Sydäninfarkti

Wikipediasta
(Ohjattu sivulta Sydänkohtaus)
Siirry navigaatioon Siirry hakuun
Sydäninfarkti
Kaavakuva sydämen kärjen alueen infarktista (2), joka aiheutuu vasemman sepelvaltimon päärungon (LCA) tukoksesta (1). Oikea sepelvaltimo, RCA.
Kaavakuva sydämen kärjen alueen infarktista (2), joka aiheutuu vasemman sepelvaltimon päärungon (LCA) tukoksesta (1). Oikea sepelvaltimo, RCA.
Luokitus
ICD-10 I21-I22
ICD-9 410
MedlinePlus 000195
Huom! Tämä artikkeli tarjoaa vain yleistä tietoa aiheesta. Wikipedia ei anna lääketieteellistä neuvontaa.

Sydäninfarkti (infarctus myocardii acutus) eli sydänkohtaus tarkoittaa sairauskohtausta, jossa osa sydänlihaksesta vaurioituu pysyvästi hapenpuutteen takia. Sydäninfarkti on lääketieteellinen hätätapaus ja edellyttää aina sairaalahoitoa.

Sydäninfarktin diagnostiikka perustuu oireisiin, sydänsähkökäyrään ja verikokeisiin, joiden avulla osoitetaan sydänlihassolujen tuhoutuminen.[1]

Lähes puolet työikäisten kuolemista johtuu Suomessa sydänkohtauksista[2]. Sydäninfarktien määrä on vähentynyt brittiläisen tutkimuksen mukaan vuosina 1985–2004 74 prosenttia. Merkittävimpinä tekijöinä pidetään LDL-kolesterolin pitoisuuksien pienenemistä sekä verenpaineen laskua. Ylipainon lisääntyminen vaikutti vähenemiseen negatiivisesti noin 10 prosenttia.[3] Puolet sydänkohtauksista sattuu kuitenkin ihmisille, joilla on normaalit kolesteroliarvot[4].

Syyt

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Sydän saa tarvitsemansa verenkierron sepelvaltimoiden kautta, jotka ottavat levossa 4–5 prosenttia sydämen pumppaamasta verimäärästä. Sydäninfarktin taustalla on useimmiten sepelvaltimotauti, jossa sydänlihakseen verta tuovat sepelvaltimot ovat ahtautuneet ateroskleroosin eli valtimonkovettumataudin johdosta ja sydämen verenvirtaus on riittämätön. Sepelvaltimotautikohtauksiksi nimitetään oireistoja, jotka johtuvat sepelvaltimon äkillisen tukkeutumisen aiheuttamasta sydänlihaksen hapenpuutteesta. Jos sepelvaltimotukoksen aiheuttama iskemia johtaa sydänlihassolujen tuhoutumiseen, kyseessä on sydäninfarkti.[5]

Sydäninfarkti aiheutuu yleensä sepelvaltimon äkillisestä tukkeutumisesta. Tavallisin syy sepelvaltimon äkilliseen tukkeutumiseen on sepelvaltimon sisällä seinämänmyötäisesti sijaitsevan ahtauman repeäminen. Kun ahtauma repeää, muodostuu repeämäkohtaan verihyytymä, joka tukkii suonen kokonaan, ja kyseisen suonen suonittaman sydänlihasalueen verenkierto estyy. Joskus suonitukoksen syynä on sepelvaltimon dissekoituminen, embolus eli verenkierron mukana kulkeutunut tulppa, tai vamma. Verenkierron loppuessa sydänlihassolut alkavat kärsiä hapenpuutteesta ja vaurioituvat. Jos tukosta ei saada avatuksi ja hapenpuute jatkuu, vaurio etenee vähitellen muutaman tunnin kuluessa ja sydänlihas menee kuolioon.[6]

Altistavat tekijät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Seuraavat viisi tekijää korreloivat voimakkaimmin sydänkohtauksen esiintymisen kanssa kaikissa kulttuureissa ja kaikenikäisillä miehillä ja naisilla: tupakointi, psyykkinen pahoinvointi, joka johtuu elämänkriisien, stressin, rahahuolten ja masennuksen kasautumisesta yhdistyneenä kokemukseen omien vaikutusmahdollisuuksien vähäisyydestä, diabetes, korkea verenpaine sekä veren aterogeenisten apo B -lipoproteiinien suuri määrä suhteessa apo A1 -lipoproteiineihin. Edellä luetelluilla tekijöillä on itsenäinen vahva korrelaatio, joka ei selity muilla riskitekijöillä.[7]

Suojaavat tekijät

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Päivittäinen vihannesten ja hedelmien nauttiminen sekä fyysisen aktiivisuuden harjoittaminen vähintään neljä tuntia viikossa vähentävät jonkin verran sydäninfarktin riskiä.[8]

Oireet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Tummanpunaisella alue, johon yleinen sydäninfarktin kipu painottuu. Vaaleanpunaisella alue, johon kohdistuu lievempi infarkti

