Puukaasu
.jpg)
Puukaasulla tarkoitetaan pyrolyysin tuloksena puusta korkeassa lämpötilassa vähähappisen palamisen avulla tuotettua häkäpitoista kaasua, jota voidaan käyttää polttomoottoreiden polttoaineena. On olemassa myös puukaasukäyttöisiä liesiä.
Puukaasua käytettiin paljon sota-aikana turvaamaan siviililiikenteen polttoaineensaanti. Puukaasua polttoaineena käyttäviä autoja kutsutaan myös häkäpönttöautoiksi. Laitteistoja rakennetaan edelleenkin harrastelijapiireissä, joista yksi tunnetuimpia on Suomen Ekoautoilijat ry.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ensimmäisen puukaasuttimen rakensi Bischof vuonna 1839. Ensimmäisen puukaasutinkäyttöisen ajoneuvon rakensi Thomas Hugh Parker vuonna 1901[1]. Saksassa oli käytössä 500 000 puukaasutinkäyttöistä ajoneuvoa toisen maailmansodan aikana.[2]
Häkäpönttöauto
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Häkäpönttöauto
Puukaasu palaa auton moottorissa erittäin puhtaasti. Päästöt ovat käytössä alhaisemmat kuin bensiiniä käytettäessä ja vanhankin auton pakokaasut alittavat 0,2 % CO ja 20 ppm HC pitoisuuden ilman katalyyttistä puhdistusta.[3]
Puukaasujärjestelmän hyötysuhde on korkea. Kaasutus hävittää vain noin 25 prosenttia polttoaineen energiasta lämmöksi. Perustuen pitkäaikaisiin käytännön kokeisiin puukaasutinperävaunulla varustettu Lincoln Mark V:n on todettu kuluttavan 1,54 kertaa enemmän energiaa, kuin sama auto kuluttaisi vastaavissa ajo-olosuhteissa bensiinillä ajettaessa. Näin ollen 1 000 kg puuta on todettu korvaavan 385 litraa bensiiniä.[3]
Ennen ajoonlähtöä puukaasutin tulee esilämmittää. Tämä vaatii käytettävästä polttoaineesta riippuen aikaa 5–10 minuuttia. Nopeimmin puukaasutin lämpenee kuivalla puupohjaisella polttoaineella. Hiilikaasutin lämpenee nopeammin. Kun puukaasukäyttöisellä autolla lähdetään liikkeelle teho on aluksi normaalia heikompi mutta saavuttaa järjestelmälle tyypillisen tason viiden minuutin kuluessa liikkeelle lähdöstä.[3]
 |
Tämä artikkeli tai osio on keskeneräinen. Voit auttaa Wikipediaa laajentamalla sivua. Lisää tietoa saattaa olla keskustelusivulla. |
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Thomas Hugh Parker localhistory.scit.wlv.ac.uk. Arkistoitu 5.5.2013. Viitattu 20.12.2011.
- ↑ http://www.ianbyrne.free-online.co.uk/german30.htm#genkraft
- ↑ a b c Mikkonen Vesa, Ajoneuvoon asennettavan puukaasuttimen rakennusohjeet, 2010
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
- Ylen elävä arkisto – Häkäpöntöt bensan korvikkeena
- www.ekoautoilijat.fi/
- Mitoitusohjeita löytyy FAO:n kirjasta
- Nykyaikaisen puukaasuttimen rakenne ja mitoitus löytyvät kirjasta "Ajoneuvoon asennettavan puukaasuttimen rakennusohjeet, 2010, Vesa Mikkonen"
- Suomalainen suurkeksintö, Suomen Kuvalehti, 13.05.1939, nro 19, s. 26, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot