Ero sivun ”Seepiat” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Selaa historiaa interaktiivisesti
[arvioimaton versio][katsottu versio]
← Vanhempi muutosUudempi muutos →
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
VisuaalinenWikiteksti
Luckas-bot (keskustelu | muokkaukset)
297 546 muokkausta
p Botti lisäsi: eu:Txibia
p →Rakenne: kh toistuva sana pois
(24 välissä olevaa versiota 19 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
{{Taksonomia/eläimet
{{Taksonomia/eläimet
| nimi = Seepiat
| nimi = Seepiat
⚫
| status =
| status_ref =
| kuva = HPIM1795.JPG
| kuva = HPIM1795.JPG
⚫
| leveys =
| kuvateksti = [[Seepia]] (''Sepia officinalis'')
| kuvateksti = [[Seepia]] (''Sepia officinalis'')
| kunta = [[Eläinkunta]] ''Animalia''
| domeeni = [[Aitotumaiset]] Eucarya
| pääjakso = [[Nilviäiset]] ''Mollusca''
| kunta = [[Eläinkunta]] Animalia
| luokka = [[Pääjalkaiset]] ''Cephalopoda''
| pääjakso = [[Nilviäiset]] Mollusca
| alaluokka = [[Mustekalat]] ''Coleoidea''
| luokka = [[Pääjalkaiset]] Cephalopoda
| alaluokka = [[Mustekalat]] Coleoidea
| lahko = Seepiat<br>'''''Sepiida'''''
| lahko = Seepiat<br>'''Sepiida'''
| lahko_auktori = [[Karl Alfred von Zittel|Zittel]], 1895
| lahko_auktori = [[Karl Alfred von Zittel|Zittel]], 1895<ref name="WoRMS">{{WoRMS |ID= 11713|taksoni= Sepiida|luettu= 21.12.2019}}</ref>
| jako = Heimot<ref name="WoRMS" />
⚫
| jaot = * [[Sepiadariidae]]
* [[Isoseepiat]] Sepiidae
* [[Pikkuseepiat]] Sepiolidae
| wikispecies = Sepiida
| wikispecies = Sepiida
| commons = Sepiida
| commonscat = Sepiida
| commonscat =
}}
}}
'''Seepiat''' (''Sepiida'') on [[mustekalat|mustekaloihin]] kuuluva [[nilviäiset|nilviäis]]lahko. Seepiat, kuten useimmat muutkin mustekalat, erittävät puolustautuessaan [[Seepia (väri)|tummanruskeaa mustetta]]. Seepioilla on kehittynyt hermosto ja hyvät muistiominaisuudet, ja niitä tutkitaan tämän takia paljon. Ne ovat jokseenkin lyhytikäisiä ja elävät tavallisesti 1,5-2-vuotiaaksi. Lajeista tunnetuin on [[seepia]], ''Sepia officinalis''.
'''Seepiat''' (Sepiida) on [[Mustekalat|mustekaloihin]] kuuluva [[Nilviäiset|nilviäis]]lahko. Seepiat, kuten useimmat muutkin mustekalat, erittävät puolustautuessaan [[Seepia (väri)|tummanruskeaa mustetta]]. Seepioilla on kehittynyt hermosto ja hyvät muistiominaisuudet, ja niitä tutkitaan tämän takia paljon. Ne ovat jokseenkin lyhytikäisiä ja elävät tavallisesti 1,5-2-vuotiaaksi. Lajeista tunnetuin on [[seepia]] (''Sepia officinalis'').


== Rakenne ==
== Rakenne ==
Seepian vartalo koostuu vaipasta ("ruumis"), päästä sekä kymmenestä lonkerosta, joista kaksi on muita pidempiä pyyntilonkeroita.
Seepian vartalo koostuu vaipasta ("ruumis"), päästä sekä kymmenestä lonkerosta, joista kaksi on muita pidempiä pyyntilonkeroita.


