The Guardian Angel – Suojelusenkeli

Wikipediasta
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tulostettavaa versiota ei enää tueta ja siinä voi olla renderöintivirheitä. Päivitä selaimesi kirjanmerkit ja käytä selaimen tavallista tulostustoimintoa sen sijaan.
The Guardian Angel – Suojelusenkeli
The Guardian Angel
Ohjaaja Arto Halonen
Käsikirjoittaja Arto Halonen
Tuottaja
  • Arto Halonen
  • Timo T. Lahtinen
  • Igor A. Nola
Säveltäjä Tuomas Kantelinen
Kuvaaja Pini Hellstedt
Leikkaaja Jussi Rautaniemi
Lavastaja Søren Schwarzberg
Pääosat
Valmistustiedot
Valmistusmaa
Tuotantoyhtiö
  • Art Films Production AFP Oy
  • Tähtiloiste Elokuvatuotanto Oy
  • Smile Entertainment Oy
  • MP Film Production
Levittäjä Finnkino
Ensi-ilta
Kesto 103 minuuttia
Alkuperäiskieli englanti
Budjetti 3 miljoonaa euroa[1]
Katsojat 11 881 (Suomessa)[2]
Aiheesta muualla
IMDb
Elonet
AllMovie

The Guardian Angel – Suojelusenkeli on vuonna 2018 ensi-iltansa saanut psykologinen jännitysdraama, jonka on ohjannut Arto Halonen. Sen pääosissa ovat Pilou Asbæk, Josh Lucas, Rade Šerbedžija, Cyron Melville, ja Sara Soulié. Elokuvassa näyttelevät myös suomalaiset Pamela Tola ja Mikko Nousiainen. Elokuva perustuu tositapahtumiin, niin kutsuttuihin hypnoosimurhiin, jotka tapahtuivat Kööpenhaminassa vuonna 1951.[3] Elokuvan levitysoikeudet on myyty 60 maahan ja Suomen elokuvateatterilevityksessä se sai 12 000 katsojaa.[4][5]

Elokuva herätti laajaa keskustelua psykologian ammattilaisten keskuudessa ihmisen hypnotisoinnista toimimaan omaa moraaliaan vastaan, sillä sen todettiin olevan mahdollista. Helsingin Sanomat uutisoi aiheesta laajalla tiedeartikkelilla[6]. Länsiväylässä julkaistussa artikkelissa aiheesta Hannu Lauerma kertoo ilmiön olemassolosta ”Kauan jatkuvassa ja epäsuorassa suggeroinnissa asiat saadaan kuitenkin näyttämään muulta kuin ne ovat. Silloin ihminen ei miellä tekevänsä pahaa vaan kokee tekevänsä hyvää ja välttämätöntä” [7].

Halonen oli ensimmäinen joka löysi hypnoosimurhaajan, nimeään vaihtaneen Palle Hardrupin, tamän vapauduttua vankimielisairaalasta. Hän myös lukeutuu harvoihin, joille Hardrup suostui haastatteluita antamaan. He tapasivat vuonna 1997 eli yli kaksikymmentä vuotta ennen elokuvan valmistumista.[8] Kansainvälisesti tuotettu elokuva kuvattiin Tanskassa ja Kroatiassa. Kevin Frazierin ja Arto Halosen kirjoittaman samannimisen kirjan on julkaissut WSOY. Kirjan alkuperäinen kieli on englanti ja se on käännetty viidelle eri kielelle: suomeksi, tanskaksi, portugaliksi, italiaksi ja serbiaksi.[9]

Juoni

Rikostutkija Anders Olsen (Pilou Asbæk) saa selvitettäväkseen tapauksen, jossa pankkiryöstäjä ampuu kaksi virkailijaa ja pakenee rahojen kanssa Kööpenhaminan kaduille. Pidätettäessä pankin ryöstänyt Palle Hardrup (Cyron Melville) väittää tehneensä teon yksin. Omituisen tapauksesta tekee se, että jotkut silminnäkijät sanovat pankkiryöstäjän käyttäytyneen kuin olisi transsissa. Olsen saa selville, että syytetty on istunut vankilassa yhdessä karismaattisen Björn Nielsenin (Josh Lucas) kanssa ja alkaa epäillä, että Nielsen on hypnotisoinut sellitoverinsa tekemään rikoksen puolestaan.

Olsen hakee apua tunnetulta hypnoosiin erikoistuneelta psykiatrilta (Rade Šerbedžija), jonka kanssa hän ajautuu yhä syvemmälle mielen manipulaation maailmaan. Keskittyessään rikostutkimuksiin Olsen ei huomaa, että salaperäinen Nielsen tekee salaa tuttavuutta hänen nuoren vaimonsa (Sara Soulié) kanssa. Pian mystinen tapaus koskettaa häntä lähempää kuin hän arvaakaan.

