Rovaniemen Palloseura
RoPS | |||
---|---|---|---|
Koko nimi | Rovaniemen Palloseura | ||
Perustettu | 1950 | ||
Kaupunki | Rovaniemi | ||
Kenttä | Rovaniemen keskuskenttä | ||
– kapasiteetti | 2 803 | ||
Sarja | Ykkönen | ||
Sarjataso | 3. | ||
Värit | |||
Puheenjohtaja | Matti Poikajärvi | ||
Päävalmentaja | Jari Alamäki | ||
|
Mitalit | ||
---|---|---|
Mestaruussarja ja Veikkausliiga | ||
Hopeaa | 2015, 2018 | |
Pronssia | 1988, 1989 | |
Suomen Cup | ||
Kultaa | 1986, 2013 | |
Hopeaa | 1962, 1993 | |
Liigacup | ||
Hopeaa | 1996, 2015 |
Rovaniemen Palloseura eli RoPS on vuonna 1950 perustettu rovaniemeläinen jalkapalloseura, jonka miesten edustusjoukkue pelaa Ykkösessä ja naisten edustus Naisten Kakkosessa.
RoPS:n kotikenttä on Rovaniemen keskuskentällä ja seuran tunnusvärit ovat sininen ja valkoinen. Seuran pelaajamäärä, nappulat ja ikäkausijoukkueet yhteen laskettuna on noin tuhat.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Seuran perustaminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Rovaniemeläinen sanomalehti Lapin Kansa uutisoi 12. helmikuuta 1950 rovaniemeläisten palloilijoiden halusta irtaantua "yleisurheiluseurojen kahleista" ja perustaa uusi palloseura Rovaniemelle. SPL:n Lapin piirin alaisen palloseuran perustava kokous pidettiin 16. helmikuuta 1950 ja sillä päivämäärällä Rovaniemen Palloseura sai alkunsa. Kokouksen puheenjohtajaksi valittiin SPL:n Lapin piirin puheenjohtaja K.O. Kemppainen ja sihteeriksi Valle Virtasalo. Kemppainen korosti puheessaan, että Lapin piirin on saatava SPL:n alainen palloseura ja vilkkaan keskustelun tuloksena oli, että sellainen myös perustetaan.[1]
Uuden seuran ensimmäiseksi puheenjohtajaksi valittiin yksimielisesti Ave Somersaari, varapuheenjohtajaksi Helge Sallasvaara, sihteeriksi Valle Virtasalo, rahastonhoitajaksi Veikko Tiainen ja kalustonhoitajaksi Juhani Antikainen. Johtokunnan muiksi jäseniksi valittiin Arvi Winberg, Armas Saastamoinen, Paavo Lampinen ja Arvo Autio sekä varalle Eino Ohenoja ja Holger Kramsu. Tilintarkastajaksi valittiin Antti Marski ja Ossi Suhonen sekä varalle Erkki Kähkönen ja Osmo Paavola. Jäsenmaksuksi seura päätti aikuisilta 50 markkaa, junioreilta 20 markkaa, kannattavilta jäseniltä 200 markkaa ja seuran ainaisjäseniltä 1 000 markkaa. Seuran nimeä ei vielä tuolloin päätetty, vaan se jätettiin kevätkokoukseen, johon mennessä seuran jäsenet saivat jättää uudelle seuralle nimiehdotuksensa.[1]
14. maaliskuuta 1950 pidetyssä kokouksessa uuden seuran nimeksi hyväksyttiin Rovaniemen Palloseura (RoPS). Seuran peliasun väreiksi valittiin samassa kokouksessa sininen ja valkoinen.[1]
Ensimmäiset vuosikymmenet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Juuri perustetun RoPS:n tavoitteena ensimmäisenä kesänä oli koota iskukykyinen joukkue rovaniemeläisistä pelaajista. Tavoitteena oli tuolloin nousu Maakuntasarjaan. RoPS pelasi ensimmäiset harjoitusottelunsa toukokuussa 1950 toista rovaniemeläistä joukkuetta Lappia vastaan, joista ensimmäinen päättyi RoPS:n voittoon 3–2 ja toinen 2–2 tasapeliin. Seuran ensimmäinen virallinen ottelu päättyi 3–1 voittoon TP-47:sta. RoPS:n uudeksi puheenjohtajaksi valittiin 13. marraskuuta 1952 Arvo Autio.[1]
RoPS asetti ensimmäisenä toimintavuonnaan tavoitteekseen nousun Maakuntasarjaan. Ensimmäiset vuodet eivät tuoneet nousua, mutta seitsemännellä kaudellaan RoPS vihdoin toteutti tavoitteensa, kun se nousi 1956 Maakuntasarjaan seuraavaksi kaudeksi.[2] Seuran uudeksi puheenjohtajaksi valittiin 16. marraskuuta 1958 Onni Kaitokari.[3]
RoPS pelasi ensäimmäisen kymmenen kauden aikana piirisarjassa ja Maakuntasarjassa. RoPS:n puheenjohtaja Arvo Autio arvosti Urheilun ja liikunnan Rovaniemi-kirjoitussarjassa RoPS:n ensivuosikymmenen suurimmaksi yksittäiseksi saavutukseksi 1–1 tasapeliä Suomen Cupissa 1957 edelliskauden cup-mestaria Helsingin Pallo-Poikia vastaan. Seuran uudeksi puheenjohtajaksi valittiin marraskuussa 1959 vuoden tauon jälkeen poismuuttavan Onni Kaitokarin tilalle Arvo Autio.[3]
RoPS:n ensimmäinen kausi Suomen toiseksi korkeimmalla sarjatasolla Suomensarjassa alkoi mollivoittoisesti 1. toukokuuta 1960, kun OTP murskasi sarjatulokkaan Oulussa 8–1. Ensimmäisen voittonsa Suomensarjassa RoPS saavutti kevätkauden viimeisessä ottelussa, kun JBK kaatui Rovaniemellä 3–0. Kauden kahdesta voitosta toisen RoPS onnistui nappaamaan viimeisellä kierroksella, kun vaasalainen VPV kaatui lumisella keskuskentällä 5–3. Ensimmäisen Suomensarja-kauden saldoksi jäi 2 voittoa, 4 tasapeliä, 14 tappiota ja 8 pistettä.[4]