Seepioiden vaippa on pussimainen, solakka. Sitä suojaa yläpuolelta kilpimäinen kalkkikuori, "valaansuomu". Ruumiin kyljessä on eväreunus, pitkä poimu, jonka aaltomaisen liikkeen avulla seepia liikkuu eteenpäin. Seepiat voivat vaihtaa selkäpuolen väritystään kuten kameleontit [[kromatofori]]ensa, eli väripigmenttisolujensa avulla. Vatsapuoli on valkoinen.
Seepioiden vaippa on pussimainen, solakka. Sen selkäpuolella on kilpimäinen sisäinen tukiranka, nk. [[valaansuomu]] tai "seepiansuomu". Ruumiin kyljessä on eväreunus, pitkä poimu, jonka aaltomaisen liikkeen avulla seepia liikkuu eteenpäin. Seepiat voivat vaihtaa selkäpuolen väritystään kuten kameleontit [[kromatofori]]ensa, eli väripigmenttisolujensa avulla. Vatsapuoli on valkoinen.
[[Tiedosto:Cuttlebone.jpg|thumb|left|200px|Seepian sisäinen kuori, "valaansuomu".]]
[[Tiedosto:Cuttlebone.jpg|thumb|left|200px|Seepian sisäinen kuori, "[[valaansuomu]]".]]


Seepioiden kuori on sisäinen, se sijaitsee näkymättömissä eläimen vaipan alla. Se antaa seepialle sen tunnusomaisen muodon. Kuori on huokoinen, sen alapuolella on mikroskooppisia ilmalokeroita, joihin vettä sisään tai ulos pumppaamalla eläin säätelee ominaispainoaan, joten sen ei tarvitse tarvitse aktiivisesti uida uintisyvyytensä säilyttämiseksi.
[[valaansuomu|Seepioiden kuori]] on sisäinen, se sijaitsee näkymättömissä eläimen vaipan alla. Se antaa seepialle sen tunnusomaisen muodon. Kuori on huokoinen, sen alapuolella on mikroskooppisia ilmalokeroita, joihin vettä sisään tai ulos pumppaamalla eläin säätelee ominaispainoaan, joten sen ei tarvitse aktiivisesti uida uintisyvyytensä säilyttämiseksi.


Seepioilla on kaksi kidusta, jotka sijaitsevat vatsapuolen vaippaontelon perällä. Kiduksilla on oma sydämensä. Seepioilla on hyvin tehokas verenkiertojärjestelmä. Niiden veri on sinistä.
Seepioilla on kaksi kidusta, jotka sijaitsevat vatsapuolen vaippaontelon perällä. Kiduksilla on kummallakin oma sydämensä. Seepioilla on hyvin tehokas verenkiertojärjestelmä. Niiden veri on sinistä.


Seepialajit ovat tavallisesti 15–25 cm pituisia vaipan pituudella mitaten, mutta suurin laji, australialainen ''[[Sepia apama]]'' voi saavuttaa 50 cm vaipanmitan ja painaa 10 kg.
Seepialajit ovat tavallisesti 15–25 cm pituisia vaipan pituudella mitaten, mutta suurin laji, australialainen ''[[Sepia apama]]'' voi saavuttaa 50 cm vaipanmitan ja painaa 10 kg.


== Ravinto ja ruokailu ==
== Ravinto ja ruokailu ==
Seepiat ovat petoja, jotka pyytävät ruokansa lähinnä väijytyksestä sinkoamalla imukupilliset pyyntilonkeronsa saaliiseen. Ne paloittelevat saaliin sarveisnokallaan ja raastavat sen ihon rikki erityisellä raastinkielellä, ''radulalla''. Seepiat syövät katkarapuja, rapuja ja muita äyriäisiä, pikkukaloja, muita nilviäisiä ja jopa omia lajitovereitaan.
Seepiat ovat petoja, jotka pyytävät ruokansa lähinnä väijytyksestä sinkoamalla imukupilliset pyyntilonkeronsa saaliiseen. Ne paloittelevat saaliin sarveisnokallaan ja raastavat sen ihon rikki erityisellä raastinkielellä, ''radulalla''. Seepiat syövät katkarapuja ja muita äyriäisiä, pikkukaloja, muita nilviäisiä ja jopa omia lajitovereitaan.


