Ero sivun ”Siroarnikki” versioiden välillä
| [arvioimaton versio] | [arvioimaton versio] |
Ei muokkausyhteenvetoa |
Ei muokkausyhteenvetoa |
||
| Rivi 21: | Rivi 21: | ||
== Ulkonäkö ja koko == |
== Ulkonäkö ja koko == |
||
Arnikki kasvaa 10-40 cm korkeaksi. Sen varsi on hento ja karvainen. Varren tyvellä on lehtiruusuke ja varressa yksi tai kaksi paria varsilehtiä. Kukinto on 3-5 cm leveä oranssinkeltainen mykerö. <ref> Hämet-Ahti et |
Arnikki kasvaa 10-40 cm korkeaksi. Sen varsi on hento ja karvainen. Varren tyvellä on lehtiruusuke ja varressa yksi tai kaksi paria varsilehtiä. Kukinto on 3-5 cm leveä oranssinkeltainen mykerö. <ref> Hämet-Ahti et al: Retkeilykasvio. Suomen luonnonsuojelun tuki, 1984 </ref> |
||
== Levinneisyys == |
== Levinneisyys == |
||
Versio 24. helmikuuta 2009 kello 23.52
| Arnikki | |
|---|---|
 |
|
| Tieteellinen luokittelu | |
| Domeeni: | Aitotumaiset Eucarya |
| Kunta: | Kasvit Plantae |
| Alakunta: | Putkilokasvit Tracheobionta |
| Kaari: | Siemenkasvit Magnoliophyta |
| Alakaari: | Koppisiemeniset Magnoliophytina |
| Luokka: | Kaksisirkkaiset Magnoliopsida |
| Lahko: | Asterales |
| Heimo: | Asterikasvit Asteraceae |
| Suku: | Arnikit Arnica |
| Laji: | angustifolia |
| Kaksiosainen nimi | |
|
Arnica angustifolia |
|
| Katso myös | |
Arnikki (Arnica angustifolia) eli tunturiarnikki on uhanalainen Lapin kasvi. Sitä kasvaa Suomessa vain 34 paikassa.[1]
Ulkonäkö ja koko
Arnikki kasvaa 10-40 cm korkeaksi. Sen varsi on hento ja karvainen. Varren tyvellä on lehtiruusuke ja varressa yksi tai kaksi paria varsilehtiä. Kukinto on 3-5 cm leveä oranssinkeltainen mykerö. [2]
Levinneisyys
Suomessa arnikkia kasvaa Enontekiön ja Inarin Lapissa sekä Koillismaalla yhteensä noin 30 paikassa. Suurin osa arnikin kasvupaikoista Suomessa on suojelualueilla. Muualla Fennoskandiassa arnikkia kasvaa Pohjois-Norjan ja -Ruotsin tuntureilla, Petsamon tunturialueella sekä Kuolan niemimaalla.[3]
Elinympäristö
Arnikki kasvaa kalkkipitoisilla, melko kuivilla ja valoisilla paikoilla: tutnturipaljalkalla ja rotkojen ja pahtojen seinämillä olevilla pienillä hyllyillä. [4]
Käyttö
Arnikin sukulaislajeja mm. etelänarnikkia (Arnica montana) ja idänarnikkia (Arnica sacchalinensis), käytetään rohtokasveina.
Lähteet
- ↑ Metsähallitus
- ↑ Hämet-Ahti et al: Retkeilykasvio. Suomen luonnonsuojelun tuki, 1984
- ↑ Jäkäläniemi, Anne: Arnikki. Teoksessa Uhanalaiset kasvimme. Toim. Terhi Ryttäri ja Taina Kettunen. Suomen ympäristökeskus, Helsinki 1997, s. 73-74.
- ↑ Suomen ympäristökeskus