Ubuntu
Ubuntu | |
---|---|
Kehittäjä |
Canonical Ltd / Ubuntu Foundation |
Tuoteperhe | GNU/Linux |
Toiminnallinen tila | toiminnassa |
Viimeisin vakaa versio | 24.04.1 LTS ()[1] ja 24.10 ()[2] |
Tuetut kielet | monikielinen (yli 55 kieltä) |
Ytimen tyyppi | monoliittinen |
Ydin | Linux |
Käyttöliittymä | graafinen ja komentorivi |
Työpöytäohjelmisto | GNOME (oletus) |
Lähdekoodimalli | vapaa ohjelmisto |
Lisenssi | GPL ja muita lisenssejä |
Aiheesta muualla | |
Verkkosivusto | |
Versiohallinta |
Ubuntu on avoimena lähdekoodina julkaistu käyttöjärjestelmä, joka perustuu Debian Linux-jakeluun.[3][4] Ubuntua kehittää Canonical, joka julkaisee puolen vuoden välein julkaisuversion ja ylläpitää pitkän aikavälin versiota yrityskäyttöön.[5]
Canonicalin mukaan Ubuntu pyrkii tarjoamaan kenen tahansa käytettävissä olevan käyttöjärjestelmän, joten siinä keskitytään ennen kaikkea toimivuuteen sekä asennuksen helppouteen. Kehityksessä pääasiallisena painopisteenä ovat käytettävyys, säännölliset päivitykset ja helppo käyttöönotto. Ubuntu on saavuttanut nopeasti suosiota käyttäjien parissa ja se on ollut DistroWatch.com-sivuston suosituimpia Linux-jakeluita vuodesta 2005 lähtien. [6][7]
Ubuntun zulunkielinen nimi tulee eteläafrikkalaisesta "Ubuntu"-ideologiasta ja käännetään usein lyhyesti "inhimillisyydeksi toisia kohtaan". Ubuntun kehitystä rahoittaa eteläafrikkalaisen yrittäjä Mark Shuttleworthin perustama Canonical Ltd.[8][9]
Kannettavia tietokoneita valmistavat yritykset Lenovo, HP ja Dell sertifioivat eräät mallinsa Ubuntu-yhteensopiviksi.[10]
Historia ja kehitysprosessi
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ubuntu perustuu Debianin lähdekoodiin. Alun perin Ubuntu-ryhmän tavoitteena oli luoda helppokäyttöinen Linux-käyttöjärjestelmä työpöytäkäyttöön ja julkaista uusi versio joka kuudes kuukausi, minkä tuloksena olisi useammin päivitetty järjestelmä. Ubuntun ensimmäinen julkaisu ilmestyi 20. lokakuuta 2004. Siitä lähtien Canonical on julkaissut uuden Ubuntu-version joka kuudes kuukausi ja sitoutunut toimittamaan turvallisuuspäivityksiä, korjauksia pahoihin ongelmiin ja pienimuotoisia ohjelmapäivityksiä. Päätettiin, että joka neljäs julkaisu on LTS-versio eli pitkään tuettu julkaisu. Nykyisin voimassa olevien tuen piiriin kuuluvien LTS-julkaisujen työpöytäversioihin ja palvelinversioihin julkaistaan päivityksiä viiden vuoden ajan. Versiosta 6.06 (Dapper Drake) lähtien koodinimet ovat noudattaneet aakkosjärjestystä ja se oli ensimmäinen pitkään tuettu versio (LTS).
Ubuntua rahoittaa tällä hetkellämilloin? Canonical Ltd. 2005 Mark Shuttleworth ja Canonical Ltd. julkistivat Ubuntu Foundation -rahaston perustamisen ja antoivat sille 10 miljoonan yhdysvaltain dollarin alkupääoman. Rahaston tarkoituksena on varmistaa kaikkien tulevien Ubuntu-versioiden tukeminen ja kehitys. Mark Shuttleworth kuvaa sitä "hätärahastoksi" (siltä varalta että Canonicalin osallisuus päättyy).
Ubuntussa oli 9.10-versiosta lähtien Ubuntu Software Center -sovelluskauppa, jonka avulla ohjelmien asentaminen ja uusien sellaisten löytäminen kävi vaivattomammin. Canonical toi 10.04-versioon uutuutena musiikkikaupan osana sittemmin lakkautettua Ubuntu One -palveluitaan. Tämä Ubuntun musiikkikauppa oli integroitu suoraan Rhythmbox-mediasoittimeen, jonka kautta käyttäjä voi ostaa musiikkia MP3-muodossa. Ostettu musiikki ilmestyy välittömästi käyttäjän henkilökohtaiseen Ubuntu One -hakemistoon ja siirtyy sieltä automaattisesti mediasoittimeen. Musiikkitiedostot voi käydä lataamassa Ubuntu One -hakemistosta myös nettiselaimen avulla. Canonical lakkautti Ubuntu One -palvelun heinäkuussa 2014.[11]
Elokuussa 2015 Canonical ilmoitti hylkäävänsä Ubuntu Software Centerin ja lopettavansa deb-pohjaisten pakettien hyväksymisen kauppaan.[12][13] Canonical ilmoitti samalla aikomuksesta siirtyä Snap-paketinhallintaan, joka tuli aluksi Snappy Core -nimisessä rinnakkaisversiossa käyttöön.[12][14][15] Versiossa 16.04 GNOME Software korvasi Ubuntu Software Centerin.[16]
Canonical ilmoitti vuonna 2017 että oletuksena käytetystä Unitystä siirryttiin takaisin GNOME-ympäristöön.[17] Myös kehityksen alla olleen Mir-ohjelman sijaan siirrytään Wayland-ohjelmistoon X Window Systemin korvaajana.[18]
Aiemmin ilmoitettu 32-bittisten kirjastoversioiden tuen loppuminen on muutettu ja tuki jatkuu suosituimmille, eniten käytetyille ja kriittisille riippuvaisuuksille.[19]
Ominaisuudet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ubuntu-asennuslevyjä voi asentaa, ladata ja kopioida vapaasti sen mahdollistavan lisensoinnin johdosta. Ubuntu julkaistaan avoimen lähdekoodin vapaana ohjelmistona, johon on lisäksi saatavilla käyttöoikeuksiltaan rajoitettua ohjelmistoa.[20] Ubuntun levykuvan voi ladata Ubuntun kotisivuilta ja sitten kirjoittaa sen esimerkiksi itse muistitikulle tai DVD-levylle. Käyttöjärjestelmästä toimitetaan uusi versio noin puolen vuoden välein ja kahden vuoden välein huhtikuussa julkaistava versio on pitkäaikaisen tuen versio (LTS), jota tuetaan vähintään viisi vuotta. Ohjelmien asentaminen hoidetaan pääasiassa pakettienhallintaohjelmalla, joka automaattisesti hakee tarvittavat tiedostot asennuslähteistä ja suorittaa asennuksen. Ubuntussa pakettienhallinnan tehtävät hoitaa Debianin Advanced Packaging Tool -ohjelmisto ja Snap-pakettienhallinta.[21] Näiden lisähyötynä on mahdollisuus kaikkien järjestelmän ohjelmien päivittämiseen samalla kertaa automaattisesti.
Ubuntun mukana olevia sovellusohjelmia ovat muun muassa Firefox, LibreOffice, Rhythmbox, Shotwell, Thunderbird ja Transmission.[22] Oletuksena asennettavien ohjelmien lisäksi on saatavilla useita muita ohjelmia.[23][24]
Ohjelmaversiot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Luettelo Ubuntun ohjelmaversioista
Ubuntusta julkaistaan uusi vakaa versio kuuden kuukauden välein: huhtikuussa ja lokakuussa. Jokaisella julkaisulla on koodinimi sekä versionumero, josta selviää julkaisuvuosi ja -kuukausi. Esimerkiksi Ubuntu 16.04 LTS julkaistiin 2016 huhtikuussa (04. kuukausi). Koodinimi on kaksiosainen ja koostuu edeltävästä adjektiivista sekä sitä seuraavasta samalla kirjaimella alkavasta eläinlajin nimestä. Esimerkiksi ensimmäisen version 4.10 koodinimi oli Warty Warthog (suom. känsäinen pahkasika).