Kaudeksi 1961 RoPS putosi takaisin Maakuntasarjaan. Elokuussa 1961 Suomen cupin kolmannella kierroksella RoPS voitti Turun Weikot 3–2 ja eteni cupin välieriin, jossa kuitenkin putosi, kun Helsingin Pallo-Pojat voitti 3–2 ja eteni finaaliin.[5] Marraskuussa 1961 RoPS:n puheenjohtajaksi valittiin pankinjohtaja Vaito Saarela.[6]
Kaudella 1962 RoPS voitti Maakuntasarjan ja nousi jälleen Suomensarjaan. Suomen cupissa RoPS voitti ensimmäisten neljän kierroksen aikana OTP:n 3–2, TP-47:n 2–1, Kokkolan Jymyn 0–6 sekä Kalevan Pallo-Pojat 1–0 ja eteni näin cupin välieriin. Välieräottelussa Kotkan Jäntevää vastaan rovaniemeläiset olivat jo 0–2 tappioasemassa, mutta nousivat 4–2 voittoon ja etenivät ensimmäistä kertaa Suomen cupin finaaliin. Finaalissa vastaan asettui HPS, joka murskasi RoPS:n lopulta 5–0.[7]
RoPS nousi jälleen Suomensarjaan kaudeksi 1963. Toisella Suomensarja-kaudellaan rovaniemeläiset onnistuivat säilyttämään sarjapaikkansa, kun he sijoittuivat sarjassa kahdeksanneksi. Pisteitä RoPS keräsi 22 ottelussa 22. Kauden jälkeen 10. marraskuuta 1963 seuran vuosikokouksessa kerrottiin seuran suunnittelevan oman harjoituskeskuksen hankkimista. Suunnitelman esitti puheenjohtaja Vaito Saarela. Esitys otettiin vastaan suurella innolla ja asia jätettiin johtokunnan kehitettäväksi.[8]
Kaudella 1964 RoPS saalisti ainoastaan kuusi voittoa ja 15 pistettä, mikä tarkoitti jälleen putoamista alemmalle tasolle Maakuntasarjaan. Suomen Cupissa RoPS putosi 3. kierroksella häviten Reippaalle 3–1.[9]
Kaudelle 1965 RoPS nuoreni selvästi, kun osa kokeneemmista pelaajista lähti joukkueesta.[10] Joukkue sijoittui sarjassa viidenneksi ja putosi Suomen Cupin ensimmäisellä kierroksella hävittyään TP-47:lle 1–3.[11] Seuran uudeksi puheenjohtajaksi valittiin yksimielisesti Olavi Oksman.[12]
Kausina 1966–1967 RoPS taisteli Maakuntasarjassa ilman nousua, mutta kausi 1968 toi odotetun nousun Suomensarjaan. RoPS voitti sarjan selvällä 7 pisteen erolla toiseksi tulleeseen OPV:n. Suomen cupissa KPV pudotti RoPS:n kolmannella kierroksella maalein 2–0.[13]
RoPS nousi takaisin Suomensarjaan kaudeksi 1969. Edellisestä Suomensarja-visiitistä oli kulunut viisi vuotta ja tuona aikana rovaniemeläinen jalkapalloilu oli kehittynyt, mutta rutiinia se kaipasi. Tavoitteekseen RoPS asetti säilymisen Suomensarjassa.[14] Joukkue ei lopulta kyennyt uusimaan sarjapaikkaansa, vaan jäi sarjan viimeiseksi saldonaan ainoastaan 3 voittoa ja 13 pistettä. Suomen Cupissa RoPS putosi neljännellä kierroksella, kun KuPS voitti sen 4–2. Kauden aikana joukkue koki surullisen menetyksen, kun keskustuen (keskikenttä) paikalla pelannut Pentti Valkonen kuoli työtapaturmassa.[15]
RoPS:n uudeksi puheenjohtajaksi valittiin yksimielisesti Pentti Saajo, kun kolme vuotta puheenjohtajana toiminut Olavi Oksman kieltäytyi ehdokkuudesta. Samaisessa kokouksessa keskusteltiin myös bingopelin aloittamisesta RoPS:n nimissä.[16]
Vuodesta 1970 lähtien Maakuntasarja tunnettiin nimellä III divisioona ja samalla Suomensarja muuttui II divisioonaksi. RoPS lähti III divisioonakauteen uusitulla joukkueella ja onnistuikin nousussa II divisioonaan.[17]
RoPS onnistui säilyttämään paikkansa II divisioonassa kaudella 1971. Suomen Cupissa Lahti-69 pudotti RoPS:n neljännesvälierissä lukemin 4–1.[18]
Kaudelle 1973 suunnitellun sarjajärjestelmän uudistuksen vuoksi II divisioonasta voittaja nousi SM-sarjaan ja ainoastaan sijoille 2–4 sijoittuneet säilyivät toiseksi korkeimmalla sarjatasolla, SM-sarjan ja II divisioonan väliin perustetussa I divisioonassa. RoPS ei kyennyt taistelemaan sarjapaikasta, vaan jäi toiseksi viimeiseksi ja putosi III divisioonaan. Seuran uudeksi puheenjohtajaksi valittiin Veikko Koivikko.[19]
Visiitti neljänneksi korkeimmalla sarjatasolla III divisioonassa jäi yhden kauden mittaiseksi, kun RoPS voitti 16 pelistään yhtä tasapeliä vaille kaikki.[20]
Kaudella 1974 RoPS sijoittui II divisioonassa Pohjoisloghkon kolmanneksi ja jäi kaudella 1975 vain pisteen päähän sarjanoususta.[21] Lopulta kaudella 1978 nousu tapahtui ja RoPS eteni ensimmäistä kertaa uusittuun maanlaajuiseen I divisioonaan.
Ensimmäisellä kaudellaan I divisioonassa RoPS jäi vain pisteen päähän pääsystä Mestaruussarjan karsintaan. Toisella kaudellaan RoPS sijoittui toiseksi ja nousi näin ensimmäistä kertaa Mestaruussarjaan.[22]
RoPS oli yleisömäärissä kahdella I divisioonakaudellaan täysin ylivoimainen. Ensimmäisellä kaudella RoPS:n yleisökeskiarvo oli 1857, kun toiseksi suurimman yleisökeskiarvon keräsi MP, 1059 katsojaa.[23] Toisella kaudella RoPS:n yleisökeskiarvo oli 2016 ja toiseksi suurin keskiarvo oli Jarolla, 1262.[24]
Jalkapallon pääsarjassa RoPS pelasi ensimmäisen kerran kaudella 1981.[25] RoPS putosi Mestaruussarjasta ensimmäisen kauden jälkeen, mutta nousi takaisin kaudeksi 1983.