Sydäninfarktin tyypillinen oire on äkillinen, yli 20 minuuttia kestävä rintalastan alueelle painottuva, laajalla alueella tuntuva puristava kipu, joka voi säteillä olkavarsiin, leukaperiin ja jopa selkään. Lisäksi voi esiintyä muun muassa hengenahdistusta, voimattomuutta ja pahoinvointia. Meneillään oleva infarkti näkyy tavallisesti varsin selvästi sydämen sähköisessä käyrässä eli EKG:ssa esimerkiksi ST-muutoksina tai T-aaltojen inversioina. Tulkinta ei ole aina yksiselitteistä, mutta oireiden ja löydösten pohjalta jo ambulanssihenkilökunta voi useimmissa tapauksissa tunnistaa sydäninfarktin. Pian infarktin alkamisen jälkeen voidaan myös verikokeissa todeta kohonnut troponiinin pitoisuus. Troponiini on sydänlihassoluissa oleva entsyymi, joka vapautuu verenkiertoon hapenpuutteen (iskemian) takia kuolleesta sydänlihaskudoksesta. Sydäninfarkti voi myös johtaa suoraan sydämen kammiovärinään, josta seuraa sydänhalvaus ja usein äkkikuolema. Sydäninfarkti voi alkaa yllättäen ilman minkäänlaisia ennakkomerkkejä.

Yleensä pistokset ja kiristyksen tunteet ovat lihasperäisiä, eivät sydämestä johtuvia. Myös rintakehän sidekudos ja jänteet voivat aiheuttaa äkillisiä tuntemuksia. Sen sijaan rytmihäiriöt ovat todennäköisemmin sydänperäisiä. [9]

Myös muun muassa sappikivet, refluksitauti tai asentohuimaus voivat aiheuttaa sydänkohtaukselta vaikuttavia oireita.[10]

Toisaalta oireiden vähättely voi johtaa hoidon viivästymiseen. Kardiologian professori Juhani Airaksinen suosittelee soittamaan hätänumeroon aina, kun epäilee sydänkohtausta. Tyypillisiä sydäninfarktin oireita on kova, puristava kipu rintalastan takana ja sen nostama kylmä hiki. Joka viidennessä sydäninfarktissa kuitenkin tämä kipu puuttuu ja on jokin muu epätyypillinen oire, vakavissakin tapauksissa. Tällaisia oireita ovat:[11]

  • Ennen kokematon epämiellyttävä oire navan ja nenän välillä. [11]
  • Närästys, jota ei ennen ole ollut.[11]
  • Kivun tai painon tunne hartioissa, niskassa tai kaulassa.[11]
  • Yleinen huonovointisuus tai oireet ylävatsassa.[11]
  • Hengitysvaikeudet ja kunnon romahtaminen, etenkin vanhuksilla.[11]

Myös nuori ja huippukuntoinen voi saada sydänkohtauksen.[11]

Hoito

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
Kirkkaan punaisena koe-eläin rotan sydänleikepreparaatissa näkyvä laaja infarktiarpi. Kyseiseltä alueelta sydänlihassolut ovat menneet kuolioon tai tuhonneet itse itsensä apoptoosin eli ohjelmoidun solukuoleman avulla ja tila on täyttynyt arpikudoksella. Arpikudos ei luonnollisestikaan pysty osallistumaan sydänlihastyöhön

Jokainen voi aloittaa sydäninfarktipotilaan hoidon kotona jo ennen ammattiavun saapumista antamalla potilaalle pureskeltavaksi 250 mg asetyylisalisyylihappoa (Aspirin, Disperin). Lääke tulee pureskella, jotta se vaikuttaisi nopeammin.

Sydäninfarktin pääasiallinen hoitomuoto on verisuoneen annettava liuotushoito, jolla pyritään liuottamaan sepelvaltimoa tukkiva verihyytymä auki. Liuotushoito tehoaa sitä paremmin, mitä nopeammin oireiden alettua se voidaan aloittaa. Siksi sydäninfarktitapauksissa välitön ambulanssin hälyttäminen on ensiarvoisen tärkeää.

Ambulanssihenkilökunta voi aloittaa potilaan hoidon jo sairaalan ulkopuolella heti potilaan kohdattuaan. Ensihoitajat ottavat potilaalta sydänfilmin, minkä perusteella sydäninfarktin hoito aloitetaan lääkärikonsultaation jälkeen. Ensihoitajat avaavat potilaalle suoniyhteyden ja aloittavat happihoidon. Hoitotason ambulanssin henkilöstö voi aloittaa liuotushoidon jo potilaan kotona ja lievittää potilaan kipua suonensisäisesti annettavilla vahvoilla kipulääkkeillä sekä annostella sydämen työmäärää vähentäviä lääkkeitä, kuten nitraatteja. Lisäksi suoniyhteys on tarpeellinen potilaan jatkohoitoa ajatellen, sillä mahdollisesti tarvittavan pallolaajennuksen esilääkitys voidaan aloittaa jo matkalla sairaalaan.

