Ero sivun ”Symboli” versioiden välillä

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
[arvioimaton versio][katsottu versio]
Poistettu sisältö Lisätty sisältö
Merkkaukset: Tämä muokkaus on kumottu Visuaalinen muokkaus
järjestelyä, tiivistystä, pois sekoittavia lähikäsitteitä ym.
 
(17 välissä olevaa versiota 12 käyttäjän tekeminä ei näytetä)
Rivi 1: Rivi 1:
[[Kuva:Religious syms.svg|thumb|Uskonnollisia symboleita.<br> [[Kristinuskon risti|Risti]], [[Daavidintähti]], [[Om-tavu]]<br>[[Islam]], [[Dharma|Dharman pyörä]], [[Torii]] <br>[[Sikhiläisyys|Khanda]], [[Bahai-usko|Bahain tähti]], [[Jainalaisuus|Ahimsa]]]]

'''Symboli''' (''tunnuskuva'', ''vertauskuva'', ''merkki'', ''tuntomerkki'', ''tunnusmerkki''<ref>{{Kirjaviite | Tekijä=Nurmi, Timo | Nimeke=Gummeruksen suuri suomen kielen sanakirja | Selite=3. tarkistettu ja päivitetty painos | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gummerus | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 951-20-6541-X}}</ref><ref name="Kielitoimiston sanakirja">{{Kirjaviite | Nimeke=Kielitoimiston sanakirja | Selite=Kotimaisten kielten tutkimuskeskuksen julkaisuja 132. Internet-versio MOT Kielitoimiston sanakirja 1.0 | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kotimaisten kielten tutkimuskeskus ja Kielikone Oy | Vuosi=2004 | Tunniste=ISBN 952-5446-11-5}}</ref>) on [[merkki]], joka edustaa jotakin asiaa.<ref>{{Kirjaviite | Nimeke=Suomalainen tietosanakirja 11, Pikatieto pj–ö | Julkaisupaikka=Espoo | Julkaisija=Weilin + Göös | Vuosi=1993 | Tunniste=ISBN 951-35-5152-0}}</ref>

Sanan symboli on sanottu olevan johdettavissa [[Kreikan kieli|kreikan]] sanasta ''symballein'', joka merkitsee yhteen, kokoon heittämistä. Selityksen mukaan aate ja esine on symbolissa yhdistynyt kokonaisuudeksi. Monet käytössä olevat symbolit ovat peräisin kaukaisilta ajoilta ja niiden alkuperä on häipynyt esihistoriaan.<ref name="Saarto">{{Kirjaviite | Tekijä=Saartio, Rafael | Nimeke=Kristilliset vertauskuvat ja tunnukset: Johdatusta kristilliseen symboliikkaan | Julkaisupaikka=Porvoo | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1963}}</ref>

== Symbolit ==

{{lähteetön}}
{{lähteetön}}
[[Kuva:Religious syms.svg|pienois|Uskonnollisia symboleita.<br> [[Kristinuskon risti|Risti]], [[Daavidintähti]], [[Om-tavu]]<br>[[Islam]], [[Dharma|Dharman pyörä]], [[Torii]] <br>[[Sikhiläisyys|Khanda]], [[Bahai-usko|Bahain tähti]], [[Jainalaisuus|Ahimsa]]]]
'''Symboli''' on [[merkki]], joka edustaa jotakin asiaa.<ref name="pikatieto"/> Symbolin ja sen edustaman asian välillä on vain sopimuksenvarainen yhteys.


Erityisessä, [[Semantiikka|semantiikassa]] eli merkitysopissa käytetyssä merkityksessä symboli on sana, aate, asia, mielikuva tai kuva, joka liittää yhteen kaksi tai useamman asian. Symboli ei tässä täsmennetyssä merkityksessä siis ole ''[[merkki]]'' (ennalta sovittu, tunnettu lyhennys, katso [[semiotiikka]]) tai ''vertaus'' (tietoinen [[allegoria]], eli merkitysopissa tunnettu, rajallinen edustaja).
[[Symboli]] on asia, joka edustaa jotakin toista asiaa siten, että niiden välillä on vain sopimuksenvarainen yhteys. Esimerkiksi [[lippu]] voi edustaa tiettyä [[valtio]]ta.


