Taideyliopiston Kuvataideakatemia
| Taideyliopiston Kuvataideakatemia | |
|---|---|
| Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulu | |
 |
|
| Perustettu | 1848 |
| Tyyppi | Julkinen |
| Dekaani | Leevi Haapala |
| Opiskelijoita | 266 (2023)[1] |
| Jatko-opiskelijoita | 36 (2023)[1] |
| Sijainti | Helsinki, Suomi |
| Sivusto | www.uniarts.fi |
_-_01.jpg)
Taideyliopiston Kuvataideakatemia (lyh. KuvA[3]; ruots. Konstuniversitetets Bildkonstakademi, engl. Uniarts Helsinki's Academy of Fine Arts) on yksi Taideyliopiston kolmesta akatemiasta. Taideyliopiston Kuvataideakatemia on alallaan Suomen ainoa yliopistotasoinen oppilaitos. Vuonna 2012 opiskelijoita oli noin 300, joista jatko-opiskelijoita 32 ja ulkomaisia tutkinto-opiskelijoita 13.[1]
Kuvataideakatemiasta valmistuu kuvataiteen kandidaatteja (KuK), kuvataiteen maistereita (KuM) ja kuvataiteen tohtoreita (KuT).
Vaiheet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Oppilaitoksen perusti vuonna 1848 Suomen Taideyhdistys. Sen nimi on muuttunut vuosien saatossa seuraavasti:
- Suomen Taideyhdistyksen piirustuskoulu 1848–1939
- Suomen Taideakatemian koulu eli Ateneum 1939–1985
- Kuvataideakatemia 1985–2013
- Taideyliopiston Kuvataideakatemia 2013–
Akatemiaa on nimitetty Ateneumiksi aiemman sijaintipaikkansa, Ateneum-rakennuksen mukaan. 1980- ja 1990-luvulla Kuvataideakatemia sijaitsi keskustassa Yrjönkatu 18:ssa, sitten Sörnäisissä Elannon vanhassa leipätehtaassa (Kaikukatu 4), sitten Vallilan osoitteessa Elimäenkatu 25–27. Kesällä 2021 Taideyliopiston Kuvataideakatemia muutti Sörnäisten Myllytontille Teatterikorkeakoulun viereen valmistuneisiin tiloihin (Sörnäisten rantatie 19)[4][5].
Akatemiasta tuli korkeakoulu vuonna 1993 ja yliopisto 1998, minkä jälkeen siellä on voitu suorittaa kuvataiteen kandidaatin, kuvataiteen maisterin ja kuvataiteen tohtorin tutkintoja. Ensimmäistä promootiota vietettiin vuonna 2006. Kuvataideakatemia liittyi Taideyliopiston osaksi vuonna 2013.
Taideyliopiston Kuvataideakatemian dekaanina toimii Leevi Haapala[6]. Kuvataideakatemian aiempia johtajia ovat olleet muun muassa Hanna Johansson (2020-2024) Jan Kaila (2017–2019), Markus Konttinen (2009–2017), Ilkka-Juhani Takalo-Eskola (1995–1997), Erkki Soininen (1997–2000), Mika Hannula (2000–2005), FT Mauri Ylä-Kotola (2005–2006) ja FT Maria Hirvi-Ijäs (2007–2009).[7]
Opetus ja tutkimus
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Opetusalueet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- kuvanveisto
- maalaustaide
- taidegrafiikka
- tila-aikataide (liikkuva kuva, paikka- ja tilannesidonnainen taide, valokuvataide)
- Praxis, taiteen ja esittämiskäytäntöjen maisteriohjelma
- tohtorikoulutusohjelma
Lisäksi Kuvataideakatemiassa toimii Yleisen opetuksen keskus, jossa opetetaan muun muassa taidehistoriaa ja -teoriaa. Kuvataideakatemiassa opetetaan myös tilallisuutta ja näyttelysuunnittelua.
Professorit
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Mika Elo
- Lea Kantonen (Tohtorikoulutus, Kuvataiteen tohtoriohjelma)
- Daniel Peltz (Tila-aikataide)
- Sigrid Sandström (Maalaustaide)
- Andrew Best-Dunkley (Kuvanveisto)
- Tarja Pitkänen-Walter (Maalaustaide)
- Anna-Kaisa Rastenberger (Praxis, taiteen esittämiskäytännöt)
- Anita Seppä (Taidehistoria ja -teoria)
- Riikka Stewen (Taidehistoria ja -teoria)
- Marjaana Kella (Tila-aikataide)
- Salla Tykkä (Tila-aikataide)
- Annu Vertanen (Taidegrafiikka)
- Magnus Quaife (Taidepedagogiikka)
- Juha-Heikki Tihinen (Nykytaiteen tutkimus)
Lähde[8]
Professoreiden lisäksi yliopiston opetushenkilökunnassa on lehtoreita sekä sivu- ja päätoimisia opettajia.
Näyttelytoiminta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Taideyliopiston Kuvataideakatemia järjestää taidenäyttelyitä Helsingissä kahdessa näyttelytilassa, Exhibition Laboratoryssa ja Project Roomissa. Akatemia järjestää myös näyttelyitä yhteistyökumppaneiden kanssa Suomessa ja ulkomailla.
Julkaisuja
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Taideyliopiston Kuvataideakatemia julkaisee omina ja yhteisjulkaisuina kuvataidealan kirjallisuutta.[9] Esimerkkejä julkaisuista:
- Kantonen Lea (toim.): Ankaraa ja myötätuntoista kuuntelua, 2010 ISBN 978-951-53-3260-8
- Saarinen Veli-Matti: Taiteen elämä ja kuolema : kirjoituksia kahdesta modernista taidekäsityksestä, 2011 ISBN 978-951-53-3343-8
- Siukonen Jyrki: Vasara ja hiljaisuus: Lyhyt johdatus työkalujen historiaan, 2011 ISBN 978-951-53-3398-8
- Heikkilä Martta ja Johansson Hanna (toim.): Viivan filosofia, 2014 ISBN 978-951-53-3560-9
- Rantanen Silja: Ulos sulkeista, Nykytaiteen teosmuotojen tulkintaa, 2014 ISBN 978-951-53-3591-3
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ a b c KuvA numeroina Kuvataideakatemia. Viitattu 25.10.2013.
- ↑ Taideyliopisto: Taideyliopiston toimintakertomus uniarts.fi. Viitattu 3.7.2024.
- ↑ Lyhenneluettelo 07.01.2013. Kotimaisten kielten keskus. Arkistoitu 12.10.2013. Viitattu 9.4.2013.
- ↑ Kuvataideakatemia saa uuden kodin Teatterikorkeakoulun korttelista Yle Uutiset. Viitattu 1.12.2020.
- ↑ Ateneumista Leipätehtaaseen ja viimein omaan kotiin Myllytontille – Kuvataideakatemian monta elämää Taideyliopisto. 21.3.2021. Viitattu 6.5.2023.
- ↑ uniarts.fi 13.12.2023. Taideyliopisto. Viitattu 3.7.2024.
- ↑ Taide 6/2009, s. 7. ISSN 0039-8977
- ↑ Kuvataideakatemian opettajat Taideyliopisto. Viitattu 25.9.2015.
- ↑ Kuva.fi, Julkaisut
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kuvataideakatemia Taideyliopiston sivuilla
- Suomen Taideyhdistyksen koulun vaiheita, Helsingin Sanomat, 01.04.1934, nro 87, s. 25, Kansalliskirjaston digitaaliset aineistot
| ||||||||||||||