Jos sepelvaltimossa oleva tukkeuma tukkii koko suonen (ST-nousuinfarkti), liuotushoitoa ei aloiteta ollenkaan, mikäli potilaalle on mahdollista tehdä välitön pallolaajennus. Pallolaajennuksessa sepelvaltimoon viedään ohut katetri suonta tukkivan hyytymän kohdalle, minkä jälkeen laajennetaan katetrin kärjessä oleva pallo, joka laajetessaan avaa tukkeutuneen suonen. Pallolaajennus on liuotushoitoa tehokkaampi hoitomuoto, mutta toimenpiteen voi suorittaa ainoastaan sydäntautien erikoislääkäri eli kardiologi. Suomessa ympärivuorokautinen kardiologipäivystys on vain yliopistosairaaloissa, joten yleensä kaikkien yli puolen tunnin ajomatkan päässä yliopistosairaaloista olevien potilaiden hoito aloitetaan liuotushoidolla.

Sydäninfarktissa syntyneen sydänlihaskuolion laajuus pystytään selvittämään sydämen ultraäänitutkimuksella.

Epidemiologia

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Elintason nousuun liittynyt elintapojen muutos 1950- ja 1960-luvuilla aiheuttivat sepelvaltimotaudin ja sydäninfarktien yleistymisen. Sairastuvuus lisääntyi aluksi ylemmissä sosiaaliryhmissä ja myöhemmin työväestön elintason parantuessa myös muissa sosiaalirymissä. Kilpailevat kuolinsyyt kuten tartuntatautikuolemat vähenivät samalla, mikä johti siihen, että sydänsairausten osuus kuolinsyynä kasvoi.[12]

Suomessa sattuu vuosittain noin 23 000 sydäninfarktia, jotka johtavat 13 000 ihmisen kuolemaan. Heistä runsaat 7 000 kuolee yllättävästi sairaaloiden ulkopuolella ja vajaat 6 000 sairaaloissa.[6] Sydäninfarktin riskitekijöitä ovat muun muassa sepelvaltimotauti, diabetes, tupakointi, korkea ikä, koholla oleva veren kolesteroli ja verenpainetauti.

Katso myös

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

Lähteet

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]
  1. ↑ Tuomo Ilva, ylipainon lisääntyminen jarrutti kehitystä noin kymmenellä prosentilla, väitöskirja, Turun yliopisto (Arkistoitu – Internet Archive)
  2. ↑ Uusi verinäytteestä tehtävä testi ennakoi aiempaa paremmin sydäninfarktin tai -kuoleman riskin Aamulehti. 20.3.2018. Viitattu 26.12.2020.
  3. ↑ Neljä seikkaa selittää puolet sydänkohtausten vähentymisestä Yle.fi, Uutiset. Viitattu 16.6.2011.
  4. ↑ Sydän- ja diabetesriskitesti www.mehilainen.fi. Viitattu 26.12.2020.
  5. ↑ Leinonen, Hannu (1998). "Sydämen verenkierto" Duodecim 114(17):1753.
  6. ↑ a b Duodecim, Käypä hoito -suositus: Sydäninfarktin diagnostiikka, 2000
  7. ↑ Salim Yusuf, Steven Hawken, Stephanie Ôunpuu, Tony Dans, Alvaro Avezum, Fernando Lanas: Effect of potentially modifiable risk factors associated with myocardial infarction in 52 countries (the INTERHEART study): case-control study. The Lancet, 11.9.2004, nro 9438, s. 937–952. PubMed:15364185 doi:10.1016/S0140-6736(04)17018-9 ISSN 0140-6736 Artikkelin verkkoversio. (englanti)
  8. ↑ Salim Yusuf, Steven Hawken, Stephanie Ôunpuu, Tony Dans, Alvaro Avezum, Fernando Lanas: Effect of potentially modifiable risk factors associated with myocardial infarction in 52 countries (the INTERHEART study): case-control study. The Lancet, 11.9.2004, nro 9438, s. 937–952. PubMed:15364185 doi:10.1016/S0140-6736(04)17018-9 ISSN 0140-6736 Artikkelin verkkoversio. (englanti)
  9. ↑ Sydänoireet aiheuttaa nuorilla aikuisilla yleensä stressi – näin tulkitset tykytykset, muljahdukset ja vihlonnan (Arkistoitu – Internet Archive), Helsingin Sanomat HYVINVOINTI, 29.9.2015.
  10. ↑ Helpotus! Se ei ollutkaan sydänkohtaus, Hyvä Terveys, 10.4.2015.
  11. ↑ a b c d e f g Tunnistatko piilevän sydänkohtauksen? Tarkkaile näitä oireita (Arkistoitu – Internet Archive), Iltasanomat 12.10.2014.
  12. ↑ Hannele Helena Kirveskoski 2017: ”Sisu ei anna myöten valittaa mitään” – Miesten varhainen kuolleisuus yhteiskunnallisena ongelmana 1940-luvulta vuoden 1972 kansanterveyslakiin. Sivu 3. https://helda.helsinki.fi/bitstream/handle/10138/193614/Kirveskoski_poliittinen%20historia.pdf

Aiheesta muualla

[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]

 

Noudettu kohteesta ”https://fi.wikipedia.org/w/index.php?title=Sydäninfarkti&oldid=22719119”