Ero sivun ”Sankki” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [katsottu versio] |
Koko artikkeli näyttää olevan kokonaan minun aloittamani ja muokkaamani, en ole vain muistanut aina kirjautua sisään. Lisätty kuva tekstillä. |
Ei muokkausyhteenvetoa Merkkaukset: Visuaalinen muokkaus Mobiilimuokkaus mobiilisivustosta |
||
| (13 välissä olevaa versiota 11 käyttäjän tekeminä ei näytetä) | |||
| Rivi 1: | Rivi 1: | ||
| ⚫ | |||
'''Sankki''' (sankkipannu) oli varhaisissa suustaladattavissa [[tuliase]]issa, musketeissa ja pistooleissa, kiinteästi piipun yhteydessä oleva pieni säiliö, jossa oleva [[ruuti]] toimi sytyttimenä piipussa olevalle ruudille, jonka räjähdysenergia laittoi luodin liikkeelle. Tämä säiliö sijaitsi aseen perässä [[iskuri]]n ja liipaisimen läheisyydessä. |
|||
'''Sankkipannu''' on suustaladattavissa [[tuliase]]issa, [[musketti|musketeissa]], pistooleissa sekä suustaladattavissa tykeissä piipun peräosan sivuun tai päälle tehty pieni, laakea syvennys. Siihen annosteltu '''sankki[[ruuti]]''' sytytetään [[Lunttulukko|lunttu]]-, [[Rataslukko|ratas]]- tai [[Piilukko|piilukon]] antamalla kipinällä ja sankkiruudin leimahdus sytyttää '''sankkireiän''' välityksellä panoskammioon mitatun ruutipanoksen, jonka palokaasut työntävät ammuksen liikkeelle. |
|||
Sankki täytettiin joko ruutisarvesta lataamisen jälkeen tai paperipatruunasta sen jälkeen, kun suurin osa sisällöstä oli kaadettu piippuun |
|||
==Periaate== |
|||
Sankkipannun idea oli suhteellisen sama kaikissa aseissa joissa se oli käytössä mutta sankkiruudin sytytystekniikka vaihteli. Varhaisimmassa suustaladattavassa käsiaseessa, |
Sankkipannu sijaitsee aseen perässä [[iskuri]]n ja liipaisimen läheisyydessä. Se täytettiin joko ruutisarvesta lataamisen jälkeen tai paperipatruunasta sen jälkeen, kun suurin osa sisällöstä oli kaadettu piippuun. Sankkipannun idea oli suhteellisen sama kaikissa aseissa, joissa se oli käytössä, mutta sankkiruudin sytytystekniikka vaihteli. Varhaisimmassa suustaladattavassa käsiaseessa, 1400–1500-luvuilla käytössä olleessa [[musketti]]tyyppisessä [[hakapyssy]]ssä, ruuti sytytettiin köydenpätkällä eli ''luntulla'', jonka kytevä pää työntyi iskurin heilahduksesta tai käsin työntämällä sankkipannuun. [[Rataslukko]]aseissa oli iskurina metallinen pieni ratas ja vastakappaleena [[rikkikiisu]]n palanen. Liipaisimen painalluksesta ratas pyörähti iskien rikkikiisusta kipinäsuihkun, joka lennähti sankkipannuun sytyttäen sankkiruudin. Rataslukkoaseet olivat suhteellisen kalliita ja [[piilukko]] syrjäyttikin tämän asetyypin halvempana ratkaisuna 1600-luvulla. Piilukossa iskurissa oli pieni [[pii (alkuaine)|piikivi]] joka iskeytyessään metalliseen vastakappaleeseen, tulirautaan, iski kipinän sankkipannuun. |
||
==Sankkipannun korvanneet tekniikat== |
|||
| ⚫ | |||
1800-luvun alussa kehitetyn [[nalli]]n johdosta sytyttimenä toimi ensi kertaa aseesta erillään oleva osa. Nalli räjähti iskurin osuessa siihen sytyttäen näin sankkiruudin. Nallilukko itse asiassa syrjäytti sankkipannun nallitapilla, josta johti tulikanava suoraan ruutikammioon, ilman että sankkiruutia tarvittiin sytyttimenä, mutta se säilyi ainakin joissain nallikäyttöisiksi modifioiduissa piilukoissa. Sankkipannu oli nykyaikaiseen aseteknologiaan verrattuna kömpelö ratkaisu. Siinä oleva ruuti kastui helposti ja ase oli käyttäjälleen usein vaarallinen mm. ruudin liiallisten määrien takia. Sankkipannu siirtyi pois käytöstä kun nallilukolliset aseet, siis mm. [[kivääri]] ja [[revolveri]], korvasivat epätarkat ja kömpelöt, [[rihla]]ttomat musketit ja [[pistooli]]t |
