Liettuan sosialistinen neuvostotasavalta
| Liettuan sosialistinen neuvostotasavalta Lietuvos Tarybų Socialistinė Respublika (liettuaksi) Литовская Советская Социалистическая Республика Litovskaja Sovetskaja Sotsialistitšeskaja Respublika (venäjäksi) |
|||
|---|---|---|---|
1940–1941, 1944–1990 |
|||
|
|||
|
|
|||
| Valtiomuoto | neuvostotasavalta | ||
| osa | Neuvostoliittoa | ||
| Korkeimman neuvoston puheenjohtaja |
Viimeinen: Vytautas Landsbergis |
||
| Pääkaupunki | Vilna | ||
| Pinta-ala | |||
| – yhteensä | 65 200[1] km² | ||
| Väkiluku (1989) | 3 690 000[2] | ||
| – väestötiheys | 56,6 / km² | ||
| Historia | |||
| – perustettiin | 21. heinäkuuta 1940 | ||
| – purettiin | 11. maaliskuuta 1990 | ||
| Viralliset kielet | liettua ja venäjä (de facto) | ||
| Kielet | liettua, venäjä ja puola | ||
| Valuutta | Neuvostoliiton rupla (SUR) | ||
| Kansallislaulu | ”Liettuan neuvostotasavallan hymni” | ||
| Edeltäjä |
 Liettua |
||
| Seuraaja |
Liettua |
||
.svg)
Liettuan sosialistinen neuvostotasavalta (liett. Lietuvos Tarybų Socialistinė Respublika, ven. Лито́вская Сове́тская Социалисти́ческая Респу́блика, Litovskaja Sovetskaja Sotsialistitšeskaja Respublika) eli Liettuan SNT (liett. Lietuvos TSR, LTSR, ven. Лито́вская ССР, ЛССР, Litovskaja SSR, LSSR) oli vuodesta 1940 vuoteen 1990 yksi Neuvostoliittoon kuuluneista neuvostotasavalloista.
 |
Tähän artikkeliin tai osioon ei ole merkitty lähteitä, joten tiedot kannattaa tarkistaa muista tietolähteistä. Voit auttaa Wikipediaa lisäämällä artikkeliin tarkistettavissa olevia lähteitä ja merkitsemällä ne ohjeen mukaan. |
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Natsi-Saksan ja Neuvostoliiton elokuussa 1939 solmiman niin kutsutun Molotov–Ribbentrop-sopimuksen mukaan Liettua määräytyi kuuluvaksi Saksan etupiiriin, mutta siirrettiin pian Neuvostoliitolle, ja niin Liettuasta tuli järjestyksessä 14. neuvostotasavalta Neuvostoliiton miehitettyä maan kesällä 1940. Neuvostoliitto oli luovuttanut lokakuussa 1939 Liettualle myös Puolalta valtaamansa Vilnan alueen.[3] Vuonna 1941 Neuvostoliittoon hyökännyt Saksa miehitti Liettuan operaatio Barbarossan alkuvaiheessa ja Wehrmachtin sotilashallinnon jälkeen liitti sen siviilihallintoonsa Liettuan päähallintopiirinä.[4] Neuvostovalta palautettiin puna-armeijan etenemisen myötä syksyllä 1944.[5]
Yhdistynyt kuningaskunta, Yhdysvallat ja monet muut länsivallat pitivät Liettuan miehitystä laittomana. Sodan aiheuttamien menetysten lisäksi Josif Stalinin kaudella vuoteen 1953 mennessä tuhansia ihmisiä murhattiin ja kymmeniätuhansia karkotettiin muualle Neuvostoliittoon, erityisesti vuonna 1949 Siperiaan. Talous pakkokollektivisoitiin, mikä vaikutti kielteisesti elintasoon varsinkin maaseudulla. Metsäveljinä tunnettu vastarintaliike jatkoi joidenkin vuosien ajan aseellista kamppailua neuvostovaltaa vastaan.
Huolimatta keskusvallan pyrkimyksistä integroida alue Neuvostoliittoon Liettua pysyi useimpia muita neuvostotasavaltoja yhtenäisempänä etnisesti, mikä osaltaan helpotti 1970-luvulla uudelleenvirinneitä itsenäisyyspyrkimyksiä, jotka saivat lisää vauhtia neuvostotalouden kriisistä 1980-luvun lopulla. Liettua julistautui uudelleen itsenäiseksi 11. maaliskuuta 1990, ensimmäisenä Baltian maista.
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Kaufman, Richard F. & Hardt, John Pearce: The Former Soviet Union in Transition, s. 572. M.E. Sharpe, 1993. Teoksen verkkoversio (viitattu 3.1.2017).
- ↑ ГОСУДАРСТВЕННЫЙ КОМИТЕТ СССР ПО СТАТИСТИКЕ: НАСЕЛЕНИЕ СССР ПО ДАННЫМ ВСЕСОЮЗНОЙ ПЕРЕПИСИ НАСЕЛЕНИЯ 1989 г., s. 9. ФИНАНСЫ И СТАТИСТИКА, 1990. Teoksen verkkoversio (viitattu 3.1.2017). (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Alenius, Kari: Viron, Latvian ja Liettuan historia, s. 237-238. Atena Kustannus Oy, 2000. ISBN 951-796-216-9
- ↑ Alenius s. 243–250.
- ↑ Alenius s. 251.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kuvia tai muita tiedostoja aiheesta Liettuan sosialistinen neuvostotasavalta Wikimedia Commonsissa