Saksan 2. vuoristodivisioona
| 2. vuoristodivisioona | |
|---|---|
 Yhtymän logo |
|
| Toiminnassa | 1938–1945 |
| Valtio |
 Saksa |
| Puolustushaarat | Maavoimat |
| Aselajit | Jalkaväki |
| Rooli | vuoristojoukot |
| Osa joukkoa | Heer (Wehrmacht) |
| Koko | divisioona |
| Sodat ja taistelut | toinen maailmansota |
Saksan 2. vuoristodivisioona (saks. 2.Gebirgs-Division) oli Itävallan Innsbruckiin sijoitettu Saksan maavoimien yhtymä. Pääosan sodasta se toimi osana Saksan 20. vuoristoarmeijaa.
Perustaminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Itävallan Saksaan liittämisen jälkeen Wehrkreis XVIII perusti 1. huhtikuuta 1938 Innsbrückissa aiemmasta Itävallan maavoimien 6. vuoristodivisioonasta Saksan maavoimien 2. vuoristodivisioonan.
Historia
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Divisioona pantiin liikekannalle 26. elokuuta 1939 ja se osallistui syyskuussa Puolan taisteluihin osana eteläistä armeijaryhmää osallistuen Lvivin valtaamiseen. Puolan sotaretken jälkeen divisioona toimi 3. vuoristodivisioonan tukena Narvikin taisteluissa toukokuussa 1940, minkä jälkeen se jäi Norjaan miehitysjoukoksi. Vuonna 1941 divisioona liitettiin 20. vuoristoarmeijan XIX vuoristoarmeijakuntaan.
Divisioona oli kärjessä saksalaisjoukkojen ylittäessä kenraalimajuri Schlemmerin komennossa Norjan ja Suomen rajan 22. kesäkuuta 1941 toteuttaessaan operaatio Renntierin, Petsamon nikkelikaivosten valtauksen ja alueen turvaamisen. Myöhemmin divisioona osallistui Operaatio Hopeakettuun, saksalaisten hyökkäykseen Suomen Lapissa Kantalahden suunnassa ja kärsi tappioita neuvostojoukkojen talvihyökkäyksestä 1944.
Lopulta yksikkö siirrettiin Lapista vahvistettuna Saksan länsirintamalle, mutta se ei enää saavuttanut divisioonan täyttä vahvuutta kärsien tappioita. Se liitettiin Armeijaryhmä G:hen helmikuussa 1945, minkä osana se osallistui taisteluihin Saarista ja Mosellesta ennen kuin se vedettiin Etelä-Saksaan, missä se liitettiin 12. armeijaryhmään. Divisioonan jäännökset antautuivat Yhdysvaltain joukoille toukokuussa 1945.
Komentajat
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Divisioonankomentajina olivat[1]:
- kenraaliluutnantti Valentin Feuerstein perustamisesta - 4. maaliskuuta 1941)
- kenraalimajuri Ernst Schlemmer 4. maaliskuuta 1941- 2. maaliskuuta 1942
- kenraalimajuri Ritter Georg von Hengl 2. maaliskuuta 1942- 23. lokakuuta 1943
- kenraalimajuri Hans Degan 1. marraskuuta 1943- 6. helmikuuta 1945
- eversti Roschmann 6.-9. helmikuuta 1945
- kenraaliluutnantti Willibald Utz 9. helmikuuta 1945 - antautumiseen
Yksiköt
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- 136. vuoristojääkärirykmentti
- 137. vuoristojääkärirykmentti
- 140. vuoristojääkärirykmentti
- 111. vuoristotykistörykmentti
- 113. vuoristotykistörykmentti
- 11. tiedusteluosasto
- 47. panssariosasto
- 82. vuoristopioneeriosasto
- 67. viestiosasto
- 67. divisioonatukiosasto
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kaltenegger, Roland: Saksan armeijan vuoristojoukot 1939-1945. Suomentanut Mäkelä, Lauri. Helsinki: Koala-Kustannus, 2006. ISBN 952-5186-67-9
Viitteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Alue: Lapin ja Pohjois-Suomen joukot
Suomen III armeijakunta (Uhtuan ja Kiestingin suunta): 3. divisioona
Saksan XXXVI armeijakunta (Kantalahden suunta): 6. SS-vuoristodivisioona Nord | 169. divisioona | 6. divisioona
Saksan vuoristoarmeijakunta Norja (Murmanskin suunta): 2. vuoristodivisioona | 3. vuoristodivisioona
Neuvostoliiton XVII armeijakunta (Kantalahden suunta): 104. divisioona | 122. divisioona | 1. panssaridivisioona | 14. divisioona (Murmanskin suunta) | 52. divisioona (Murmanskin suunta)