== Kalastus ja käyttö ==
== Kalastus ja käyttö ==
Seepiat ovat runsaslukuisia ja niitä pyydetään ahkerasti etenkin Välimerellä ja Itä-Aasiassa. Siellä ne ovat suosittua ja yleistä ruokaa.
Seepiat ovat runsaslukuisia ja niitä pyydetään ahkerasti etenkin Välimerellä ja Itä-Aasiassa. Siellä ne ovat suosittua ja yleistä ruokaa.


Ainakin antiikin ajoista seepioiden mustetta on käytetty [[seepia (väri)|väriaineena]]. Seepioiden kalkkikuoria, valaansuomuja, myydään häkkilintujen ja lemmikkikilpikonnien kalkinlähteeksi.
Ainakin antiikin ajoista seepioiden mustetta on käytetty [[seepia (väri)|väriaineena]]. Seepioiden kalkkikuoria, valaansuomuja, myydään [[Lemmikkilintu|lemmikkilintujen]] ja lemmikkikilpikonnien kalkinlähteeksi. Niitä on käytetty myös kultaseppien valumuottien ja hiontapulverin valmistamiseen.


== Heimot ja suvut ==
== Lähteet ==
⚫
* Tuomo Lintulaakso: [http://www.lintulaakso.net/mustekalat/seepiat.php Mustekalat - taksonomiaa ja gastronomiaa: seepiat]
Eläviä seepialajeja on noin sata kahdessa heimossa ja viidessä suvussa.
⚫
* Aapo Ahola (1999) [http://www.seepia.org/html/seepia1/seepia/seepia.shtml Seepia] Seepia 1:3-7. Lukiolaisten tiedelehti.


=== Viitteet ===
⚫
* ''[[Sepiadariidae]]''
{{Viitteet}}
** ''[[Sepiadarium]]''
** ''[[Sepioloidea]]''
* ''[[Sepiidae]]''
** ''[[Metasepia]]''
** ''[[Sepia]]''
** ''[[Sepiella]]''

== Lähteet ==
⚫
* Tuomas Lintulaakso: [http://www.lintulaakso.net/mustekalat/seepiat.php Mustekalat - taksonomiaa ja gastronomiaa: seepiat]
⚫
* Aapo Ahola (1999) [http://www.seepia.org/html/seepia1/seepia/seepia.shtml Seepia] Seepia 1:3-7. Lukiolaisten tiedelehti.


{{Taksopalkki}}
[[Luokka:Pääjalkaiset]]
[[Luokka:Pääjalkaiset]]

[[id:Sotong]]
[[zh-min-nan:Hoe-ki]]
[[su:Balakutak]]
[[bg:Сепия]]
[[ca:Sèpia]]
[[cs:Sépie (řád)]]
[[de:Sepien]]
[[el:Σουπιά]]
[[en:Cuttlefish]]
[[es:Sepiida]]
[[eu:Txibia]]
[[fa:سپیداج]]
[[fr:Sepiida]]
[[gl:Xiba]]
[[ko:갑오징어목]]
[[hr:Sipe]]
[[he:דיונונים]]
[[hu:Tintahalak]]
[[ml:കണവ]]
[[nl:Zeekatten (inktvissen)]]
[[ja:イカ]]
[[no:Sepiida]]
[[pl:Mątwy]]
[[pt:Choco]]
[[ru:Каракатицы]]
[[simple:Cuttlefish]]
[[sl:Sipe]]
[[sr:Сипе]]
[[sv:Sepialiknande bläckfiskar]]
[[zh-yue:墨魚]]
[[zh:乌贼]]

