Tšudin Miikkula
Tšudin Miikkula oli 1000-luvun ensimmäisellä vuosisadalla elänyt suomensukuinen mies, joka osallistui kuuluisan lakitekstin Russkaja pravdan kokoamiseen vuoden 1072 tienoilla.[1] Hänen tärkeää asemaansa Kiovan Rusissa on pidetty esimerkkitapauksena siitä, että suomensukuisia miehiä kohosi viimeistään 1000-luvulla korkeisiin asemiin kristillistyneellä Venäjällä.[1] Tämän lisäksi esimerkiksi 1400-luvun lopulta peräisin olevassa Radzivillin kronikassa kuvataan, miten suomensukuinen tietäjä ennustaa transsitilassa maaten.[2]
Tšudin Miikkulan veli Tuky mainitaan useita kertoja Venäjän arvohenkilöiden joukossa.[1][2] Kiovassa oli Tsudinin palatsi, ja Novgorodissa mainitaan olleen 1100-luvulla Tsudintsevinkatu.[2] Kaikki tärkeisiin arvoihin kohonneet henkilöt olivat ajan vaatimuksen mukaan kristittyjä.[2]
Näyttää ilmeiseltä, että Novgorodin pohjois- ja koillispuolen suomensukuisilla alueilla tehtiin lähetystyötä viimeistään 1000-luvulla. Tärkeimpiin asutuskeskuksiin rakennettiin kirkot, joihin varmaan tuli papistoa. Kansaa kastettiin, ja sille opetettiin kristinuskoa, mutta paikallinen väestö sai melko vapaasti säilyttää entisen kulttuuriperinteensä. Veronkantomatkoilla pappeja kulki myös syrjäseuduilla, joiden väestö oli suurimmaksi osaksi pakanoita. Kauppiaiksi, virkamiehiksi ja pajareiksi kohonnut kansa tai kansat, joita kutsuttiin tsuudeiksi lienevät olleet ainakin muodollisesti kristittyjä. Suomensukuisten heimojen yhteys Novgorodiin oli kuitenkin löyhä, ja uuden uskon vaikutus oli aluksi pinnallista. Vielä 1100-luvulla kristinusko ulottui vain heikosti Vatjaan ja Inkeriin.[2]
Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Kirkinen, Heikki: Karjala idän kulttuuripiirissä – Bysantin ja Venäjän yhteyksistä keskiajan Karjalaan. Kirjayhtymä, 1963.