==Etymologia==
Sana tulee [[kreikan kieli|kreikan kielen]] sanasta ''symboli'' (sopimus, tunnus; sanaosat ''syn'' adverbi: yhteen ja ''ballein'' verbi: heittää, liittää) tai sen latinankielisesta vastineesta symbolum. Mainittuja sanoja vastaa suomen kielessä lähinnä [[allegoria|vertauskuva]] ja [[tunnusmerkki]].
Sanan ''symboli'' on sanottu olevan johdettavissa [[Kreikan kieli|kreikan]] sanasta ''symballein'', joka merkitsee yhteen, kokoon heittämistä. Selityksen mukaan ajatus ja esine on symbolissa yhdistynyt kokonaisuudeksi.<ref name="Saartio"/> Alun perin ''symbolon'' on merkinnyt tunnusmerkkinä käytettyä, tietyn piirin tuntemasta esineestä murrettua palasta, johon viestin tai lähetin vastaanottajalla on ollut sopiva vastinekappale.


==Käyttö==
Alun perin ''symbolon'' on merkinnyt tunnusmerkkinä käytettyä, tietyn piirin tuntemasta esineestä murrettua palasta, johon viestin tai lähetin vastaanottajalla on ollut sopiva vastinekappale.
Symboleja käytetään esineellisinä, kuvallisina ja sanallisina merkkeinä lähes kaikilla inhimillisen elämän piiriin kuuluvilla aloilla. [[Uskonto|Uskonnollisen]] elämän aloilla symbolien käyttö on erityisen laajaa.

Erityisessä, [[semantiikka|semantiikassa]] eli merkitysopissa käytetyssä merkityksessä symboli on sana, aate, asia, mielikuva tai kuva, joka liittää yhteen kaksi tai useamman asian. Symboli ei tässä täsmennetyssä merkityksessä siis ole ''[[merkki]]'' (ennalta sovittu, tunnettu lyhennys, katso [[semiotiikka]]) tai ''vertaus'' (tietoinen [[allegoria]], eli merkitysopissa tunnettu, rajallinen edustaja).

Symboleja käytetään esineellisinä, kuvallisina ja sanallisina merkkeinä lähes kaikilla inhimillisen elämän piiriin kuuluvilla aloilla. Henkisen ja hengellisen elämän aloilla symbolien käyttö on erityisen laajaa. Vanhan testamentin julistus rakentuu monimutkaisten vertauskuvien varaan, esimerkkinä [[psalmi]] 18:3;" Herra on minun ''kallioni'', ''linnani'' ja pelastajani, minun Jumalani, ''vuoreni'', jonka turviin minä pakenen, minun ''kilpeni'', autuuteni ''sarvi'' ja ''varustukseni''."


== Käsityksiä symboleista ==
== Käsityksiä symboleista ==


Freudilaisessa [[syvyyspsykologia]]ssa symbolin on ajateltu koostuvan osittain tiedostamattomasta materiaalista. [[Sigmund Freud]]in käsitys oli, että symboli edustaa aiemmin tunnettua, mutta (kielteisenä) tietoisuudesta torjuttua aineistoa joka alitajunnasta esiintyy esimerkiksi unissa, kuvitelmissa ja niin edelleen vääristyneenä ja jota voi loppujen lopulta rajallisena ja analyysin kautta tulkita, esimerkiksi viettipohjaisena merkkinä.
Freudilaisessa [[syvyyspsykologia]]ssa symbolin on ajateltu koostuvan osittain [[Viettipohja|tiedostamattomasta]] aineksesta. [[Sigmund Freud]]in käsitys oli, että symboli edustaa aiemmin tunnettua, mutta (kielteisenä) tietoisuudesta torjuttua aineistoa joka [[Alitajunta|alitajunnasta]] esiintyy esimerkiksi [[Uni|unissa]], kuvitelmissa ja niin edelleen vääristyneenä ja jota voi loppujen lopulta rajallisena ja [[psykoanalyysi]]n kautta tulkita, esimerkiksi viettipohjaisena merkkinä.