Menestyksen vuodet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]1980-luvun loppupuoli oli seuralle vahvaa aikaa. Vuonna 1986 seura saavutti Suomen Cupin voiton kukistamalla loppuottelussa Kemin Palloseuran 2–0. Kausina 1988 ja 1989 RoPS saavutti Mestaruussarjassa pronssia.[25] Seuran nousu maan kirkkaimmalle huipulle oli samalla 1980-luvun huomattavimpia suomalaisia urheiluilmiöitä. Cup-voittajien cupissa 1987–1988 RoPS ylsi puolivälieriin.[26]
RoPSin 1980-luvun menestys sai jatkoa vielä ensimmäisellä Veikkausliiga-kaudella 1990. Kausi alkoi 13 tappiottomalla ottelulla, ja joukkue oli runkosarjassa toinen. Puolivälierissä RoPS hävisi kotonaan MP:lle rangaistuspotkukilpailussa, mutta voitti vierasottelun Mikkelissä. Ratkaisuottelu Rovaniemellä päättyi tasan, jolloin MP jälleen voitti rangaistuspotkukilpailun. RoPS teki kuitenkin onnistuneen protestin tuomarivirheestä. Tästä seurasi uusintaottelu, jonka MP viime hetken maalilla voitti. RoPSin lopullinen sijoitus oli viides. Otteluparin sekavat tapahtumat vaikuttivat osaltaan koko pudotuspelijärjestelmän lopettamiseen.[26]
Heti kauden 1991 alussa RoPS vaihtoi valmentajaa, kun seuran aikoinaan pääsarjaan luotsanneen Jerzy Masztalerin korvasi Graham Williams. Joukkue taisteli mitaleista loppuun asti, mutta jäi tasaisessa sarjassa lopulta seitsemänneksi. Kauden aikana RoPS voitti Lahden Reippaan 11–0, mikä on edelleen Veikkausliigan historian suurinumeroisin voitto. Kausi 1992 sujui sarjan keskikastissa lopullisen sijoituksen ollessa jälleen seitsemäs. Joukkuetta valmensi Olavi Tammimies.[26]
Parin edellisen kauden pettymyksistä huolimatta RoPSin tavoite oli edelleen selviytyä eurocupeihin. Kaudelle 1993 uudeksi valmentajaksi tuli Keith Armstrong II divisioonan Rovaniemen Lapista. Tavoitteesta jäätiin selvästi, sillä RoPS ylsi niukasti kahdeksan joukkueen loppusarjaan, jonka päätyttyä joukkue löytyi jälleen seitsemänneltä sijalta. RoPS ylsi myös Suomen Cupin finaaliin, mutta HJK oli Porissa pelatussa loppuottelussa parempi maalein 2–0.[26]
Kaudella 1994 sai alkunsa eräs RoPSin tavaramerkeistä, sillä joukkueeseen saapui kaksi sambialaista pelaajaa. Toinen heistä oli Zeddy Saileti, joka vuosikausien ajan houkutteli seuraan maanmiehiään. Kausi sujui muutamia edellisiä paremmin, ja joukkue oli mitalivauhdissa aina syksyyn saakka. Neljä viimeistä ottelua tuottivat kuitenkin tappion, joten RoPSin sijoitus oli viides. Kauden päätyttyä Keith Armstrong siirtyi TP-Seinäjoen valmentajaksi. Myös pelaajapuolella joukkue koki pahoja menetyksiä.[26]
Taantuminen sarjan häntäpäähän
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nimimiehensä menettänyt RoPS joutui taistelemaan sarjapaikastaan kaudella 1995. Tehtävää hankaloittivat Veikkausliigan joukkuemäärän supistaminen sekä valmentajaruletti. Heikon alkukauden jälkeen Timo Salmen korvasi jo aiemmin seuran valmentajana toiminut Graham Williams. Hän kuitenkin yllättäen jätti paikkansa syyskuussa, jolloin hänen tilalleen tuli Ari Matinlassi. Joukkue sijoittui lopulta yhdeksänneksi säilyttäen sarjapaikkansa.[27]
Kausi 1996 oli myös vaikea. Ari Rantamaan valmentama miehistö joutui taistelemaan sarjapaikastaan kuuden joukkueen putoamissarjassa, mutta Zeddy Sailetin maalit nostivat RoPSin sarjan toiseksi ja viimeiselle suoran säilyjän paikalle. Liigakarsintaan joutunut HJK jäi RoPSista pisteen päähän.[27]
Veikkausliiga-kausi 1997 alkoi RoPSilta heikosti, ja kun joukkue putosi sarjan viimeiseksi, valmentaja Rantamaa joutui tekemään tietä Kari Virtaselle. Hänen johdollaan kurssi kääntyi. Joukkue pelasi seuraavat kahdeksan peliä ilman tappioita. Kaksi kierrosta ennen loppua jopa pronssi oli ulottuvilla, mutta lopullinen sijoitus oli kuudes. Erityisesti joukkueen kokeneet vahvistukset Ismo Lius ja Ilkka Mäkelä pelasivat vahvat kaudet.[27]
RoPS koki pahoja pelaajamenetyksiä kaudelle 1998. Erityisesti Zeddy Sailetin ja Matti Hiukan maalien ansiosta joukkue sijoittui kuitenkin turvallisesti kahdeksanneksi. Matti Hiukka voitti Veikkausliigan maalikuninkuuden 11 osumallaan. Hän siirtyi kauden jälkeen FC Jokereihin.[27]
Liigakaudella 1999 käytiin kovaa taistelua runkosarjan kahdeksannesta sijasta, joka riitti putoamisen varmaan välttämiseen. RoPS pelasi keskikesällä seitsemän ottelun putken ilman tappioita, ja saavutti lopulta kahdeksannen sijan maalieron turvin ennen Turun Palloseuraa. Loppusarjassa paras terä oli poissa, eikä sijoitus enää parantunut.[27]
Kari Virtasen lähdettyä, kaudelle 2000 valmennusvastuun otti RoPSia myös kaudella 1992 luotsannut Olavi Tammimies. Seura luotti jälleen ulkomaalaispelaajiinsa, joista Zeddy Saileti teki 11 maalia. RoPS sijoittui sarjassa yhdeksänneksi.[27] Liigacupissa RoPS jäi alkulohkoon hävittyään pääkaupungin seuroille HJK:lle ja Jokereille omat ottelunsa.[28]
RoPSia oltiin jo monen vuoden ajan veikattu lähtöä liigasta, mutta putoaminen ei ollut koskaan ollut kovinkaan lähellä. Kaudella 2001 Mauri Holapan valmentama miehistö kuitenkin hävisi sarjan 11 viimeistä ottelua, mikä pudotti RoPSin ensimmäistä kertaa 19 vuoteen alemmalle sarjatasolle. Kauden aikana joukkueessa pelasi kuusi sambialaista ja viisi puolalaista pelaajaa.[27] Suomen Cupissa joukkue putosi neljännesvälierissä, kun TamU voitti sen 2–1.[29]
Hissiliikettä Veikkausliigan ja Ykkösen välillä
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ensimmäisellä Ykkösen kaudellaan RoPS sijoittui Pohjoislohkossa neljänneksi sekä putoamissarjassa Pohjoislohkossa kolmanneksi ja säilytti näin paikkansa Ykkösessä. Suomen Cupissa RoPS putosi puolivälierissä, kun FC Haka voitti rovaniemeläiset 5–0.[30]