Versio 28. kesäkuuta 2023 kello 17.14

Seepiat
Seepia (Sepia officinalis)
Seepia (Sepia officinalis)
Tieteellinen luokittelu
Domeeni: Aitotumaiset Eucarya
Kunta: Eläinkunta Animalia
Pääjakso: Nilviäiset Mollusca
Luokka: Pääjalkaiset Cephalopoda
Alaluokka: Mustekalat Coleoidea
Lahko: Seepiat
Sepiida
Zittel, 1895[1]
Heimot[1]
Katso myös

  Seepiat Wikispeciesissä
  Seepiat Commonsissa

Seepiat (Sepiida) on mustekaloihin kuuluva nilviäislahko. Seepiat, kuten useimmat muutkin mustekalat, erittävät puolustautuessaan tummanruskeaa mustetta. Seepioilla on kehittynyt hermosto ja hyvät muistiominaisuudet, ja niitä tutkitaan tämän takia paljon. Ne ovat jokseenkin lyhytikäisiä ja elävät tavallisesti 1,5-2-vuotiaaksi. Lajeista tunnetuin on seepia (Sepia officinalis).

Rakenne

Seepian vartalo koostuu vaipasta ("ruumis"), päästä sekä kymmenestä lonkerosta, joista kaksi on muita pidempiä pyyntilonkeroita.

Seepioiden vaippa on pussimainen, solakka. Sen selkäpuolella on kilpimäinen sisäinen tukiranka, nk. valaansuomu tai "seepiansuomu". Ruumiin kyljessä on eväreunus, pitkä poimu, jonka aaltomaisen liikkeen avulla seepia liikkuu eteenpäin. Seepiat voivat vaihtaa selkäpuolen väritystään kuten kameleontit kromatoforiensa, eli väripigmenttisolujensa avulla. Vatsapuoli on valkoinen.

Seepian sisäinen kuori, "valaansuomu".

Seepioiden kuori on sisäinen, se sijaitsee näkymättömissä eläimen vaipan alla. Se antaa seepialle sen tunnusomaisen muodon. Kuori on huokoinen, sen alapuolella on mikroskooppisia ilmalokeroita, joihin vettä sisään tai ulos pumppaamalla eläin säätelee ominaispainoaan, joten sen ei tarvitse aktiivisesti uida uintisyvyytensä säilyttämiseksi.

Seepioilla on kaksi kidusta, jotka sijaitsevat vatsapuolen vaippaontelon perällä. Kiduksilla on kummallakin oma sydämensä. Seepioilla on hyvin tehokas verenkiertojärjestelmä. Niiden veri on sinistä.

Seepialajit ovat tavallisesti 15–25 cm pituisia vaipan pituudella mitaten, mutta suurin laji, australialainen Sepia apama voi saavuttaa 50 cm vaipanmitan ja painaa 10 kg.

Ravinto ja ruokailu

Seepiat ovat petoja, jotka pyytävät ruokansa lähinnä väijytyksestä sinkoamalla imukupilliset pyyntilonkeronsa saaliiseen. Ne paloittelevat saaliin sarveisnokallaan ja raastavat sen ihon rikki erityisellä raastinkielellä, radulalla. Seepiat syövät katkarapuja ja muita äyriäisiä, pikkukaloja, muita nilviäisiä ja jopa omia lajitovereitaan.

Kalastus ja käyttö

Seepiat ovat runsaslukuisia ja niitä pyydetään ahkerasti etenkin Välimerellä ja Itä-Aasiassa. Siellä ne ovat suosittua ja yleistä ruokaa.

Ainakin antiikin ajoista seepioiden mustetta on käytetty väriaineena. Seepioiden kalkkikuoria, valaansuomuja, myydään lemmikkilintujen ja lemmikkikilpikonnien kalkinlähteeksi. Niitä on käytetty myös kultaseppien valumuottien ja hiontapulverin valmistamiseen.

Lähteet

Viitteet

  1. ↑ a b World Register of Marine Species (WoRMS): Sepiida (luettu 21.12.2019) (englanniksi)
Taksonitunnisteet
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Seepiat&oldid=21650213”