Rooleissa

 Pilou Asbæk … Anders Olsen  
 Josh Lucas … Bjørn Schouw Nielsen  
 Rade Šerbedžija … tri Max Dabrowski  
 Sara Soulié … Marie Olsen  
 Cyron Melville … Palle Hardrup  
 Christopher Fulford … Thuesen  
 Johannes Lassen … Petersen  
 Mikko Nousiainen … Mortensen  
 Pamela Tola … Susi  

Arvostelut ja vastaanotto

Helsingin Sanomat
Pertti Avola		 3/5 tähteä [3]
Hufvudstadsbladet
Krister Uggeldahl		 3/5 tähteä [10]
Aamulehti
Janne Kaakko 		4/5 tähteä [11]
Berlingske

Kristian Lindberg

4/5 tähteä [12]
Kristeligt Dagblad

Søren Hermansen

5/5 tähteä [13]
Politiken
Joakim Grundahl 		5/5 tähteä [14]

Ilkka Lappi kommentoi Aamusen arvostelussa elokuvan olevan "Paitsi kerronnaltaan, myös tunnelmaltaan huippuluokkaa. Voisi sanoa, että elokuvan noin kolmen miljoonan euron budjetti on käytetty hyvin. Ensinnäkin tarina ja juonenkuljetus saavat katsojan arvuuttelemaan totuutta pitkin matkaa."[15]

Kansan Uutisten Harri Ilmari Moilanen kommentoi elokuvaa seuraavasti: "Kulisseissa joku vetelee vaarallisesti naruja toisten mielen käännyttämiseksi. Tähän myös leffan 'kuka sen oikeasti teki?' -rikospähkinä keskittyy."[16]

Viihteen olohuone -verkkomedian toimittaja Linda Hildén kommentoi trillerin olevan "Hienosti toteutettu elokuva, jossa katsoja pääsee tutustumaan kiehtovaan rikokseen vuosien takaa."[17]

Lähteet

  1. ↑ The Guardian Angel – Suojelusenkeli Suomen elokuvasäätiö. Arkistoitu 30.10.2017. Viitattu 26.3.2018.
  2. ↑ Kotimaisten elokuvien katsojaluvut 2018 Suomen elokuvasäätiö. Arkistoitu 9.1.2020. Viitattu 12.1.2020.
  3. ↑ a b Avola, Pertti: Ohjaajan yllätysveto toimii. Helsingin Sanomat, 29.3.2018, s. B 4. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 1.4.2018.
  4. ↑ Laura Birn, Tommi Korpela ja muut isot elokuvanimet eivät onnistuneet pelastamaan vuoden 2018 kotimaisia katsojafloppeja - yksi elokuva sai vain 427 katsojaa www.iltalehti.fi. Viitattu 4.1.2019.
  5. ↑ Guardian Angel, The Elonet. Viitattu 9.5.2019.
  6. ↑ Hypnoosi on väärissä käsissä vaarallinen ase, eikä sitä saisi opettaa kenelle tahansa – Tanskalaisen ryöstömurhan tarina osoittaa, että taitava hypnotisoija saa ihmisen tekemään mitä vain
  7. ↑ Klaus Nurmi: Ylilääkäri HS:ssa hypnoosimurhista: "Vaalimme illuusiota, ettemme pystyisi riistämään kenenkään henkeä" Länsiväylä. Viitattu 13.5.2019.
  8. ↑ Parikymmentä vuotta sitten Arto Halonen astui asuntoon, jossa häntä odotti hypnoosimurhista tuomittu tappaja – alkoi hanke, jonka aikana hän oppi myös, miten tehdä itsestä onnellisempi ihminen Helsingin Sanomat. 24.3.2018. Viitattu 13.5.2019.
  9. ↑ Kirja - WSOY www.wsoy.fi. Viitattu 9.5.2019.
  10. ↑ Uggeldahl, Krister: Allt annat än hypnotiskt. Hufvudstadsbladet, 29.3.2018, s. 26. Artikkelin verkkoversio. Viitattu 1.4.2018. (Arkistoitu – Internet Archive)
  11. ↑ www.aamulehti.fi/kulttuuri/arto-halosen-suojelusenkeli-on-mielta-kiehtovasti-kiusaava-kansainvalisten-mittojen-rikostrilleri aamulehti.fi.[vanhentunut linkki]
  12. ↑ Kristian Lindberg: Hypnotiserende film om besættelsestidens bizarre eftermæle Berlingske.dk. 28.6.2018. Viitattu 13.5.2019. (tanska)
  13. ↑ Søren Hermansen: Finsk instruktør fortæller eminent om ”Hypnosemordene” i 1950'ernes København Kristeligt Dagblad. 28.6.2018. Viitattu 13.5.2019. (tanska)
  14. ↑ Joakim Grundahl Film-, Tv-Og Madanmelder: Dansk kriminalhistorie på film: Ny international thriller handler om hypnosemordene på Nørrebrogade Politiken. 27.6.2018. Viitattu 9.5.2019. (tanska)
  15. ↑ Arto Halosen Guardian Angel on ensiluokkainen trilleri aamuset.fi. Viitattu 16.5.2019.[vanhentunut linkki]
  16. ↑ Ensi-iltaelokuva: Hypnotisoija ja rikollinen mieli Kansan Uutiset. 29.3.2018. Viitattu 16.5.2019.
  17. ↑ Linda Hildén: The Guardian Angel – Ennenkuulumattomat hypnoosimurhat Viihteen Olohuone. 21.3.2018. Viitattu 16.5.2019.[vanhentunut linkki]
Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=The_Guardian_Angel_–_Suojelusenkeli&oldid=22030822”