Paluu Veikkausliigaan tapahtui syksyllä 2003 unkarilaisvalmentaja György Hámorin johdolla. Joukkue sijoittui Ykkösessä toiseksi heti TP-47:n jälkeen, ja voitti liigakarsinnassa FC KooTeePeen yhteismaalein 6–4. Suomen Cupissa 2003 RoPS putosi jälleen TamU:n käsittelyssä neljännesvälierissä, kuten kaksi vuotta aiemminkin.[31] Veikkausliiga-kaudella 2004 RoPS luotti vanhaan tapaan ulkomaalaispelaajiinsa, jotka tulivat pääasiassa Itä-Euroopasta. Joukkue oli kauden alussa sarjan viimeisenä, ja juhannuksena valmentaja György Hámorin korvasi seuran veteraanipelaaja Mika Lumijärvi. Otteet piristyivät sen verran, että RoPS nousi FC Hämeenlinnan ja FC Jazzin ohi viimeiselle säilyjän paikalle, sijalle 12.[27] Suomen Cupissa finaaliin saakka edennyt FC Hämeenlinna pudotti RoPS:n puolivälierissä jatkoajan jälkeen.[32]
Kauden 2005 päätteeksi RoPS putosi takaisin Ykköseen. Heinäkuun alussa valmentaja Lumijärven korvasi niin ikään entinen oma pelaaja, Matti Vikman. Vaihdos tuotti vain tilapäisen parannuksen. TP-47 kaatui Torniossa Lapin paikallisottelussa 2–0 nosti RoPSin kymmenenneksi, mutta sitä seuranneet 11 ottelua tuottivat vain kaksi tasapeliä. Joukkue sijoittui sarjan toiseksi viimeiseksi, ja joutui liigakarsintaan Vaasan Palloseuraa vastaan, jonka VPS voitti vierasmaalisäännön turvin.[33] Suomen Cupissa RoPS eteni 32 parhaan joukkoon, mutta jyväskyläläinen JJK pudotti RoPS:n jatkoajalle edenneessä ottelussa 3–2.[34]
Valmentajaksi Ykkösen kaudelle 2006 valittiin Jukka Ikäläinen, mutta välitön paluu pääsarjaan ei onnistunut. Suomen Cupissa RoPS putosi naapuriseura Kemin käsittelyssä rankkareilla.[35] Kaudella 2007 Kari Virtanen kuitenkin nosti RoPSin takaisin Veikkausliigaan. Joukkue sijoittui toiseksi KuPSin jälkeen, ja voitti liigakarsinnassa FC Viikingit.[33] Suomen Cupissa RoPS pelasi 64 parhaan joukossa pudoten JIPPO:a vastaan 1–2 tappiolla.[36]
Nousijajoukkueen liigakautta 2008 edelsivät muutokset valmennuksessa. Kari Virtasen erottua seuraajaksi valittiin belgialainen Tom Saintfiet, joka sai kuitenkin lähteä maaliskuussa riitaannuttuaan pelaajien kanssa. Päävalmentajaksi tuli lopulta Valeri Bondarenko. Joukkueen rungon muodosti Zeddy Sailetin johtama sambialaisviisikko, mutta keskeinen vahvistus oli yhden kauden Rovaniemellä pelannut Mika Nurmela. RoPS sijoittui sarjassa reilusti putoamisviivan yläpuolelle, kymmenenneksi.[33] Suomen Cupissa RoPS eteni 32 parhaan joukkoon, jossa WJK oli parempi 0–1.[37] Liigacupissa oli tyytyminen lohkon viimeiselle sijalle.[38]
Kaudella 2009 joukkueen runkona oli kahdeksan sambialaista. Suomalaisia runkopelaajia olivat enää puolustajat Janne Turpeenniemi ja Joonas Ikäläinen. Kuuden kierroksen jälkeen valmentaja Bondarenkon korvasi Mika Lumijärvi apunaan Zeddy Saileti. Toiseksi viimeisessä ottelussa RoPS hävisi FC Hongalle Espoossa 0–9, minkä myötä valmentajaa vaihdettiin vielä kerran. Zeddy Sailetin valmentamana RoPS voitti KuPSin 1–0, mutta jäi putoajan paikalle JJK:ta huonomman maalieron vuoksi.[33] Liigacupissa RoPS jäi lohkonsa jumboksi yhdellä pisteellään[39] ja Suomen Cupissa tuli tutusti noutaja 6. kierroksella, kun FC Inter voitti RoPS:n 2–0.[40]
Vierailusta Ykkösessä tuli vain yhden kauden mittainen, sillä John Allenin valmentama joukkue voitti Ykkösen nousten takaisin Veikkausliigaan. Suomen Cupin 4. kierroksella KPV pudotti RoPS:n maalein 2–1.[41]
Kautta 2011 varjostivat sopupeliepäilyt. Keskusrikospoliisi pidätti helmikuussa singaporelaismiehen, joka kuulusteluissa kertoi maksaneensa yhdeksälle RoPSin pelaajalle ottelutulosten järjestämisestä edelliskauden Ykkösessä. Joukossa olivat kaikki joukkueen seitsemän sambialaispelaajaa. Tapauksen myötä seura erotti pelaajat katkaisten samalla kahdeksantoista vuoden pituiset suhteensa Sambiaan. RoPS joutui lyhyessä ajassa rakentamaan puolet joukkueesta uudestaan, ja sarjapaikan säilyttäminen osoittautui mahdottomaksi tehtäväksi, vaikka valmentaja John Allenin korvasi Matti Hiukka. Seura saavutti myös historiaa sivuamalla perättäisten voitottomien otteluiden ennätystä (21). Joukkue jäi sarjan viimeiseksi kahdeksan pisteen erolla FF Jaroon pudoten takaisin Ykköseen.[33] Liigacupissa joukkue sijoittui lohkonsa viidenneksi[42] ja Suomen Cupissa VPS voitti RoPS:n 5. kierroksella 0–1.[43]
Veikkausliiga-paikan vakiinnuttaminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Visiitti Ykkösessä jäi jälleen yhden kauden mittaiseksi, sillä Kari Virtasen valmentamana RoPS voitti kauden 2012 Ykkösen kahdeksan pisteen erolla SJK:hon. Kauden 2013 RoPS vietti Veikkausliigan häntäpäässä, mutta turvallisen välimatkan etäisyydellä putoamisviivasta, sillä viimeiseksi sijoittunut JJK jäi siitä kahdentoista pisteen päähän. Kausi huipentui seuran historian toiseen Suomen Cupin voittoon, kun KuPS kaatui finaalissa 2–1.[33]
Kaudelle 2014 RoPSin uudeksi päävalmentajaksi tuli kokenut Juha Malinen. Joukkueella oli pitkästä aikaa kotimainen leima, ja uusista hankinnoista nimekkäimpiä olivat Mika Mäkitalo, Petteri Pennanen ja Saku-Pekka Sahlgren. Uuden valmentajan mukanaan tuoman pelityylin oppiminen vai aikansa, joten toiveet korkeasta sarjasijoituksesta haihtuivat jo alkukaudesta. Heinäkuussa joukkue pelasi pirteämmin, mikä karisti pelot putoamisesta. Loppukausi sujui taas heikommin, ja lopulta RoPS oli kymmenes. Päätöskierroksella RoPS voitti mestarijoukkue HJK:n vieraissa 3–0, mutta joukkue menetti pisteet pelikieltosekaannuksen vuoksi.[33]
