Tuomioistuin

Oikeudenkäynti Lontoossa Old Baileyssa. Thomas Rowlandsonin ja Augustus Puginin piirros teoksesta Ackermann's Microcosm of London (1808–1811).

Tuomioistuin on oikeuslaitokseen kuuluva organisaatio, joka ratkaisee eri toimijoiden välisiä erimielisyyksiä lainsäädäntöön nojautuen oikeudenkäynnissä tai muulla menettelyllä siten, että ratkaisu on osapuolia oikeudellisesti sitova. Tuomioistuimesta käytetään myös termiä oikeus. Tuomioistuimen jäseniä kutsutaan tuomareiksi. Tuomioistuimia koskeva lainsäädäntö sijoittuu oikeustieteen systematiikassa prosessioikeuteen.

Pätevän tuomioistuimen edellytykset vaihtelevat. Kaksi mallia ovat tosiasiallinen ja muodollinen tuomioistuin. Ensimmäisen kohdalla tärkeänä pidetään sitä, missä jutun käsittely tapahtuu, kun taas jälkimmäisen käsityksen mukaan lainmukaisuuden vaatimuksena on tiettyjen toimijoiden paikallaolo.

Tuomioistuinten riippumattomuus on oikeusvaltion keskeinen ominaisuus. Usein tuomioistuinten asema on määritelty asianomaisen valtion perustuslaissa. Näin on myös Suomessa. Tuomioistuinten yhteys perusoikeuksiin ilmenee perustuslain 21 §:stä, jonka mukaan jokaisella on oikeus saada asiansa käsitellyksi asianmukaisesti ja ilman aiheetonta viivytystä lain mukaan toimivaltaisessa tuomioistuimessa tai muussa viranomaisessa sekä oikeus saada oikeuksiaan ja velvollisuuksiaan koskeva päätös tuomioistuimen tai muun riippumattoman lainkäyttöelimen käsiteltäväksi.

Suomen tuomioistuinjärjestelmä

Suomen tuomioistuinjärjestelmä jakautuu yleisiin tuomioistuimiin, hallintotuomioistuimiin ja erityistuomioistuimiin. Yleisiä tuomioistuimia ovat oikeusaste- eli instanssijärjestyksessä käräjäoikeudet, hovioikeudet ja ylimpänä korkein oikeus. Yleisissä tuomioistuimissa käsitellään rikos- ja riita-asioita sekä eräitä hakemusasioita. Prosessilajeista niissä tulevat siis sovellettavaksi siviili- ja rikosprosessi.

Hallintotuomioistuimia ovat hallinto-oikeudet sekä korkein hallinto-oikeus. Ne ovat yleisiä tuomioistuimia hallinto-oikeudellisissa asioissa ja menettely niissä on hallintoprosessia.

Erityistuomioistuimia ovat:

• Markkinaoikeus
• Työtuomioistuin
• Vakuutusoikeus
• Valtakunnanoikeus

Erityistuomioistuimissa prosessi on yleensä monessa suhteessa erikseen säänneltyä, mutta pohjana on kulloinkin siviiliprosessin, hallintoprosessin tai (valtakunnanoikeuden osalta) rikosprosessin yleinen sääntely.

Lisäksi eräät tuomiovaltaa käyttävät lautakunnat ovat rinnastettavissa erityistuomioistuimiin.

Tuomarit

Tuomioistuimen jäseniltä eli tuomareilta edellytetään tuomitsemisen vaatimaa ammattitaitoa sekä kykyä ja tahtoa tuomita oikein. Tuomarin tulee hallita oikeusjärjestys ja kyetä soveltamaan oikeusnormeja konkreettisiin tapauksiin, ja hänen tulee lisäksi olla vapaa kaikenlaisista ulkoisista vaikutteista, jotka voisivat vaikuttaa hänen puolueettomuuteensa. Siksi tuomarin yleisistä ja erityisistä kelpoisuusehdoista on säädetty laissa. Yleisillä kelpoisuusehdoilla tarkoitetaan ominaisuuksia, joita henkilöltä edellytetään, jotta hän voisi ylipäätään toimia tuomarina. Erityiset kelpoisuusehdot puolestaan varmistavat, että tuomari on yksittäisessä jutussa esteetön (jäävitön) eli vapaa sellaisesta henkilökohtaisesta suhteesta asiaan tai asianosaisiin, joka voisi horjuttaa luottamusta hänen puolueettomuuteensa.

Tuomioistuimen toimivalta

Jotta tuomioistuin voisi käsitellä yksittäistä asiaa, sillä tulee olla siihen toimivalta. Toimivalta jakautuu oikeusasteelliseen, asialliseen, alueelliseen ja kansainväliseen toimivaltaan. Toimivaltaa eri prosessilajeissa (siviili-, rikos- ja hallintoprosessissa) sääntelevät eri normit. Seuraavassa tarkastellaan siviili- ja rikosprosesseja yleisissä tuomioistuimissa.

Oikeusasteellinen toimivalta

Oikeusasteellinen toimivalta liittyy oikeusaste- eli instanssijärjestykseen. Riita-asiat tulee aina panna ensi asteessa vireille käräjäoikeudessa, ei hovioikeudessa tai korkeimmassa oikeudessa. Myös rikosasiat käsitellään lähes aina ensi asteena käräjäoikeudessa. Tästä poikkeuksen muodostavat ainoastaan tuomareihin ja syyttäjiin kohdistuvat virkasyytteet, jotka käsitellään ensi asteena hovioikeudessa tai korkeimmassa oikeudessa.

Instanssijärjestyksestä johtuu myös, että muutoksenhakutuomioistuin voi tutkia jutun enintään siinä laajuudessa, kun se on ollut alemman tuomioistuimen käsiteltävänä. Uusia vaatimuksia tai perusteita ei siis yleensä ole mahdollista esittää enää muutoksenhaussa.

Asiallinen toimivalta

Asiallinen toimivalta jakaa asiat niiden laadun perusteella eri tuomioistuimiin. Riita- ja rikosasiat käsitellään pääsääntöisesti yleisissä tuomioistuimissa. Tietyt asiat tulee kuitenkin käsitellä erityistuomioistuimissa, joita ovat riita-asioissa markkinaoikeus, työtuomioistuin ja vakuutusoikeus sekä rikosasioissa valtakunnanoikeus. Eräissä valtioissa on myös erillinen perustuslakituomioistuin. Tuomioistuin voidaan myös väliaikaisesti perustaa esimerkiksi käsittelemään sotarikoksia, kuten Haagin sotarikostuomioistuin.

Tietyt asiat on keskitetty asian laadun perusteella vain joihinkin käräjäoikeuksiin. Tällaisia ovat esimerkiksi yrityssaneerausasiat, joita käsitellään yhdeksässä käräjäoikeudessa.

Alueellinen toimivalta

Alueellinen toimivalta siviiliasioissa

Alueellista toimivaltaa koskevat ns. forumsäännökset jakavat jutut niiden tuomioistuinten kesken, jotka ovat oikeusasteellisessa ja asiallisessa suhteessa samanarvoisia. Oikeudenkäymiskaaren (OK) 10 luku jakaa alueellisesti toimivaltaiset tuomioistuimet eli forumit yleiseen oikeuspaikkaan ja erityisiin oikeuspaikkoihin. Erityiset oikeuspaikat voivat olla yleisen oikeuspaikan kanssa vaihtoehtoisia eli kilpailevia oikeuspaikkoja, tai ne voi olla säädetty pakollisiksi eli eksklusiivisiksi oikeuspaikoiksi.

Forumsäännökset ovat yleensä dispositiivisia eli niistä voidaan sopia toisin esimerkiksi oikeuspaikka- eli prorogaatiosopimuksella. Jos toinen asianosainen ei vastusta, asia voidaan käsitellä muussakin kuin lain määräämässä tuomioistuimessa. Eksklusiiviset forumsäännöt ovat kuitenkin ehdottomia.

Yleinen oikeuspaikka siviiliasiassa on vastaajan kotipaikan tuomioistuin (forum domicilii, OK 10:1.1). Kotipaikka merkitsee paikkakuntaa, jossa vastaaja vakinaisesti ja pysyvästi asuu. Oikeushenkilön kotipaikkana pidetään sitä paikkakuntaa, jonne se on rekisteröity. Henkilöyhtiön kotipaikka on kuitenkin sen tosiasiallinen johtopaikka.

Yleisen oikeuspaikan kanssa vaihtoehtoisia eli kilpailevia oikeuspaikkoja ovat:

• Toimipaikan tuomioistuin (forum negotii, OK 10:1.2). Kanne liikkeenharjoittajaa vastaan liikkeenharjoittamista varten tehdyn sopimuksen tai muun sitoumuksen johdosta saadaan nostaa sen paikkakunnan tuomioistuimessa, jossa liikettä harjoitetaan tai on harjoitettu.
• Siviiliprosessuaalinen tekopaikan tuomioistuin (forum delicti, OK 10:8). Kanne, joka koskee rikokseen perustuvaa yksityisoikeudellista vaatimusta, saadaan nostaa siinä tuomioistuimessa, jolla on tai on ollut toimivalta tuomita rangaistus kyseisestä rikoksesta.
• Asiayhteyteen perustuva oikeuspaikka (forum connexitatis, OK 10:6–7a). Sellaiset eri vastaajiin kohdistuvat kanteet, jotka liittyvät toisiinsa (vastakanne, pääväliintulokanne ja seurannaiskanne) voidaan käsitellä vastaajien kotipaikoista riippumatta samassa tuomioistuimessa.
• Sopimuspaikan tuomioistuin (forum contractus) ja työn suorittamispaikan tuomioistuin (forum solutionis, OK 10:1.3). Työsuhteesta johtuva riita voidaan käsitellä sen paikkakunnan tuomioistuimessa, jossa sopimus tehtiin tai työ suoritettiin.
• Vastaajan kotipaikan tuomioistuin (forum domicilii) voi tulla kyseeseen kuluttaja-, tuotevastuu-, potilasvahinko- tai raideliikennevastuuasioissa.

Yleisen oikeuspaikan syrjäyttäviä eli eksklusiivisia oikeuspaikkoja ovat:

• Kiinteistöriitojen oikeuspaikka (forum rei sitae, OK 10:14 ja OK 10:19). Kiinteää omaisuutta koskevat riidat on käsiteltävä siinä tuomioistuimessa, jonka tuomiopiirissä omaisuus sijaitsee.
• Jäämistöriitojen oikeuspaikka (forum hereditatis, OK 10:2). Kuolleen henkilön jäämistöä koskevat riidat on käsiteltävä siinä tuomioistuimessa, jonka tuomiopiirissä vainajan kotipaikka on ollut.
• Hallintopaikan tuomioistuin (forum administrationis, OK 10:4). Jos jollekulle on uskottu jotain hoidettavaksi tai hallittavaksi ja häntä vastaan nostetaan hoitotoimen johdosta kanne, asia on käsiteltävä siinä tuomioistuimessa, jonka tuomiopiirissä omaisuus on hoidettavana.
• Avioeroa, yhteiselämän lopettamista tai avioliiton pätevyyttä koskeva asia on käsiteltävä sen paikkakunnan tuomioistuimessa, missä jommallakummalla puolisolla on kotipaikka.
• Lapsen huoltoa ja tapaamisoikeutta koskeva asia käsitellään sen paikkakunnan tuomioistuimessa, missä lapsella on asuinpaikka.

Alueellinen toimivalta rikosasioissa

Rikosasioissa toimivaltaisesta tuomioistuimesta säädetään oikeudenkäynnistä rikosasioissa annetun lain (689/1997, ROL) 4 luvussa. Toimivaltainen tuomioistuin on pääsääntöisesti sen paikkakunnan tuomioistuin, jossa rikos on tehty (forum delicti, ROL 4:1). Syyte Suomen ulkopuolella tehdystä rikoksesta tutkitaan vastaajan asuin-, oleskelu- tai tapaamispaikan tuomioistuimessa (ROL 4:2). Rikosasia voidaan tutkia vastaajan asuin- tai oleskelupaikan tuomioistuimessa myös muussa tapauksessa, jos syyttäjä katsoo sen tarkoituksenmukaiseksi (ROL 4:1.3). Lisäksi toisiinsa liittyvät, mutta erilliset syytteet voidaan tietyin edellytyksin tutkia samassa tuomioistuimessa (ROL 4:3−6).

Toimivallan puuttumisen seuraukset

Tuomioistuimen on heti jutun saavuttua käsiteltäväksi tutkittava, että se on asiassa oikeusasteellisesti, asiallisesti ja alueellisesti toimivaltainen. Jos alueellista toimivaltaa koskeva säännös on dispositiivinen, tuomioistuin tutkii alueellisen toimivaltansa vain, jos vastaaja huomauttaa asiasta käyttäessään asiassa ensimmäistä kertaa puhevaltaa tai ei lainkaan vastaa asiassa. Jos tuomioistuin katsoo, ettei sillä ole toimivaltaa, sen on siviiliasiassa jätettävä asia tutkimatta. Rikosasiassa tuomioistuin voi kuitenkin siirtää asian toiseen tuomioistuimeen ROL 4:8:ssä säädetyin edellytyksin.

Lähteet

• Lappalainen, Juha ym.: Prosessioikeus. Helsinki: WSOY, 2007.

Kirjallisuutta

• Ervasti, Kaijus: Uusi tuomioistuinsovittelulaki. Helsinki: Talentum, 2013. ISBN 978-952-14-1955-3
• Tapanila, Antti: Tuomarin esteellisyys. Helsinki: Suomalainen Lakimiesyhdistys, 2007. ISBN 978-951-855-272-0

Aiheesta muualla

• Oikeus.fi: Oikeuslaitos – Tuomioistuimet (Arkistoitu – Internet Archive)