Chalkidikí
| Chalkidikí | |
|---|---|
| Χαλκιδική | |
 Chalkidikín niemimaa satelliittikuvassa. |
|
  Chalkidikí |
|
| Sijainti | |
| Merialue | Egeanmeri |
| Korkein kohta | Áthos, 2 033 m |
| Valtio | |
| Valtio |
 Kreikka |
| Alue | Keski-Makedonia |
| Alueyksikkö | Chalkidikí |
| Asutuskeskukset | Néa Moudaniá, Néa Kallikráteia, Polýgyros |
Chalkidikí[1] eli Khalkidike (kreik. Χαλκιδική; myös Halkidikí) on Keski-Makedoniassa Kreikassa sijaitseva niemimaa, joka työntyy pohjoiseen Egeanmereen. Niemimaa muistuttaa kättä, jossa on kolme ”sormea” eli niemeä, lännestä itään Kassándra, Sithonía ja Áthos.
Maantiede
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Chalkidikín ja Kassándran niemen länsipuolella sijaitsee Thermaïkóslahti, Kassándran ja Sithonían niemien välissä Kassándranlahti eli Toronaíoslahti, Sithonían ja Áthoksen välissä Singitikóslahti eli Pyhänvuorenlahti, ja niemimaan itäpuolella Traakianmeri, Strymonikóslahti ja Ierissóksenlahti.
Niemimaan korkein huippu on Áthos-vuori (2 033 m) Áthoksen niemen kärjessä. Myös niemimaan keskiosissa on korkeita vuoria, joista korkeimmat ovat Chortiátis (1 201 m) ja Cholomóntas eli Ypsízonos (1 165 m). Niemimaan pohjoisosassa sijaitsevat järvet Vólvi ja Koróneia.
Hallinto ja kaupungit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Hallinnollisesti suurin osa niemimaasta kuuluu Keski-Makedonian alueeseen kuuluvaan Chalkidikín alueyksikköön, joka jakautuu viiteen kuntaan. Áthos eli ”Pyhä Vuori” on itsehallinnollinen luostarivaltio, joka ei kuulu näihin ylemmän tason hallintoalueisiin, eikä siellä ole kunnallishallintoa.
Varsinaisen niemimaan suurimmat kaupungit ovat Néa Moudaniá (9 342 asukasta vuonna 2011), Néa Kallikráteia (7 238) ja Polýgyros (6 121). Thessalonikin metropolialue sijaitsee aivan niemimaan luoteisosassa Thermaïkóslahden pohjukassa.
Historia ja mytologia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Esihistoria ja mytologia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Chalkidikín niemimaa on ollut asuttu viimeistään noin 200 000–400 000 vuotta sitten. Tämän osoittavat ennen kaikkea Petrálonan luolasta tehdyt löydöt. Myöhemmin alueen varhaisia asukkaita olivat perinteen mukaan traakialaiset ja pelasgit.
Kreikkalaisessa mytologiassa niemimaa oli paikka, jonne sijoittui gigantomakhia eli olympolaisten jumalten taistelu gigantteja vastaan. Giganttien johtaja Enkelados haudattiin elävältä Kassandran niemelle. Hänen uskottiin aiheuttavan seudun maanjäristykset yrittäessään päästä ylös haudastaan. Niemi sai myöhemmin nimensä Makedonian kuninkaasta Kassandroksesta, joka perusti alueelle Kassandreian kaupungin. Sithonian niemi sai nimensä Poseidonin pojasta Sithonista, ja Athos puolestaan samannimisestä gigantista, joka heitti Zeusta suurella kivellä.[2]
Antiikki
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Antiikin Khalkidike
Antiikin aikana nimi ”Khalkidike” viittasi aina vain osaan Chalkidikína myöhemmin tunnetusta niemimaasta. Siihen kuului alun perin vain niemimaan keskiosa ja mahdollisesti osa Sithonian niemestä, mutta eivät muut alueet.[3]
Kreikkalaiset perustivat niemimaalle siirtokuntia 700- ja 600-lukujen eaa. taitteesta lähtien. Antiikin aikana koko niemimaan merkittäviä kaupunkeja olivat muun muassa Olynthos, Akanthos, Mende, Poteidaia ja Stageira. Merkittäviin kulttipaikkoihin lukeutuivat Zeus Ammonin pyhäkkö ja Poseidonin pyhäkkö.[2]
Persialaissotien aikaan niemimaa oli Persian miehittämä. Salamiin meritaistelun jälkeen Olynthos ja Poteidaia kapinoivat persialaisia vastaan ja liittyivät Ateenan johtamaan Deloksen meriliittoon. Alueen osallistuminen peloponnesolaissotaan Ateenan puolella johti Menden tuhoon. Vuonna 348 eaa. koko niemimaasta tuli osa Makedonian valtakuntaa. Alue kukoisti, ja sinne syntyi uusia kaupunkeja, kuten Kassandreia, Uranopolis ja Antigoneia. Thessaloniken kaupunki perustettiin aivan niemimaan juureen. Vuonna 168 eaa. alueesta tuli osa Rooman valtakuntaa.[2]
Myöhempi historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ensimmäinen luostari rakennettiin Áthokselle Bysantin valtakunnan aikana 800-luvulla jaa. Niemeä alettiin kutsua ”Pyhäksi Vuoreksi” 1000-luvulla. Bysanttilaisella ajalla Chalkidikín aluetta myös linnoitettiin linnoilla ja torneilla. Bysantin menetettyä alueen niemimaa oli venetsialaisten vallassa. Osmanit valloittivat alueen vuonna 1430. Alue liittyi Kreikan vapaustaisteluun vuonna 1821, tuolloin vielä tuloksetta. Uusi vapaustaistelu alkoi 1900-luvun alussa. Niemimaa liitettiin Kreikkaan muun kreikkalaisen Makedonian ohella ensimmäisen ja toisen Balkanin sodan jälkeen vuonna 1912.[2]
Nimen ”Khalkidike” käyttö koko niemimaasta esiintyy ensimmäisen kerran kartoissa vasta 1700-luvulla, ja se yleistyi 1800-luvulla. Lopullisesti nimi vakiintui tarkoittamaan koko niemimaata Chalkidikín prefektuurin perustamisen myötä sen jälkeen, kun Makedonia oli liitetty Kreikkaan.[3]
Alueelle muutti paljon pakolaisia Vähästä-Aasiasta vuonna 1921 Kreikan ja Turkin väestönvaihdon myötä, minkä seurauksena alueelle syntyi paljon uusia kaupunkeja ja kyliä.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Hakulinen, Kerkko & Paikkala, Sirkka: Pariisista Papukaijannokkaan, s. 36. (Suomenkieliset ulkomaiden paikannimet ja niiden vieraskieliset vastineet) Helsinki: Kotimaisten kielten keskus, 2013. ISBN 978-952-5446-80-7
- ↑ a b c d e Halkidiki History Greeka.com. Viitattu 30.5.2016.
- ↑ a b Flensted-Jensen, Pernille: ”The Chalkidic Peninsula and Its Regions”. Teoksessa Flensted-Jensen, P. (ed.): Further Studies in the Ancient Greek Polis, s. 120–131. (Papers from the Copenhagen Polis Centre 5. Historia Einzelschriften 138) Stuttgart: Franz Steiner Verlag, 1999. ISBN 3-515-07607-7
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Chalkidikí Wikimedia Commonsissa