Ranskan aluevaalit
Ranskan aluevaalit ovat kansalaisille perustuslaissa tarjottu mahdollisuus äänestää ja valita alueneuvostojen jäsenet, joiden toimikausi on pääsääntöisesti kuusi vuotta.
Viimeisimmät vaalit käydään 20. ja 27. kesäkuuta 2021 ja seuraavien pitäisi olla vuorossa vuonna 2027.
Erityispiirteitä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vaalitapa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vaalitapa Ranskan aluevaaleissa perustui vuonna 2004 vaalilain muutokseen, joka tuli voimaan 11. huhtikuuta 2003. Lain mukaan vaalit ovat suhteelliset, kahden kierroksen vaalit, joissa kuitenkin noudatetaan osittain ja erityisesti myös enemmistövaalia.
Vaalitavassa tuli vuonna 2004 oleellisenä muutoksena se, että vaalien järjestämisestä ei vuoden 1998 tapaa vastaa enää departementit vaan alue. Kuitenkin listoissa sallitaan vielä jako departementteihin, jotta äänestäjät voivat helpommin tunnistaa omat ehdokkaansa.
Vaalien keskeisiä periaatteita ovat:
- Kansalaiset valitsevat alueneuvostojen jäsenet,
- kuudeksi vuodeksi ja listavaaleilla,
- käytössä on enemmistö- ja suhteellisen vaalitavan sekoitus sekä myös yhden ja kahden äänestyskierroksen järjestelmä,
- ilman suosituimman äänestämistä, kaikki ne äänestysliput joissa on jotain muuta kuin äänestäjän merkintä, julistetaan mitättömäksi,
- Vaalilistat ovat aluetasoisia, mutta ehdokkaat ovat jakautuneet departementtien mukaisesti,
- Ehdokkaiden lukumäärä riippuu alueen koosta ja jakautuu departementtien mukaisesti,
- Ensimmäisellä kierroksella:
- jos vaaliliitto/vaalilista saa ehdottoman enemmistön annetuista äänistä, se saa neljänneksen neuvostopaikoista. Loput paikat jaetaan kaikkien vaaliliittojen kesken suhteellisesti, jos ne ovat saaneet vähintään 5 % annetuista äänistä,
- Jos kukaan ei saa enemmistöä, niin suoritetaan toinen kierros viikon kuluttua ensimmäisestä,
- Ainoastaan ne vaaliliitot, joiden äänimäärä on yli 10 % ensimmäisellä kierroksella annetuista äänistä, voivat osallistua vaalien toiselle kierrokselle, ja voivat liittoutua yhteen vähintään 5 % annetuista äänistä saaneen vaaliliiton kanssa,
- Toisella kierroksella eniten ääniä saanut vaaliliitto saa neljänneksen neuvostopaikoista ja loput paikat jaetaan suhteellisesti kaikkien yli 5 % annetuista äänistä saaneiden listojen kesken.
Lain mukaan jokaisessa vaaliliitossa tulee olla yhtä monta nais- ja miesehdokasta.
Valitsijakunta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Aluevaalien äänioikeus on kaikilla kansallisiin vaaleihin oikeutetuilla, eli kaikilla niilla henkilöillä, jotka:
- ovat täyttäneet 18 vuotta ennen vaalivuoden tammikuun ensimmäistä päivää,
- ovat Ranskan kansalaisia,
- jotka nauttivat kansalaisluottamusta,
- jotka ovat kirjoitettu äänestäjäluetteloon.
Ehdokkaat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Vaaleissa voivat ehdokkaina olla henkilöt, jotka:
- ovat täyttäneet 18 vuotta ennen vaalivuoden tammikuun ensimmäistä päivää,
- ovat Ranskan kansalaisia,
- ovat kirjoitetut alueen kunnan äänestyslistalle tai ovat sinne maksaneet vähintään viiden peräkkäisen vuoden ajan veronsa. Kuitenkaan yli 500 asukkaan kunnassa veroperusteisten äänioikeutettujen määrä ei saa ylittää neljäsosaa vaalihetkellä oikeutettujen kokonaismäärästä.
Vaalilain 10. artikla mahdollistaa ehdokkuuden vain yhdellä ainoalla vaalilistalla.
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Aluevaalien tulokset: Ranskan sisäasiainministeriön tulospalvelu.