Asianhuolto

Asianhuolto tarkoittaa toimimista oikeudellisessa asiassa toisen puolesta ilman toimeksiantoa, valtuutusta, lakisääteisen edustajan asemaa tai tuomioistuimen määräystä. Asianhuolto jaetaan luvalliseen ja luvattomaan toimintaan.

Luvallisesta asianhuollosta käytetään latinalaisperäistä nimitystä negotiorum gestio. Siitä säädetään kauppakaaren 18 luvun 10 pykälässä. Jos jonkun poissa ollessa tapahtuu jotakin, johon hän ei ole voinut asiamiestä määrätä, niin saa hänen sukulaisensa tahi ystävänsä kantaa ja vastata hänen puolestaan, pantuansa, jos vaaditaan, takauksen siitä, että poissa oleva tyytyy siihen, mitä hän on tehnyt. Jos poissa oleva ei siihen tyydy, korvatkoon se, joka valtakirjatta rupesi toisen asiamieheksi, tai hänen takausmiehensä kaiken siitä tulleen vahingon. Lainkohtaa on sovellettu sekä viranomaisen luona tehtyihin toimiin että yksityisoikeudellisessa suhteessa kolmanteen henkilöön.

Perinteisesti asianhuolto on vapaaehtoista toimintaa. Asianhuoltajan (lat. gestor) toimien on oltava välttämättömiä ja edustettavan (dominus) on oltava estynyt toimimaan itse. Toiminnan syyksi ei riitä se, että toiminta on hyödyllistä.

Lähteet

• Encyclopædia iuridica fennica, Suomalainen lakimiesyhdistys 1994–1999, ISBN 951-855-135-9, osa I palstat 35–36.