[[C.G. Jung]]in näkemys, pohjautuen assosiaatiokokeisiinsa ja kompleksiteoriaansa, oli että todellinen symboli on neutraali ilmentymä tiedostamattomasta tietoisuuteen (uni, oire, mielikuva) sellaisille asioille jotka ovat tietoisuudelle uusia tai kehittämättömiä ja näin eivät vielä voineet saada selvää tunnettua määritystä. Symboli on kuin sana ''mielikuva'' (saksan Sinnbild), osa ''mieltä'' eli tietoisuutta, ja osa ''kuvaa'', joka "kertoo enemmän kuin tuhat sanaa". Symboli on Jungin analyyttisen psykologian mukaan paras mahdollinen ja ajankohtaisin sovitteluratkaisu tietoisuuden ja tiedostamattoman välillä, ja näin ei ulkopuolista tulkintaa periaatteessa tarvita, koska se voi rajata ja ehdyttää symbolin. Symboli on Jungin mielestä silta jota kautta tiedostamattoman kompleksin psyykkinen energia voi tulla tietoisen käyttöön kun symboli on ymmärretty/sisäistetty, mikä tapahtuu analyyttisen ja synteettisen/terapeuttisen työn tuloksena.
[[C.G. Jung]]in näkemys, pohjautuen assosiaatiokokeisiinsa ja kompleksiteoriaansa, oli että todellinen symboli on neutraali ilmentymä tiedostamattomasta tietoisuuteen (uni, oire, mielikuva) sellaisille asioille jotka ovat tietoisuudelle uusia tai kehittämättömiä ja näin eivät vielä voineet saada selvää tunnettua määritystä. Symboli on kuin sana ''mielikuva'' (saksan ''Sinnbild''), osa ''mieltä'' eli tietoisuutta, ja osa ''kuvaa'', joka ”kertoo enemmän kuin tuhat sanaa”. Symboli on Jungin analyyttisen psykologian mukaan paras mahdollinen ja ajankohtaisin sovitteluratkaisu tietoisuuden ja tiedostamattoman välillä, ja näin ei ulkopuolista tulkintaa periaatteessa tarvita, koska se voi rajata ja ehdyttää symbolin. Symboli on Jungin mielestä silta jota kautta tiedostamattoman kompleksin psyykkinen energia voi tulla tietoisen käyttöön kun symboli on sisäistetty, mikä tapahtuu analyyttisen ja terapeuttisen työn tuloksena.


== Katso myös ==
== Katso myös ==

* [[Semantiikka]]
* [[Semantiikka]]
* [[Semiotiikka]]
* [[Semiotiikka]]
Rivi 34: Rivi 25:


== Lähteet ==
== Lähteet ==
{{Viitteet|sarakkeet}}
{{Viitteet|viitteet=

<ref name="pikatieto">{{Kirjaviite | Nimeke=Suomalainen tietosanakirja 11, Pikatieto pj–ö | Julkaisupaikka=Espoo | Julkaisija=Weilin + Göös | Vuosi=1993 | Isbn=951-35-5152-0}}</ref>

<ref name="Saartio">{{Kirjaviite | Tekijä=Saartio, Rafael | Nimeke=Kristilliset vertauskuvat ja tunnukset. Johdatusta kristilliseen symboliikkaan | Julkaisupaikka=Porvoo | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1963}}</ref>

}}


== Kirjallisuutta ==
== Kirjallisuutta ==
* {{Kirjaviite | Tekijä=Biedermann, Hans | Nimeke=Suuri symbolikirja | Selite=(Knaurs Lexikon der Symbole, 1989.) Suomentanut ja toimittanut Pentti Lempiäinen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1993 | Isbn=951-0-18537-X}}