Kausi 2015 oli RoPSin ja koko lappilaisen jalkapallohistorian paras. RoPS aloitti kauden kolmella tappiolla, mutta voitti seuraavat viisi peliään. Kesällä Juha Malisen valmentama joukkue nousi sarjan toiseksi HJK:n jälkeen. HJK alkoi hyytyä elokuussa, mutta samaan aikaan myös RoPSin otteet heikkenivät, jolloin myös SJK nousi mestaruuskamppailuun mukaan. RoPS menetti otteensa mestaruuteen kolmanneksi viimeisellä kierroksella, kun se hävisi vieraissa IFK Mariehamnille. RoPS voitti kaksi viimeistä otteluaan, mutta eroa mestaruuden voittaneeseen SJK:hon jäi lopulta yksi piste. RoPS sijoittui hopealle, mikä oli sen liigahistorian paras saavutus. Lisäksi joukkueen hyökkääjä Aleksandr Kokko voitti maalikuninkuuden 17 osumallaan.[33]
Talousvaikeudet ja putoaminen alempiin sarjoihin
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Joukkueen kausi 2020 oli yksi Veikkausliiga historian huonoimpia ja valmentaja kauden aloittanut Vesa Tauriainen sai potkut kesken kauden, kun joukkue oli saanut vain 2 pistettä 15 ottelussa.[44] Joukkuetta loppuvuoden valmensi HJK:n organisaatiossa tullut Mikko Mannila.[45] Koronan vuoksi kauden lopussa ei pelattu jatkosarjoja ja RoPS sijoittui viimeiseksi saatuaan vain 5 pistettä 22 pelistä.[46] RoPSin 2021 kausi Ykkösessä sujui odotuksiin nähden paremmin ja joukkue lähti kärkisijalta ylempään jatkosarjaan.[47] Tästä huolimatta joukkue menetti lopussa kärkipaikan Vaasan Palloseuralle, joka nousi suoraan Veikkausliigaan ja RoPS joutui karsintaan AC Oulua vastaan.[48] RoPS onnistui voittamaan kotona ensimmäisen pelin 2-1, mutta hävisi vieraissa 0-2 ja näin ollen Oulu säilyi Veikkausliigassa.[49] Vielä saman vuoden joulukuussa Rovaniemen Palloseura ilmoitti, että luopuu paikasta Ykkösessä heikon taloudellisen tilanteen vuoksi.[50] Joukkuetta valmentanut Mikko Mannila ilmoitti myös pian Ykkösen paikasta luopumisen jälkeen, että ei jatka joukkueen valmentajana.[51] RoPSin päävalmentajaksi kaudelle 2022 nousi RoPSin kakkosjoukkuetta (RFA) valmentanut Aleksi Tanner.[52]
RoPS onnistui nousemaan uuteen Ykköseen kaudelle 2024.
Sopupeliepäilyt
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Ensimmäisen kerran Rovaniemen Palloseura nousi sopupeliotsikoihin kaudella 2004 hävittyään Tampere Unitedille Veikkausliigan ottelun 5–1. RoPS:n serbialaismaalivahti Ratko Marijanovicin otteet herättivät julkisuudessa epäilyksiä, mutta Palloliitto katsoi, ettei aihetta osallisten kuulemiseen ollut.[53]
Saksalaislehti Der Spiegelin mukaan kauden 2005 MyPa–RoPS-ottelu oli järjestetty. Ottelu päättyi MyPa:n voittoon 5–1. RoPS:n pelaajista nimeltä mainittiin alempi keskikenttämies Adrian Pelka, jonka lyhyt visiitti Rovaniemellä päättyi kyseiseen otteluun. Saksalaissyntyisen Pelkan katsottiin helpoilla virheillään aiheuttaneen ainakin kaksi MyPan maalia.[54]
Syksyllä 2006 Rovaniemen Palloseura isännöi Ykkösen ottelun helsinkiläistä Atlantista vastaan. Ottelu päättyi tasan 2–2. Brittiläisissä vedonlyöntipörsseissä Atlantiksen tappiota oli pelattu poikkeuksellisilla summilla. Atlantiksen maalivahti Aleksander Mistshukin päästämä maali oli herättänyt epäilykset ja tutkimusten jälkeen hänet tuomittiin lahjuksen vastaanottamisesta. Mistshukin katsottiin olleen osallisena lopputuloksen järjestämisessä. RoPS:n pelaajien osuutta ei ainakaan julkisesti tutkittu tai epäilty.[55]
Kaksi vuotta myöhemmin lokakuussa 2008 RoPS joutui jälleen sopupeliepäilyksien kohteeksi, kun Vaasan Palloseuraa vastaan käydyn liigaottelun yhteydessä oli esiintynyt poikkeuksellista vedonlyöntiä. Tapauksen johdosta virolaispuolustaja Aleksandr Kulik sai seurasta potkut.[56] Kulik oli siirtynyt RoPSiin virolaisesta JK Narva Transista, jossa hänen valmentajanaan oli ollut sittemmin RoPS:n päävalmentajaksi palkattu Valeri Bondarenko. Bondarenko on liitetty sopupeliepäilyihin kotimaassaan Virossa.[57]
Aikaisemmin elokuussa seurasta oli jo erotettu ukrainalainen maalivahti Nikolai Pavlenko, jonka torjunnat Honka-ottelussa olivat herättäneet keskustelua.[58] Seuran toimitusjohtaja Jouko Kiistala totesi myöhemmin radiohaastattelussa, ettei seuraan enää palkata venäjää äidinkielenään puhuvia pelaajia.[59]
Toukokuussa 2009 Valeri Bondarenko erotettiin päävalmentajan paikalta. Syyksi kerrottiin heikot peliesitykset ja joukkueen luottamuspula.[60]
Keskusrikospoliisi käynnisti keväällä 2011 Suomessa laajan sopupelitutkinnan. Tutkimusten yhteydessä otettiin kuultaviksi ja myöhemmin pidätettiin singaporelainen Wilson Raj Perumal ja RoPS:n keskikenttämies Christopher Musonda. Wilson Raj Perumal on maailmalla tunnettu vedonlyöntihuijari.[61][62] Aiemmin hänet oli nähty seuraamassa RoPS:n ja Tampere Unitedin Liigacupin ottelua Rovaniemellä. Ottelu oli päättynyt 1–1 RoPS:n tasoitettua rangaistuspotkusta seitsemän minuuttia ennen loppuvihellystä. Katsojien mukaan ratkaisevaa rangaistuspotkua olisi alun perin ollut antamassa ottelussa heikosti pelannut Musonda, mutta hänen edestään rangaistuspotkua menikin antamaan Nchimunya Mweetwa.[63][64] Pian Musondan jälkeen vangittiin todennäköisin syin epäiltynä myös RoPSin Chanda Mwaba, Chileshe Chibwe, Nchimunya Mweetwa ja Pavle Khorguashvili.[65] AC Oulussa kaudella 2010 pelanneet Dominic ja Donewell Yobe määrättiin samalla perusteella matkustuskieltoon.[65]
Stadion
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Pääartikkeli: Rovaniemen keskuskenttä
RoPS pelaa kotiottelunsa Rovaniemen keskuskentällä, joka on avattu vuonna 1953. Vuonna 2009 lämmitettävän tekonurmen asentamisen yhteydessä kentän leveyttä laajennettiin, juoksuratojen määrää vähennettiin ja ratojen väriä vaihdettiin paremmin itse kenttään sopivaksi.lähde?