LTS-versioita (pitkäaikaisen tuen julkaisu, engl. Long Term Support), tuetaan vähintään viisi vuotta sekä työpöytäkäytössä että palvelimissa ja muita versioita tuetaan yhdeksän kuukautta.[25] LTS-versioita julkaistaan kahden vuoden välein huhtikuussa.[25] Canonical on tammikuussa 2023 julkaissut Ubuntu Pro -palvelun, joka tarjoaa kymmenen vuotta tietoturvapäivityksiä Ubuntun ESM-julkaisun "main"-pakettivarastoon sisältyville ohjelmille. Tämä Extended Security Maintenance (ESM) jatkaa LTS-version tukea viidellä vuodella tarjoamalla tietoturvapäivityksiä.[26] Lisätuki on ilmainen henkilökohtaiseen käyttöön korkeintaan viidelle koneelle ja maksullinen yrityksille.[27]
Luettelo tuetuista versioista
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vanhempi versio, yhä tuettu Viimeisin versio Tuleva versio | ||||||
---|---|---|---|---|---|---|
Versio | LTS | Koodinimi | Julkaisupäivä | Tuen päättymispäivä | Huomioitavaa | |
14.04 | Trusty Tahr | 17. huhtikuuta 2014 | huhtikuu 2019 | ESM-tuella huhtikuuhun 2024 saakka.[26] | ||
16.04 | Xenial Xerus | 21. huhtikuuta 2016 | huhtikuu 2021 | ESM-tuella huhtikuuhun 2026 saakka.[26][28] | ||
18.04 | Bionic Beaver | 26. huhtikuuta 2018 | huhtikuu 2023 | ESM-tuella huhtikuuhun 2028 saakka[26][29] | ||
20.04 | Focal Fossa | 23. huhtikuuta 2020 | huhtikuu 2025 | ESM-tuella huhtikuuhun 2030 saakka[26][30] | ||
22.04 | Jammy Jellyfish | 21. huhtikuuta 2022 | huhtikuu 2027 | [31][32] | ||
23.10 | Mantic Minotaur | 12. lokakuuta 2023 | [33][34] | |||
24.04 | Noble Numbat | 25. huhtikuuta 2024[35] | [36][37] | |||
24.10 | Oracular Oriole | 10. lokakuuta 2024[38] |
Ubuntun rinnakkaisversiot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ubuntusta on useita virallisia ja yhteisön ylläpitämiä rinnakkaisversioita, joissa on erilaisia työpöytäympäristöjä tai muita eroja. Näitä ovat:[39]
- Kubuntu: KDE-ympäristön käyttäjille suunnattu versio.
- Lubuntu: LXQt-ympäristöä käyttävä, kevyemmäksi vaihtoehdoksi tarkoitettu versio.
- Xubuntu: Xfce-ympäristön käyttäjille suunnattu versio.
- Ubuntu Studio: Multimedian luomiseen ja muokkaamiseen suunnattu versio.
- Ubuntu MATE: MATE-ympäristön käyttäjille suunnattu versio.
- Ubuntu Budgie: Budgien käyttäjille suunnattu versio.
- Ubuntu Kylin: Kiinankielisille alueille
- Ubuntu Unity: Unity-työpöytäympäristön käyttäjille suunnattu versio.
- Ubuntu Core: Snap-paketteihin perustuva versio.[40][41]
Myös itse voi asentaa haluamansa työpöytäympäristön jälkikäteen.[42]
Edubuntu oli opetuskäyttöön suunnattu rinnakkaisversio, joka aluksi julkaistiin nimellä Ubuntu Education Edition.[43]
Ubuntu Touch on mobiililaitteille suunnattu versio.
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Ubuntu 24.04.1 LTS released, (viitattu ). Tieto on haettu Wikidatasta.
- ↑ Oracular Oriole Release Notes (viitattu ). Tieto on haettu Wikidatasta.
- ↑ Ubuntu Development Ubuntu Wiki. 15.06.2019. Canonical Ltd. Viitattu 15.06.2019. (englanniksi)
- ↑ Debian is the rock on which Ubuntu is built ubuntu.com. Viitattu 29.3.2024. (englanniksi)
- ↑ Canonical ubuntu.com. Viitattu 29.3.2024. (englanniksi)
- ↑ DistroWatch 2005 (Oikean reunan sarake: Sijoitus suosiolistalla) DistroWatch.com. Viitattu 3.7.2008.
- ↑ DistroWatch 2010 (Oikean reunan sarake: Sijoitus suosiolistalla) DistroWatch.com. Viitattu 3.3.2013.
- ↑ Canonical and Ubuntu Canonical Ltd.. Viitattu 11.07.2019. (englanniksi)
- ↑ Management team Canonical Ltd. Arkistoitu 7.7.2019. Viitattu 11.07.2019. (englanniksi)
- ↑ Ubuntu certified laptops ubuntu.com. Viitattu 4.4.2024. (englanniksi)
- ↑ Shutting down Ubuntu One file services Viitattu 5.6.2015
- ↑ a b James Darvell: Problems with Ubuntu's Software Center and How Canonical Plans to Fix Them linuxjournal.com. 10.8.2015. Viitattu 21.10.2022. (englanniksi)
- ↑ Tamminen, Timo: Canonical ei aio enää panostaa Ubuntu Software Centeriin – Deb-pohjaiset paketit oman onnensa nojassa 10.8.2015. MBnet. Arkistoitu 10.8.2015. Viitattu 10.8.2015.
- ↑ Nathan Willis: Ubuntu Core and Snappy lwn.net. 28.1.2015. Viitattu 21.10.2022. (englanniksi)
- ↑ Announcing Ubuntu Core, with snappy transactional updates! markshuttleworth.com. 9.12.2014. Arkistoitu 9.12.2014. Viitattu 21.10.2022. (englanniksi)
- ↑ Sam Tran: Ubuntu Software Centre To Be Replaced in 16.04 LTS omgubuntu.co.uk. 4.11.2015. Viitattu 21.10.2022. (englanniksi)
- ↑ Ubuntu Unity is dead: Desktop will switch back to GNOME next year Ars Technica. Viitattu 16.8.2017.