* {{Kirjaviite | Tekijä=Biedermann, Hans | Nimeke=Suuri symbolikirja | Selite=(Knaurs Lexikon der Symbole, 1989.) Suomentanut ja toimittanut Pentti Lempiäinen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1993 (8. painos 2004) | Tunniste=ISBN 951-0-18537-X}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Bruce-Mitford, Miranda | Nimeke=Viestivät merkit & paljastavat symbolit | Selite=Suomentanut Eero Ojanen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Helsinki Media | Vuosi=1997 | Isbn=951-32-0038-8}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Bruce-Mitford, Miranda | Nimeke=Viestivät merkit & paljastavat symbolit | Selite=Suomentaja: Eero Ojanen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Helsinki Media | Vuosi=1997 | Tunniste=ISBN 951-32-0038-8}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Cooper, J. C. | Nimeke=Symbolien maailma. Unet, kuvat, ennusmerkit | Selite=(Symbolism. The Universal Language, 1982.) Suomentanut Esko Halivaara | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kirjapaja | Vuosi=1984 | Isbn=951-621-509-2}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Cooper, J. C. | Nimeke=Symbolien maailma: Unet, kuvat, ennusmerkit | Selite=(Symbolism: The universal language, 1982.) Suomennos: Esko Halivaara | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kirjapaja | Vuosi=1984 | Tunniste=ISBN 951-621-509-2}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Eskola, Katarina (toim.) | Nimeke=Symbolit. Seminaariraportti | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Jyväskylän yliopisto, Nykykulttuurin tutkimusyksikkö | Vuosi=1986 | Isbn=951-679-517-X}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Eskola, Katarina (toim.) | Nimeke=Symbolit: Seminaariraportti | Selite=Nykykulttuurin tutkimusyksikön julkaisuja 1 | Julkaisupaikka=Jyväskylä | Julkaisija=Jyväskylän yliopisto | Vuosi=1986 | Tunniste=ISBN 951-679-517-X}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Koch, Rudolf | Nimeke=Merkkien kirja | Selite=(Das Zeichenbuch, 1923.) Suomentanut Sirkka Salonen | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=1984 | Isbn=951-1-07758-9}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Koch, Rudolf | Nimeke=Merkkien kirja | Selite=(Das Zeichenbuch, 1923.) Suomentanut Sirkka Salonen | Julkaisupaikka=Helsingissä | Julkaisija=Otava | Vuosi=1984 | Tunniste=ISBN 951-1-07758-9}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Lempiäinen, Pentti | Nimeke=Sano se kukkasin. Kasvit vertauskuvina | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1992 | Isbn=951-0-16031-8}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Lempiäinen, Pentti | Nimeke=Sano se kukkasin: Kasvit vertauskuvina | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1992 | Tunniste=ISBN 951-0-16031-8}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Lempiäinen, Pentti | Nimeke=Lukujen symboliikka nollasta miljoonaan | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1995 | Isbn=951-0-20405-6}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Lempiäinen, Pentti | Nimeke=Lukujen symboliikka nollasta miljoonaan | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1995 | Tunniste=ISBN 951-0-20405-6}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Lempiäinen, Pentti | Nimeke=Kuvien kieli. Vertauskuvat uskossa ja elämässä | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2002 | Isbn=951-0-26457-1}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Lempiäinen, Pentti | Nimeke=Kuvien kieli: Vertauskuvat uskossa ja elämässä | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=WSOY | Vuosi=2002 | Tunniste=ISBN 951-0-26457-1}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Peltonen, Ulla-Maija & Stenvall, Kirsti (toim.) | Nimeke=Myytit ja symbolit. Kirjoituksia suomalaisista kulttuuritulkinnoista | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura | Vuosi=1991 | Isbn=952-90-3265-X}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Peltonen, Ulla-Maija & Stenvall, Kirsti (toim.) | Nimeke=Myytit ja symbolit: Kirjoituksia suomalaisista kulttuuritulkinnoista | Selite=Väki voimakas 5 | Julkaisupaikka=Tampere | Julkaisija=Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura | Vuosi=1991 | Tunniste=ISBN 952-90-3265-X}}
* {{Kirjaviite | Nimeke=Symbolit & merkit | Selite=(Signs and Symbols.) Suomentaneet Carla-Rose Häkkinen ja Heli Ruuhinen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gummerus | Vuosi=2009 | Isbn=978-951-20-8084-7}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=[[Rafael Saartio|Saartio, Rafael]] | Nimeke=Kristilliset vertauskuvat ja tunnukset: Johdatusta kristilliseen symboliikkaan | Julkaisupaikka=Porvoo | Julkaisija=WSOY | Vuosi=1963}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Tarasti, Eero | Nimeke=Johdatusta semiotiikkaan. Esseitä taiteen ja kulttuurin merkkijärjestelmistä | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=1990 (3. painos 1996) | Isbn=951-662-512-6}}
* {{Kirjaviite | Nimeke=Symbolit & merkit: [Alkuperä ja merkitys] | Selite=(Signs and symbols.) Suomennos: Carla-Rose Häkkinen, Heli Ruuhinen | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gummerus | Vuosi=2009 | Tunniste=ISBN 978-951-20-8084-7}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Väisänen, Liisa | Nimeke=Kristilliset symbolit. Ikkuna pyhään | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kirjapaja | Vuosi=2011 | Isbn=978-952-247-156-7}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Tarasti, Eero | Nimeke=Johdatusta semiotiikkaan: Esseitä taiteen ja kulttuurin merkkijärjestelmistä | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Gaudeamus | Vuosi=1990 (3. painos 1996) | Tunniste=ISBN 951-662-512-6}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Väisänen, Liisa | Nimeke=Mitä symbolit kertovat. Taidetta pintaa syvemmältä | Julkaisupaikka=Helsinki | Julkaisija=Kirjapaja | Vuosi=2015 | Isbn=978-952-288-204-2}}
* {{Kirjaviite | Tekijä=Väisänen, Liisa | Nimeke= Kristilliset symbolit - ikkuna pyhään | Julkaisupaikka= | Julkaisija= Kirjapaja / Kustannus Oy Kotimaa | Vuosi= 2011 | Tunniste= ISBN 978-952-247-156-7}}
* {{Kirjaviite | Tekijä = Väisänen, Liisa & Peretto, Marco | Nimeke = Mitä symbolit kertovat, taidetta pintaa syvemmältä | Vuosi = 2015 | Julkaisija = Kirjapaja | Tunniste = ISBN-13: 9789522882042 | Viitattu = 9.12.2017 }}