Stadionin pääkatsomo on uudistettu 2015 ja siinä on lehtitietojen mukaan 2002 tai 2003 henkilökohtaista istuinta. Vastakkaisessa aurinkokatsomossa on noin 800 paikkaa, mikä on aiemmin ollut numeroituina lautapenkeissä.[66]
Kaikki paikat ovat virallisesti katettuja, joten stadionilla on yhteensä hieman yli 2 800 Veikkausliigan virallisesti hyväksymää katsomopaikkaa. Keskuskentän remontin yhteydessä näytetyt havainnekuvat osoittavat, että tarkoituksena on saneerata myös aurinkokatsomon tilalle uusi katettu katsomo henkilökohtaisilla istuimilla, ja tämä katsomo on kuvissa noin kaksi kertaa nykyisen kokoinen.lähde?
Tilaa mahdollisille tuleville katsomoiden laajennuksille Rovaniemen keskuskentällä jää vielä molempien maalien taakse, kentän ja juoksuratojen väliin.
Pelaajat ja valmentajat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Nykyinen joukkue
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tilanne 7. Toukokuu 2024.[67]
Toimihenkilöt
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Päävalmentaja: Jari Alamäki
- Apuvalmentaja: Marko Vatanen
- Maalivahtivalmentaja: Ari Matinlassi
- Fysio: Vilma Poutiainen
- Joukkueenjohtaja: Olavi Tammimies
- Joukkueenjohtaja: Juha Kantola
Entisiä päävalmentajia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
|
|
|
|
Saavutukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kansalliset sarjat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- SM-sarja ja Veikkausliiga
- Veikkausliigan hopeaa kausina 2015 ja 2018.
- SM-pronssia kausina 1988 ja 1989.
- Kausia pääsarjatasolla 27.[69]
- Suomen cup
- Mestari vuonna 1986. RoPS voitti loppuottelussa KePS:n 2–0. Maalit Steven Polack, om.
- Mestari vuonna 2013. RoPS voitti loppuottelussa Kuopion Palloseuran 2-1. Maalit Aleksandr Kokko (2).
- Loppuottelussa häviävänä osapuolena kahdesti. Vuonna 1962 HPS voitti RoPS:n 5–0 ja 1993 HJK voitti 2–0.
- Liigacup
- Hopeaa vuosilta 1996 ja 2015 (Tappiot loppuotteluissa HJK:lle 2–3 ja 0–2).
- Suomen hallimestari 1983 ennen HJK:ta ja Kopareita.
- A-nuorten Suomen-mestaruus 1988.
Eurocup-ottelut
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 1K = Ensimmäinen kierros
- 2K = Toinen kierros
- 3K = Kolmas kierros
Kausi | Kilpailu | Kierros | Maa | Joukkue | Tulos |
---|---|---|---|---|---|
1987–1988 | Cup-voittajien cup | 1K | Glentoran | 0–0, 1–1, Markku Kallio | |
2K | Vllaznia Shkodër | 1–0, 1–0, Steven Polack | |||
3K | Olympique de Marseille | 0–1, 0–3 | |||
1989–1990 | UEFA Cup | 1K | Katowice | 1–1, 1–0, Tomi Tiainen, Petteri Karila | |
2K | Auxerre | 0–5, 0–3 | |||
1990–1991 | UEFA Cup | 1K | 1. FC Magdeburg | 0–0, 0–1 | |
2014–2015 | UEFA Europa League | 2K | Asteras Tripolis | 1–1, 2–4, Jarkko Lahdenmäki, Mika Mäkitalo | |
2016–2017 | UEFA Europa League | 1K | Shamrock Rovers FC | 2–0, 1–1 Jarkko Lahdenmäki, Janne Saksela, Eetu Muinonen | |
2K[70] | NK Lokomotiva Zagreb | 1–1, 0–3 Abdou Jammeh | |||
2019–2020 | UEFA Europa League | 1K | Aberdeen FC | 1–2, 1–2 Tommi Jäntti, Tarik Kada |
- Cup-voittajien cup: Yhteensä: 6 ottelua, 2 voittoa, 2 tasapeliä, 2 tappiota, maaliero 3–5.
- UEFA-cup: Yhteensä: 6 ottelua, 1 voitto, 2 tasapeliä, 3 tappiota, maaliero 2–10.
- UEFA Eurooppa Liiga: Yhteensä: 8 ottelua, 1 voitto, 3 tasapeliä, 4 tappiota, maaliero 7–13.
Tilastot
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Sarjasijoitukset kaudesta 1991
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Kausi | Sarja | Sija | O | V | T | H | TM – PM | P |
---|---|---|---|---|---|---|---|---|
1991 | Veikkausliiga | 7. | 33 | 14 | 8 | 11 | 63 – 51 | 50 |
1992 | Veikkausliiga | 7. | 33 | 12 | 6 | 15 | 53 – 49 | 42 |
1993 | Veikkausliiga | 7. | 29 | 11 | 5 | 13 | 32 – 35 | 38 |
1994 | Veikkausliiga | 5. | 26 | 10 | 8 | 8 | 32 – 32 | 38 |
1995 | Veikkausliiga | 9. | 26 | 8 | 8 | 10 | 29 – 30 | 32 |
1996 | Veikkausliiga | 8. | 27 | 11 | 6 | 10 | 35 – 29 | 39 |
1997 | Veikkausliiga | 6. | 27 | 9 | 6 | 12 | 31 – 30 | 33 |
1998 | Veikkausliiga | 8. | 27 | 6 | 14 | 7 | 27 – 31 | 32 |
1999 | Veikkausliiga | 8. | 29 | 7 | 10 | 12 | 31 – 46 | 31 |
2000 | Veikkausliiga | 9. | 33 | 10 | 6 | 17 | 35 – 50 | 36 |
2001 | Veikkausliiga | 12. | 33 | 5 | 9 | 19 | 25 – 56 | 24 |
2002 | Ykkönen (Pohjoislohko) | 5. | 22 | 9 | 4 | 9 | 41 – 40 | 31 |
2003 | Ykkönen | 2. | 26 | 14 | 7 | 5 | 40 – 27 | 49 |
2004 | Veikkausliiga | 12. | 26 | 7 | 4 | 15 | 28 – 45 | 25 |
2005 | Veikkausliiga | 13. | 26 | 3 | 8 | 15 | 18 – 50 | 17 |
2006 | Ykkönen | 7. | 26 | 10 | 8 | 8 | 40 – 35 | 38 |
2007 | Ykkönen | 2. | 26 | 16 | 7 | 3 | 44 – 23 | 55 |
2008 | Veikkausliiga | 10. | 26 | 8 | 6 | 12 | 31 – 37 | 30 |
2009 | Veikkausliiga | 14. | 26 | 4 | 4 | 18 | 21 – 66 | 16 |
2010 | Ykkönen | 1. | 26 | 15 | 9 | 2 | 61 – 17 | 54 |
2011 | Veikkausliiga | 12. | 33 | 5 | 8 | 20 | 39 – 78 | 23 |
2012 | Ykkönen | 1. | 27 | 18 | 5 | 4 | 53 – 20 | 59 |
2013 | Veikkausliiga | 11. | 33 | 8 | 10 | 13 | 25 – 33 | 34 |
2014 | Veikkausliiga | 10. | 33 | 10 | 5 | 18 | 34 – 44 | 35 |
2015 | Veikkausliiga | 2. | 33 | 17 | 8 | 8 | 44 – 29 | 59 |
2016 | Veikkausliiga | 6. | 33 | 13 | 11 | 9 | 43 – 33 | 50 |
2017 | Veikkausliiga | 7. | 33 | 12 | 6 | 15 | 43 – 51 | 42 |
2018 | Veikkausliiga | 2. | 33 | 18 | 8 | 7 | 42 – 25 | 62 |
2019[71] | Veikkausliiga | 10. | 27 | 8 | 6 | 13 | 23 – 35 | 30 |
2020[72] | Veikkausliiga | 12. | 22 | 1 | 2 | 19 | 15 – 51 | 5 |
2021[73] | Ykkönen | 2. | 27 | 14 | 6 | 7 | 50–36 | 48 |
2022[74] | Kakkonen (lohko C) | 6. | 22 | 8 | 8 | 6 | 37–31 | 32 |
2023[75] | Kakkonen (lohko C) | 3. | 22 | 12 | 3 | 7 | 42–37 | 39[a] |
2024[76] | Ykkönen | 5. | 27 | 10 | 4 | 13 | 41–43 | 34 |
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Huomautukset
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ RoPS voitti Ykkösen karsinnassa Lahden Reippaan yhteismaalein 4–3 (3–2, 1–1 ja).
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c d Pietilä, Allan & Aho, Matti & Sintonen, Esa: Rovaniemen palloseura ry. 1950-1975, s. 3–11. Rovaniemi: Lapin Kansan Kirjapaino Oy, 1975.
- ↑ Pietilä, Allan & Aho, Matti & Sintonen, Esa: Rovaniemen palloseura ry. 1950-1975, s. 6–28. Rovaniemi: Lapin Kansan Kirjapaino Oy, 1975.
- ↑ a b Pietilä, Allan & Aho, Matti & Sintonen, Esa: Rovaniemen palloseura ry. 1950-1975, s. 41–49. Rovaniemi: Lapin Kansan Kirjapaino Oy, 1975.
- ↑ Pietilä, Allan & Aho, Matti & Sintonen, Esa: Rovaniemen palloseura ry. 1950-1975, s. 56–57. Rovaniemi: Lapin Kansan Kirjapaino Oy, 1975.
- ↑ Pietilä, Allan & Aho, Matti & Sintonen, Esa: Rovaniemen palloseura ry. 1950-1975, s. 62. Rovaniemi: Lapin Kansan Kirjapaino Oy, 1975.
- ↑ Pietilä, Allan & Aho, Matti & Sintonen, Esa: Rovaniemen palloseura ry. 1950-1975, s. 64. Rovaniemi: Lapin Kansan Kirjapaino Oy, 1975.
- ↑ Pietilä, Allan & Aho, Matti & Sintonen, Esa: Rovaniemen palloseura ry. 1950-1975, s. 68–72. Rovaniemi: Lapin Kansan Kirjapaino Oy, 1975.
- ↑ Pietilä, Allan & Aho, Matti & Sintonen, Esa: Rovaniemen palloseura ry. 1950-1975, s. 79–80. Rovaniemi: Lapin Kansan Kirjapaino Oy, 1975.
- ↑ Pietilä, Allan & Aho, Matti & Sintonen, Esa: Rovaniemen palloseura ry. 1950-1975, s. 85. Rovaniemi: Lapin Kansan Kirjapaino Oy, 1975.
- ↑ Pietilä, Allan & Aho, Matti & Sintonen, Esa: Rovaniemen palloseura ry. 1950-1975, s. 87. Rovaniemi: Lapin Kansan Kirjapaino Oy, 1975.
- ↑ Pietilä, Allan & Aho, Matti & Sintonen, Esa: Rovaniemen palloseura ry. 1950-1975, s. 88. Rovaniemi: Lapin Kansan Kirjapaino Oy, 1975.
- ↑ Pietilä, Allan & Aho, Matti & Sintonen, Esa: Rovaniemen palloseura ry. 1950-1975, s. 91. Rovaniemi: Lapin Kansan Kirjapaino Oy, 1975.
- ↑ Pietilä, Allan & Aho, Matti & Sintonen, Esa: Rovaniemen palloseura ry. 1950-1975, s. 93–105. Rovaniemi: Lapin Kansan Kirjapaino Oy, 1975.
- ↑ Pietilä, Allan & Aho, Matti & Sintonen, Esa: Rovaniemen palloseura ry. 1950-1975, s. 106–107. Rovaniemi: Lapin Kansan Kirjapaino Oy, 1975.
- ↑ Pietilä, Allan & Aho, Matti & Sintonen, Esa: Rovaniemen palloseura ry. 1950-1975, s. 108–109. Rovaniemi: Lapin Kansan Kirjapaino Oy, 1975.
- ↑ Pietilä, Allan & Aho, Matti & Sintonen, Esa: Rovaniemen palloseura ry. 1950-1975, s. 110. Rovaniemi: Lapin Kansan Kirjapaino Oy, 1975.
- ↑ Pietilä, Allan & Aho, Matti & Sintonen, Esa: Rovaniemen palloseura ry. 1950-1975, s. 121–123. Rovaniemi: Lapin Kansan Kirjapaino Oy, 1975.
- ↑ Pietilä, Allan & Aho, Matti & Sintonen, Esa: Rovaniemen palloseura ry. 1950-1975, s. 128–129. Rovaniemi: Lapin Kansan Kirjapaino Oy, 1975.
- ↑ Pietilä, Allan & Aho, Matti & Sintonen, Esa: Rovaniemen palloseura ry. 1950-1975, s. 135. Rovaniemi: Lapin Kansan Kirjapaino Oy, 1975.
- ↑ Pietilä, Allan & Aho, Matti & Sintonen, Esa: Rovaniemen palloseura ry. 1950-1975, s. 138–140. Rovaniemi: Lapin Kansan Kirjapaino Oy, 1975.
- ↑ Pietilä, Allan & Aho, Matti & Sintonen, Esa: Rovaniemen palloseura ry. 1950-1975, s. 141–150. Rovaniemi: Lapin Kansan Kirjapaino Oy, 1975.
- ↑ http://www.rsssf.com/tablesf/fin2hist.html
- ↑ Jalkapallokirja 1980
- ↑ Jalkapallokirja 1981
- ↑ a b Veikkausliiga – Seurat (klikkaa listasta RoPS --> Esittely) Veikkausliiga.com. Arkistoitu 28.5.2014. Viitattu 20.5.2014.
- ↑ a b c d e Veikkausliigan verkkonäyttely: RoPS Urheilumuseo.fi. Arkistoitu 10.7.2016. Viitattu 20.5.2014.
- ↑ a b c d e f g h Veikkausliigan verkkonäyttely: RoPS (2) Urheilumuseo.fi. Arkistoitu 17.8.2016. Viitattu 20.5.2014.