- ↑ Bruce Byfield: Ubuntu in transition with the new 17.10 release Linux Magazine. Viitattu 26.9.2017.
- ↑ Joey Sneddon: Ubuntu Devs Detail Plan for 32-bit Support in Ubuntu 19.10 omgubuntu.co.uk. 17.9.2019. Viitattu 26.9.2019. (englanniksi)
- ↑ Our mission Canonical Ltd.. Viitattu 11.07.2019. (englanniksi)
- ↑ Ubuntu Desktop for developers ubuntu.com. Viitattu 15.06.2019. (englanniksi)
- ↑ A Complete Guide To Default Ubuntu Apps And Their Purposes ubuntubuzz.com. 7.5.2021. Viitattu 21.10.2022. (englanniksi)
- ↑ Joey Sneddon: Essential Guide: 21 Must-Have Apps for Ubuntu Users omgubuntu.co.uk. Viitattu 21.10.2022. (englanniksi)
- ↑ Best Ubuntu apps of 2022 techradar.com. 25.8.2022. Viitattu 21.10.2022. (englanniksi)
- ↑ a b The Ubuntu lifecycle and release cadence ubuntu.com. Viitattu 11.07.2019. (englanniksi)
- ↑ a b c d e Extended Security Maintenance ubuntu.com. Viitattu 25.11.2021. (englanniksi)
- ↑ https://www.omgubuntu.co.uk/2023/01/ubuntu-pro-general-availability
- ↑ Ubuntu 16.04 LTS transitions to Extended Security Maintenance (ESM) ubuntu.com. 3.5.2021. Viitattu 25.11.2021. (englanniksi)
- ↑ OpenStack Summit Berlin 2018, Mark Shuttleworth keynote 15.11.2018. Ubuntu. Viitattu 16.06.2019.
- ↑ Ubuntu 20.04 LTS Codenamed The Focal Fossa, Arriving On 23 April phoronix.com. Viitattu 17.10.2019. (englanniksi)
- ↑ Canonical Ubuntu 22.04 LTS is released ubuntu.com. 21.4.2022. Viitattu 22.4.2022. (englanniksi)
- ↑ https://releases.ubuntu.com/22.04/
- ↑ Jack Wallen: Ubuntu 23.10 seems like the usual boring update - until you dig into it zdnet.com. 2.10.2023. Viitattu 10.10.2023. (englanniksi)
- ↑ Dave Mckay: What's New in Ubuntu 23.10 "Mantic Minotaur" howtogeek.com. Viitattu 10.10.2023. (englanniksi)
- ↑ Canonical releases Ubuntu 24.04 LTS Noble Numbat ubuntu.com. 25.4.2024. Viitattu 25.4.2024. (englanniksi)
- ↑ Steven Vaughan-Nichols: There's a new Ubuntu Linux desktop on its way zdnet.com. 2.6.2023. Viitattu 12.10.2023. (englanniksi)
- ↑ Noble Numbat Release Notes discourse.ubuntu.com. Viitattu 25.4.2024. (englanniksi)
- ↑ Canonical Releases Ubuntu 24.10 Oracular Oriole ubuntu.com. 10.10.2024. Viitattu 11.10.2024. (englanniksi)
- ↑ Ubuntu flavours ubuntu.com. Viitattu 15.06.2019. (englanniksi)
- ↑ Jim Salter: Containerize all the things with Ubuntu Core 20 arstechnica.com. 3.2.2021. Viitattu 12.10.2023. (englanniksi)
- ↑ Oliver Smith: Ubuntu Core as an immutable Linux Desktop base ubuntu.com. 31.5.2023. Viitattu 12.10.2023. (englanniksi)
- ↑ How to Install and Use Another Desktop Environment on Linux howtogeek.com. 10.7.2017. Viitattu 23.4.2021. (englanniksi)
- ↑ Ubuntu Education Edition 8.04 Released edubuntu.org. Arkistoitu Viitattu 21.10.2022. (englanniksi)
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Wille Kuutti: Linux-käsikirja. Docendo, 2011. ISBN 978-951-0-37677-5
- Matthew Helmke: The Official Ubuntu Book (9th Edition). Prentice Hall, 2016. ISBN 978-0-13-451342-3
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Ubuntun virallinen sivusto (englanniksi)
- Ubuntu Suomen sivut ja keskustelualueet – Ubuntun yhteisön virallinen Suomen paikallistiimi ([1])
- Ubuntu Forums (englanniksi)
- Ubuntun profiili DistroWatch.com-sivulla (englanniksi)