== Aiheesta muualla ==
== Aiheesta muualla ==

{{commons|Symbols|symboli}}
{{commons|Symbols|symboli}}

* Rebekka Härkönen: [http://www.turunsanomat.fi/extra/?ts=1,3:1010:0:0,4:10:0:1:0,104:10:434611,1:0:0:0:0:0 Pakanalliset taikamerkit vaelsivat nykyajan merkityksiin]. Turun sanomat 27.1.2007.
* [http://www.symbols.com Symbols.com]. {{en}}
* [http://www.symbols.com Symbols.com]. {{en}}
* [http://www.symbols.net Symbols.net]. {{en}}


[[Luokka:Symbolit| ]]
[[Luokka:Symbolit| ]]

Nykyinen versio 12. heinäkuuta 2024 kello 10.20

Uskonnollisia symboleita.
Risti, Daavidintähti, Om-tavu
Islam, Dharman pyörä, Torii
Khanda, Bahain tähti, Ahimsa

Symboli on merkki, joka edustaa jotakin asiaa.[1] Symbolin ja sen edustaman asian välillä on vain sopimuksenvarainen yhteys.

Erityisessä, semantiikassa eli merkitysopissa käytetyssä merkityksessä symboli on sana, aate, asia, mielikuva tai kuva, joka liittää yhteen kaksi tai useamman asian. Symboli ei tässä täsmennetyssä merkityksessä siis ole merkki (ennalta sovittu, tunnettu lyhennys, katso semiotiikka) tai vertaus (tietoinen allegoria, eli merkitysopissa tunnettu, rajallinen edustaja).

Sanan symboli on sanottu olevan johdettavissa kreikan sanasta symballein, joka merkitsee yhteen, kokoon heittämistä. Selityksen mukaan ajatus ja esine on symbolissa yhdistynyt kokonaisuudeksi.[2] Alun perin symbolon on merkinnyt tunnusmerkkinä käytettyä, tietyn piirin tuntemasta esineestä murrettua palasta, johon viestin tai lähetin vastaanottajalla on ollut sopiva vastinekappale.

Symboleja käytetään esineellisinä, kuvallisina ja sanallisina merkkeinä lähes kaikilla inhimillisen elämän piiriin kuuluvilla aloilla. Uskonnollisen elämän aloilla symbolien käyttö on erityisen laajaa.

Käsityksiä symboleista

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Freudilaisessa syvyyspsykologiassa symbolin on ajateltu koostuvan osittain tiedostamattomasta aineksesta. Sigmund Freudin käsitys oli, että symboli edustaa aiemmin tunnettua, mutta (kielteisenä) tietoisuudesta torjuttua aineistoa joka alitajunnasta esiintyy esimerkiksi unissa, kuvitelmissa ja niin edelleen vääristyneenä ja jota voi loppujen lopulta rajallisena ja psykoanalyysin kautta tulkita, esimerkiksi viettipohjaisena merkkinä.