- ↑ http://www.rsssf.com/tablesf/finleagcup00.html
- ↑ Jalkapallokirja 2002 - Suomen Palloliiton Julkaisu 67: Vuosikerta, s. 386–388. Helsinki: Liiton Toimisto, 2002. ISSN 0787-7188
- ↑ Jalkapallokirja 2003 - Suomen Palloliiton Julkaisu 68: Vuosikerta, s. 355–357. Helsinki: Liiton Toimisto, 2003. ISSN 0787-7188
- ↑ Jalkapallokirja 2004 - Suomen Palloliiton Julkaisu 69: Vuosikerta, s. 358–360. Helsinki: Liiton Toimisto, 2004. ISSN 0787-7188
- ↑ Jalkapallokirja 2005 - Suomen Palloliiton Julkaisu 70: Vuosikerta. Helsinki: Liiton Toimisto, 2005. ISSN 0787-7188
- ↑ a b c d e f g h Veikkausliigan verkkonäyttely: RoPS (3) Urheilumuseo.fi. Arkistoitu 17.8.2016. Viitattu 21.5.2014.
- ↑ Soininen, Heidi (vastaava toimittaja): Jalkapallokirja 2006. Suomen Palloliitto. ISSN-0787-7188
- ↑ http://www.rsssf.com/tablesf/fincup06.html
- ↑ http://www.rsssf.com/tablesf/fincup07.html
- ↑ https://www.rops.fi/edustusjoukkue/halloffame/2008/suomen-cup-2008/results/21-suomen-cup-2008/137/0/0/0/0 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ https://www.rops.fi/edustusjoukkue/halloffame/2008/liigacup-2008/tulokset (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ https://www.rops.fi/edustusjoukkue/halloffame/2009/liigacup-2009/tulokset (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ https://www.rops.fi/edustusjoukkue/halloffame/2009/suomen-cup-2009/results/50-suomen-cup-2009/489/0/0/0/0 (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ https://www.rops.fi/edustusjoukkue/halloffame/2010/suomen-cup-2010/results/78/553/0/0/0/0#com_joomleague_top (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ https://www.rops.fi/edustusjoukkue/halloffame/2011/liigacup-2011/otteluohjelma-ja-sarjataulukko (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ https://www.rops.fi/edustusjoukkue/halloffame/2011/suomen-cup-2011/results/100/0/0/0/0/0#com_joomleague_top (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Juho Hirvonen: Virallista: RoPS antoi potkut päävalmentajalleen - näin seuran puheenjohtaja ja potkut saanut Tauriainen kommentoivat päätöstä SuomiFutis. 15.9.2020. Viitattu 24.4.2022.
- ↑ Eetu Ikola: Virallista: HJK-valmentaja hyppää RoPS:n peräsimeen - "Olen tavoitellut pestiä Veikkausliigan päävalmentajana" SuomiFutis. 16.9.2020. Viitattu 24.4.2022.
- ↑ Tulospalvelu tulospalvelu.palloliitto.fi. Viitattu 24.4.2022.
- ↑ Tulospalvelu tulospalvelu.palloliitto.fi. Viitattu 24.4.2022.
- ↑ https://www.lapinkansa.fi/rops-kukisti-tpsn-10-ja-kampesi-itsensa-liigakarsi/4057016
- ↑ https://www.lapinkansa.fi/ac-oulu-jatkaa-veikkausliigassa-rops-ykkosessa-oul/4094867
- ↑ https://www.lapinkansa.fi/rops-luopuu-sarjapaikastaan-ykkosessa-organisaatio/4178693
- ↑ https://www.lapinkansa.fi/surullinen-mikko-mannila-jattaa-ropsin-mahtava-seu/4198791
- ↑ https://www.lapinkansa.fi/aleksi-tanner-rovaniemen-palloseuran-paavalmentaja/4210421
- ↑ Mtv3.fi
- ↑ Der Spiegel: RoPSin tappio MyPalle 2005 oli etukäteen järjestetty Ilta-Sanomat (is.fi). 8.9.2008. Sanoma Media Finland Oy. Arkistoitu 10.12.2022. Viitattu 10.12.2022.
- ↑ Iltalehti.fi
- ↑ Mtv3.fi
- ↑ Rops.fi (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Iltalehti.fi
- ↑ Paitsio.com[vanhentunut linkki]
- ↑ Yle.fi[vanhentunut linkki]
- ↑ Newsday.co.zw
- ↑ Asiaone.com
- ↑ Rops.fi (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ Rops.fi (Arkistoitu – Internet Archive)
- ↑ a b Hakola, Tero: Viisi RoPSin pelaajaa vangittuna, HJK:n Yobe matkustuskieltoon Helsingin Sanomat. 18.3.2011. Viitattu 18.3.2011.
- ↑ Rovaniemi Sports Arena « APRT - Artto Palo Rossi Tikka Architects aprt.fi. Viitattu 15.2.2024. (englanti)
- ↑ Joukkue 2024 Rops.fi. Arkistoitu 25.6.2020. Viitattu 07.05.2024.
- ↑ Pyykkö, Kari: Ammattivalmentaja, joka kypsyi jalkapalloon kahdessa RoPS-vuodessa. Lapin Kansa, 18.11.2016, s. A18.
- ↑ Pääsarjan maratontaulukko (englanniksi)
- ↑ https://www.lapinkansa.fi/uusirovaniemi/ropsin-europelit-jaivat-kaikilta-osin-plussan-puolelle-15629384/
- ↑ Joukkuetilastot 2019 Veikkausliiga.com. Veikkausliiga. Viitattu 19.10.2019.
- ↑ Joukkuetilastot 2020 Veikkausliiga.com. Viitattu 5.11.2020.
- ↑ Miesten Ykkönen 2021, Ylempi jatkosarja: Sarjataulukko Palloliitto.fi. Suomen Palloliitto. Viitattu 24.10.2021.
- ↑ Miesten Kakkonen 2022 - Lohko C Palloliitto.fi. Suomen Palloliitto. Viitattu 12.3.2023.
- ↑ Miesten Kakkonen 2023 - Lohko C Palloliitto.fi. Suomen Palloliitto. Arkistoitu 25.6.2020. Viitattu 15.2.2024.
- ↑ Miesten Ykkönen 2024 Palloliitto.fi. Suomen Palloliitto. Arkistoitu 25.6.2020. Viitattu 15.2.2024.
- ↑ Pietarinen, Heikki: Finland - List of League First Level Tables 17.1.2012. RSSSF. Viitattu 2.11.2016. (englanniksi)
- ↑ Pietarinen, Heikki: Finland - List of League Second Level Tables 17.1.2012. RSSSF. Viitattu 2.11.2016. (englanniksi)
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- RoPS:in virallinen sivusto
- Veikkausliigan verkkonäyttely: RoPS Urheilumuseo.fi. Veikkausliiga, Veikkaus Oy ja Suomen Urheilumuseosäätiö. Arkistoitu 10.7.2016. Viitattu 3.5.2012.
|