|||
==Lähteet== |
|||
Sankkipannu oli nykyaikaiseen aseteknologiaan verrattuna kömpelö ratkaisu. Siinä oleva ruuti kastui helposti ja ase oli käyttäjälleen usein vaarallinen mm. ruudin liiallisten määrien takia. |
|||
* Virtanen, M. 1977. Vanhoja aseita Suomen metsästys- ja riistanhoitomuseon kokoelmista. Painopaikka: Uusimaa Oy, Porvoo. ISBN 951-99138-4-X |
|||
Sankkipannu siirtyi pois käytöstä kun nallilukolliset aseet, siis mm. [[kivääri]] ja[[ revolveri]], |
|||
korvasivat epätarkat ja kömpelöt, [[rihla]]ttomat musketit ja [[pistooli]]t |
|||
== Aiheesta muualla == |
|||
{{commonscat-rivi}} |
|||
[[Luokka:Asetekniikka]] |
[[Luokka:Asetekniikka]] |
||
Nykyinen versio 14. helmikuuta 2024 kello 12.56
Sankkipannu on suustaladattavissa tuliaseissa, musketeissa, pistooleissa sekä suustaladattavissa tykeissä piipun peräosan sivuun tai päälle tehty pieni, laakea syvennys. Siihen annosteltu sankkiruuti sytytetään lunttu-, ratas- tai piilukon antamalla kipinällä ja sankkiruudin leimahdus sytyttää sankkireiän välityksellä panoskammioon mitatun ruutipanoksen, jonka palokaasut työntävät ammuksen liikkeelle.
Periaate
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sankkipannu sijaitsee aseen perässä iskurin ja liipaisimen läheisyydessä. Se täytettiin joko ruutisarvesta lataamisen jälkeen tai paperipatruunasta sen jälkeen, kun suurin osa sisällöstä oli kaadettu piippuun. Sankkipannun idea oli suhteellisen sama kaikissa aseissa, joissa se oli käytössä, mutta sankkiruudin sytytystekniikka vaihteli. Varhaisimmassa suustaladattavassa käsiaseessa, 1400–1500-luvuilla käytössä olleessa muskettityyppisessä hakapyssyssä, ruuti sytytettiin köydenpätkällä eli luntulla, jonka kytevä pää työntyi iskurin heilahduksesta tai käsin työntämällä sankkipannuun. Rataslukkoaseissa oli iskurina metallinen pieni ratas ja vastakappaleena rikkikiisun palanen. Liipaisimen painalluksesta ratas pyörähti iskien rikkikiisusta kipinäsuihkun, joka lennähti sankkipannuun sytyttäen sankkiruudin. Rataslukkoaseet olivat suhteellisen kalliita ja piilukko syrjäyttikin tämän asetyypin halvempana ratkaisuna 1600-luvulla. Piilukossa iskurissa oli pieni piikivi joka iskeytyessään metalliseen vastakappaleeseen, tulirautaan, iski kipinän sankkipannuun.
Sankkipannun korvanneet tekniikat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]1800-luvun alussa kehitetyn nallin johdosta sytyttimenä toimi ensi kertaa aseesta erillään oleva osa. Nalli räjähti iskurin osuessa siihen sytyttäen näin sankkiruudin. Nallilukko itse asiassa syrjäytti sankkipannun nallitapilla, josta johti tulikanava suoraan ruutikammioon, ilman että sankkiruutia tarvittiin sytyttimenä, mutta se säilyi ainakin joissain nallikäyttöisiksi modifioiduissa piilukoissa. Sankkipannu oli nykyaikaiseen aseteknologiaan verrattuna kömpelö ratkaisu. Siinä oleva ruuti kastui helposti ja ase oli käyttäjälleen usein vaarallinen mm. ruudin liiallisten määrien takia. Sankkipannu siirtyi pois käytöstä kun nallilukolliset aseet, siis mm. kivääri ja revolveri, korvasivat epätarkat ja kömpelöt, rihlattomat musketit ja pistoolit
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Virtanen, M. 1977. Vanhoja aseita Suomen metsästys- ja riistanhoitomuseon kokoelmista. Painopaikka: Uusimaa Oy, Porvoo. ISBN 951-99138-4-X
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Sankki Wikimedia Commonsissa