C.G. Jungin näkemys, pohjautuen assosiaatiokokeisiinsa ja kompleksiteoriaansa, oli että todellinen symboli on neutraali ilmentymä tiedostamattomasta tietoisuuteen (uni, oire, mielikuva) sellaisille asioille jotka ovat tietoisuudelle uusia tai kehittämättömiä ja näin eivät vielä voineet saada selvää tunnettua määritystä. Symboli on kuin sana mielikuva (saksan Sinnbild), osa mieltä eli tietoisuutta, ja osa kuvaa, joka ”kertoo enemmän kuin tuhat sanaa”. Symboli on Jungin analyyttisen psykologian mukaan paras mahdollinen ja ajankohtaisin sovitteluratkaisu tietoisuuden ja tiedostamattoman välillä, ja näin ei ulkopuolista tulkintaa periaatteessa tarvita, koska se voi rajata ja ehdyttää symbolin. Symboli on Jungin mielestä silta jota kautta tiedostamattoman kompleksin psyykkinen energia voi tulla tietoisen käyttöön kun symboli on sisäistetty, mikä tapahtuu analyyttisen ja terapeuttisen työn tuloksena.

  1. Suomalainen tietosanakirja 11, Pikatieto pj–ö. Espoo: Weilin + Göös, 1993. ISBN 951-35-5152-0
  2. Saartio, Rafael: Kristilliset vertauskuvat ja tunnukset. Johdatusta kristilliseen symboliikkaan. Porvoo: WSOY, 1963.

Kirjallisuutta

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  • Biedermann, Hans: Suuri symbolikirja. ((Knaurs Lexikon der Symbole, 1989.) Suomentanut ja toimittanut Pentti Lempiäinen) Helsinki: WSOY, 1993. ISBN 951-0-18537-X
  • Bruce-Mitford, Miranda: Viestivät merkit & paljastavat symbolit. (Suomentanut Eero Ojanen) Helsinki: Helsinki Media, 1997. ISBN 951-32-0038-8
  • Cooper, J. C.: Symbolien maailma. Unet, kuvat, ennusmerkit. ((Symbolism. The Universal Language, 1982.) Suomentanut Esko Halivaara) Helsinki: Kirjapaja, 1984. ISBN 951-621-509-2
  • Eskola, Katarina (toim.): Symbolit. Seminaariraportti. Jyväskylä: Jyväskylän yliopisto, Nykykulttuurin tutkimusyksikkö, 1986. ISBN 951-679-517-X
  • Koch, Rudolf: Merkkien kirja. ((Das Zeichenbuch, 1923.) Suomentanut Sirkka Salonen) Helsingissä: Otava, 1984. ISBN 951-1-07758-9
  • Lempiäinen, Pentti: Sano se kukkasin. Kasvit vertauskuvina. Helsinki: WSOY, 1992. ISBN 951-0-16031-8
  • Lempiäinen, Pentti: Lukujen symboliikka nollasta miljoonaan. Helsinki: WSOY, 1995. ISBN 951-0-20405-6
  • Lempiäinen, Pentti: Kuvien kieli. Vertauskuvat uskossa ja elämässä. Helsinki: WSOY, 2002. ISBN 951-0-26457-1
  • Peltonen, Ulla-Maija & Stenvall, Kirsti (toim.): Myytit ja symbolit. Kirjoituksia suomalaisista kulttuuritulkinnoista. Tampere: Työväen historian ja perinteen tutkimuksen seura, 1991. ISBN 952-90-3265-X
  • Symbolit & merkit. ((Signs and Symbols.) Suomentaneet Carla-Rose Häkkinen ja Heli Ruuhinen) Helsinki: Gummerus, 2009. ISBN 978-951-20-8084-7
  • Tarasti, Eero: Johdatusta semiotiikkaan. Esseitä taiteen ja kulttuurin merkkijärjestelmistä. Helsinki: Gaudeamus, 1990 (3. painos 1996). ISBN 951-662-512-6
  • Väisänen, Liisa: Kristilliset symbolit. Ikkuna pyhään. Helsinki: Kirjapaja, 2011. ISBN 978-952-247-156-7
  • Väisänen, Liisa: Mitä symbolit kertovat. Taidetta pintaa syvemmältä. Helsinki: Kirjapaja, 2015. ISBN 978-952-288-204-2

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]