Fanzine (musiikkilehti)
On mahdollista, että tämä artikkeli tukeutuu liikaa lähteisiin, jotka ovat liian lähellä aihetta. Tämä voi tehdä artikkelista epäneutraalin. Voit parantaa artikkelia korvaamalla kyseiset lähteet luotettavilla, aiheesta riippumattomilla ja kolmannen osapuolen lähteillä. Tarkennus: Artikkelilta puuttuvat riippumattomat lähteet. Se on tehty Lähteet-otsikon mukaan ainoastaan lehteä lukemalla. |
FANzine | |
---|---|
FANzine 1/1980 |
|
Lehtityyppi | aikakauslehti |
Aihealue | musiikki |
Kustantaja | Fanzine Oy |
Perustettu | 1980 |
Lakkautettu | 1981 |
Päätoimittaja | Waldemar Wallenius |
Sitoutuneisuus | ei |
Kotikunta | Tampere |
Kotimaa | Suomi |
Sivukoko |
19,5 × 25,5 cm A4 |
Ilmestymistiheys | 4 kertaa vuodessa |
Kieli | suomi |
FANzine oli silloin 31-vuotiaan Waldemar Walleniuksen perustama ja päätoimittama suomenkielinen musiikkilehti, jonka oli tarkoitus ilmestyä neljä kertaa vuodessa Tampereelta käsin. Lehdestä ilmestyi kuitenkin vain neljä numeroa. Painopaikkana oli aluksi porilainen Satakunnan Kirjateollisuus ja numeron 2/1981 osalta pirkkalalainen Lehtijussi Oy. Kyseessä oli neljäs Walleniuksen perustama musiikkilehti.
FANzinen ensimmäinen numero ilmestyi vuonna 1980. Siinä oli sata sivua ja se maksoi 11,50 markkaa. Walleniuksen lisäksi sen tekoon olivat osallistuneet MUSA- ja/tai Soundi-lehdistä tutut Dougie Gordon, Väiski Sappinen ja Timo Kanerva. Graafisena taiteilijana toimi Juho Juntunen, joka on suunnitellut myös lehden logon. Lehden avustajia olivat myös Blues News -lehden soul-asiantuntija Heikki Suosalo, Jussi Niemi, Timo Vähäsilta ja Anssi Alanen.
Lehti oli tarkoitettu levykeräilijöille ja muille musiikin ystäville eli se oli logonkin mukaan ”Musiikin ystävien asian tunteva lehti”. Logossa on myös lueteltu tärkeimmät lehdessä käsitellyt musiikkigenret: Rock & roll, pop, soul, reggae, blues, country, folk ja jazz. Kuten Wallenius ensimmäisen numeron 1/80 ”Pää”-kirjoituksessa toteaa, hänen silloisella projektillaan Soundilla oli tarpeeksi aiheita käsitellessään muun muassa uuden aallon mukanaan tuomia ajankohtaisia musiikkitapahtumia, joten ”vähemmistömusiikin” esittelemiseen tarvittiin Walleniuksen mielestä vielä uusi lehti. Laaja-alaisuutensa vuoksi sen ei kuitenkaan ollut tarkoitus kilpailla sellaisten suomalaisten erikoislehtien kuin Blues News ja Folk & Country kanssa. Wallenius myös toivoi, että uuden lehden myötä sen toimialaan kuuluvan musiikin tarjonta Suomessa monipuolistuisi.
Alkuperäisten artikkeleiden lisäksi lehdessä oli käännettyjä artikkeleita sellaisista fanzine-lehdistä kuin Black Music, Goldmine, Living Blues, Not Fade Away, Omaha Rainbow, Time Barrier Express ja ZigZag.
Lehdessä oli muun muassa osasto Old Junk – ”Löydöt”, jossa lukijat esittelivät omia levyjään. Wallenius myös toivotti tervetulleeksi laajemmatkin artikkelit. Tämä jo senkin vuoksi, että Walleniukselta oli kulunut pari kuukautta yksistään laatiessaan numerossa 2/80 ollutta Jerry Lee Lewis -diskografiaa. Lehti julkaisi myös lukijoiden kirjeitä Mielipiteet-palstalla, vastasi musiikkia koskeviin tiedusteluihin Kysymykset-palstalla ja tarjosi ilmaista palstatilaa pikkuilmoituksille.
Tilausmaksujen ja irtonumeromyynnin lisäksi lehti rahoitti toimintaansa julkaisemalla musiikkiin liittyviä mainoksia.
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- FANzine-lehden numerot 1/80, 2/80, 1/81, 2/81
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Rokkia lehdissä – suomalaisten musiikkilehtien sisältöluetteloita (Arkistoitu – Internet Archive)