Liettuan sosialistinen neuvostotasavalta

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Liettuan SNT)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Tämä artikkeli käsittelee vuosina 1940–1990 olemassa ollutta neuvostotasavaltaa. Vuosina 1918–1919 toimineesta Liettuan neuvostotasavallasta on erillinen artikkeli: Liettuan sosialistinen neuvostotasavalta (1918–1919).
Liettuan sosialistinen neuvostotasavalta
Lietuvos Tarybų Socialistinė Respublika
(liettuaksi)
Литовская Советская Социалистическая Республика
Litovskaja Sovetskaja Sotsialistitšeskaja Respublika
(venäjäksi)
1940–1941, 1944–1990

Liettuan sijainti Neuvostoliitossa
Liettuan sijainti Neuvostoliitossa

Valtiomuoto neuvostotasavalta
osa  Neuvostoliittoa
Korkeimman neuvoston puheenjohtaja Viimeinen:
Vytautas Landsbergis
Pääkaupunki Vilna
Pinta-ala
– yhteensä 65 200[1] km² 
Väkiluku (1989) 3 690 000[2]
– väestötiheys 56,6 / km²
Historia
– perustettiin 21. heinäkuuta 1940
– purettiin 11. maaliskuuta 1990
Viralliset kielet liettua ja venäjä (de facto)
Kielet liettua, venäjä ja puola
Valuutta Neuvostoliiton rupla (SUR)
Kansallislaulu Liettuan neuvostotasavallan hymni
Edeltäjä  Liettua
Seuraaja  Liettua

Liettuan sosialistinen neuvostotasavalta (liett. Lietuvos Tarybų Socialistinė Respublika, ven. Лито́вская Сове́тская Социалисти́ческая Респу́блика, Litovskaja Sovetskaja Sotsialistitšeskaja Respublika) eli Liettuan SNT (liett. Lietuvos TSR, LTSR, ven. Лито́вская ССР, ЛССР, Litovskaja SSR, LSSR) oli vuodesta 1940 vuoteen 1990 yksi Neuvostoliittoon kuuluneista neuvostotasavalloista.

Natsi-Saksan ja Neuvostoliiton elokuussa 1939 solmiman niin kutsutun Molotov–Ribbentrop-sopimuksen mukaan Liettua määräytyi kuuluvaksi Saksan etupiiriin, mutta siirrettiin pian Neuvostoliitolle, ja niin Liettuasta tuli järjestyksessä 14. neuvostotasavalta Neuvostoliiton miehitettyä maan kesällä 1940. Neuvostoliitto oli luovuttanut lokakuussa 1939 Liettualle myös Puolalta valtaamansa Vilnan alueen.[3] Vuonna 1941 Neuvostoliittoon hyökännyt Saksa miehitti Liettuan operaatio Barbarossan alkuvaiheessa ja Wehrmachtin sotilashallinnon jälkeen liitti sen siviilihallintoonsa Liettuan päähallintopiirinä.[4] Neuvostovalta palautettiin puna-armeijan etenemisen myötä syksyllä 1944.[5]

Yhdistynyt kuningaskunta, Yhdysvallat ja monet muut länsivallat pitivät Liettuan miehitystä laittomana. Sodan aiheuttamien menetysten lisäksi Josif Stalinin kaudella vuoteen 1953 mennessä tuhansia ihmisiä murhattiin ja kymmeniätuhansia karkotettiin muualle Neuvostoliittoon, erityisesti vuonna 1949 Siperiaan. Talous pakkokollektivisoitiin, mikä vaikutti kielteisesti elintasoon varsinkin maaseudulla. Metsäveljinä tunnettu vastarintaliike jatkoi joidenkin vuosien ajan aseellista kamppailua neuvostovaltaa vastaan.

Huolimatta keskusvallan pyrkimyksistä integroida alue Neuvostoliittoon Liettua pysyi useimpia muita neuvostotasavaltoja yhtenäisempänä etnisesti, mikä osaltaan helpotti 1970-luvulla uudelleenvirinneitä itsenäisyyspyrkimyksiä, jotka saivat lisää vauhtia neuvostotalouden kriisistä 1980-luvun lopulla. Liettua julistautui uudelleen itsenäiseksi 11. maaliskuuta 1990, ensimmäisenä Baltian maista.

  1. Kaufman, Richard F. & Hardt, John Pearce: The Former Soviet Union in Transition, s. 572. M.E. Sharpe, 1993. Teoksen verkkoversio (viitattu 3.1.2017).
  2. ГОСУДАРСТВЕННЫЙ КОМИТЕТ СССР ПО СТАТИСТИКЕ: НАСЕЛЕНИЕ СССР ПО ДАННЫМ ВСЕСОЮЗНОЙ ПЕРЕПИСИ НАСЕЛЕНИЯ 1989 г., s. 9. ФИНАНСЫ И СТАТИСТИКА, 1990. Teoksen verkkoversio (viitattu 3.1.2017). (Arkistoitu – Internet Archive)
  3. Alenius, Kari: Viron, Latvian ja Liettuan historia, s. 237-238. Atena Kustannus Oy, 2000. ISBN 951-796-216-9
  4. Alenius s. 243–250.
  5. Alenius s. 251.

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]