän)".
[[Luokka:Veistokset]]
Vasarin mukaan Michelangelo katui myöhemmin tätä tekoaan vannoen, ettei enää koskaan signeeraa yhtään työtään.<ref name="bbc">{{cite web | title =The Divine Michelangelo – overview of Michelangelo's major artworks | publisher = BBC Press Office| url=http://www.bbc.co.uk/pressoffice/pressreleases/stories/2004/02_february/05/divine_michelangelo_overview.shtml | accessdate = 2008-12-08 }}</ref><ref>[http://www.jstor.org/pss/20476944 Aileen June Wang, ''Michelangelo's Signature,'' 2004]. Retrieved June 23, 2010.</ref>
[[Tiedosto:The_Pieta.jpg|pienoiskuva|upright=0.66|Michelangelon Pietà lasiseinän takana Pietarinkirkossa.]]
Tulevina vuosina patsas kärsi useita vaurioita. Marian vasemman käden neljä sormea katkesivat siirron aikana ja ne ennallistettiin vuonna 1736. Tutkijat pohtivat puolin ja toisin, onko käden asento sama kuin alkunperin. Suurimmat vahingot patsaalle tulivat helluntaina 21. toukokuuta 1972, kun häiriintynyt geologi [[Laszlo Toth (taiteen tärvelijä)|Laszlo Toth]] hyökkäsi pienen [[vasara]]n kanssa [[Neitsyt Maria|Madonnan]] päälle huutaen ”Minä olen kuolleista noussut Jeesus!” ja katkaisi sen käden kyynärpään kohdalta. Sitten hän siirtyi tuhoamaan veistoksen [[polvi|polvea]] ja [[nenä]]ä. Silminnäkijät ottivat patsaasta irronneita marmorinpalasia mukaansa; joitain niitä palautettiin myöhemmin, mutta osa jäi kadoksiin kuten Marian nenä, joka piti tehdä uudelleen patsaan takaa otetusta palasesta. Hyökkäyksen jälkeen ''Pietà'' konservoitiin huolellisesti ja palautettiin paikalleen, jossa se on nyt luodinkestävän akryylilasin suojaamana. Lazlon käyttämän vasaran iskujäljistä jäi patsaaseen tummia rasvatahroja, jotka saatiin poistettua konservaattoreiden huomattua että kuivunut tahra irtoaa teipillä.


Patsas matkusti vuoden 1964 [[Maailmannäyttely]]yn [[New York]]iin Vatikaanin paviljonkiin. Sen tarkistamiseksi, että patsasta pystyttäisiin siirtämään turvallisesti, valmistettiin 1:1 kopio, joka vietiin ensin. Kopiota säilytetään St. Josephin Pappisseminaarissa (Yonkers, [[New Yorkin osavaltio]]).
[[ar:تمثال بيتتا]]

[[id:Patung Pieta]]
== Lähteet ==
[[ca:Pietat (Miquel Àngel)]]
{{Viitteet}}
[[cs:Pieta (Michelangelo)]]
== Aiheesta muualla ==
[[de:Römische Pietà]]
{{commonscat-rivi}}
[[el:Πιετά του Μιχαήλ Άγγελου]]

[[en:Pietà (Michelangelo)]]
{{tynkä/Taide}}
[[es:Piedad del Vaticano]]
[[Luokka:Italian patsaat ja veistokset]]
[[fr:La Pietà (Michel-Ange)]]
[[Luokka:Michelangelon veistokset]]
[[hr:Pietà (Michelangelo)]]
[[it:Pietà vaticana]]
[[Luokka:Raamattu taiteessa]]
[[Luokka:Vatikaanin taide]]
[[he:פייטה (מיכלאנג'לו)]]
[[la:Pietas (Michael Angelus)]]
[[hu:Pietà (Szent Péter-bazilika)]]
[[mk:Пиета]]
[[ml:പ്യേത്താ (മൈക്കെലാഞ്ജലോ)]]
[[nl:Pietà van Michelangelo]]
[[ja:ピエタ (ミケランジェロ)]]
[[no:Pietà (Michelangelo)]]
[[pl:Pietà watykańska]]
[[pt:Pietà (Michelangelo)]]
[[ro:Pietà (Michelangelo)]]
[[ru:Пьета (Микеланджело)]]
[[simple:Pieta (Michelangelo)]]
[[ta:தாயும் சேயும் (மைக்கலாஞ்சலோ)]]

Nykyinen versio 3. kesäkuuta 2024 kello 07.53

Michelangelon Pietà

Pietà on Michelangelon Vatikaanivaltion Pietarinkirkkoon tekemä pietà-aiheinen veistos vuodelta 1499. Michelangelo teki Pietàn kardinaali Jean Bilhères de Lagraulasille ollessaan 25-vuotias.

Valmistumisen jälkeinen historia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Pietà on ainoa Michelangelon veistoksista, jonka hän on varustanut nimikirjoituksellaan. Giorgio Vasarin mukaan: ”Silloin, kun teos oli valmistunut, se sai heti haltioituneen vastaanoton, mutta Michelangelo oli järkyttynyt kuullessaan, että jotkut milanolaiset pitivät sitä erään oman kaupunkinsa kuvanveistäjän teoksena. Niinpä hän piiloutui kirkkoon lyhdyn ja taltan kanssa, ja hakkasi Marian rinnan yli kulkevaan nauhaan oman nimensä: MICHAELA[N]GELUS BONAROTUS FLORENTIN[US] FACIEBA[T] (Michelangelo Buonarroti Firenzeläinen teki tämän)". Vasarin mukaan Michelangelo katui myöhemmin tätä tekoaan vannoen, ettei enää koskaan signeeraa yhtään työtään.[1][2]

Michelangelon Pietà lasiseinän takana Pietarinkirkossa.

Tulevina vuosina patsas kärsi useita vaurioita. Marian vasemman käden neljä sormea katkesivat siirron aikana ja ne ennallistettiin vuonna 1736. Tutkijat pohtivat puolin ja toisin, onko käden asento sama kuin alkunperin. Suurimmat vahingot patsaalle tulivat helluntaina 21. toukokuuta 1972, kun häiriintynyt geologi Laszlo Toth hyökkäsi pienen vasaran kanssa Madonnan päälle huutaen ”Minä olen kuolleista noussut Jeesus!” ja katkaisi sen käden kyynärpään kohdalta. Sitten hän siirtyi tuhoamaan veistoksen polvea ja nenää. Silminnäkijät ottivat patsaasta irronneita marmorinpalasia mukaansa; joitain niitä palautettiin myöhemmin, mutta osa jäi kadoksiin kuten Marian nenä, joka piti tehdä uudelleen patsaan takaa otetusta palasesta. Hyökkäyksen jälkeen Pietà konservoitiin huolellisesti ja palautettiin paikalleen, jossa se on nyt luodinkestävän akryylilasin suojaamana. Lazlon käyttämän vasaran iskujäljistä jäi patsaaseen tummia rasvatahroja, jotka saatiin poistettua konservaattoreiden huomattua että kuivunut tahra irtoaa teipillä.

Patsas matkusti vuoden 1964 Maailmannäyttelyyn New Yorkiin Vatikaanin paviljonkiin. Sen tarkistamiseksi, että patsasta pystyttäisiin siirtämään turvallisesti, valmistettiin 1:1 kopio, joka vietiin ensin. Kopiota säilytetään St. Josephin Pappisseminaarissa (Yonkers, New Yorkin osavaltio).

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tämä taiteeseen liittyvä artikkeli on tynkä. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla artikkelia.