Tavaramerkki
Tavaramerkki, ®[1] on merkki (esimerkiksi sana, kuvio, iskulause tai niiden yhdistelmä), jonka avulla tavarat tai palvelut voidaan yhdistää niiden liikkeellelaskijaan. Tavaramerkki on tarkoitettu käytettäväksi elinkeinotoiminnassa. Tavaramerkin ansiosta kuluttajat pystyvät markkinoilla erottamaan tietyn yrityksen tuotteet muiden vastaavista tuotteista. Tavaramerkin haltijalla on yksinoikeus merkin käyttämiseen tavaran tai palvelun tunnuksena. Tämä tarkoittaa myös sitä, että merkin haltija voi kieltää muita käyttämästä merkkiään tai siihen sekoitettavissa olevaa toista merkkiä.
Tavaramerkin rekisteröiminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yksinoikeus tavaramerkkiin saadaan rekisteröimällä merkki tai käyttämällä sitä niin, että merkki katsotaan vakiintuneeksi. Suomessa rekisteröinnin suorittaa Patentti- ja rekisterihallitus. Rekisteröinnin edellytykset luetellaan tavaramerkkilain (544/2019) 3. luvussa. Merkki ei saa olla lain, yleisen järjestyksen tai hyvän tavan vastainen, eikä harhaanjohtava. Tavaramerkkiin ei saa ilman lupaa ottaa vaakunaa, lippua tai muuta sellaista tunnuskuvaa, eikä toisen nimeä tai merkkiä, eikä toisen suojatun teoksen nimeä.
Merkin on oltava erottamiskykyinen eli rekisteröitävän tavaramerkin tulee olla omiaan erottamaan haltijan tavarat tai palvelut muiden vastaavista. Tavaran lajia, laatua, paljoutta, käyttötarkoitusta, hintaa taikka valmistuspaikkaa tai -aikaa joko yksinomaan tai ainoastaan vähäisin muunteluin tai lisäyksin ilmaiseva merkki ei sellaisenaan ole erottamiskykyinen. Erottamiskykyiseksi ei katsota myöskään merkkiä, joka muodostuu yksinomaan tavaran luonteenomaisesta, teknisen tuloksen saavuttamiseksi välttämättömästä tai tavaran arvoa olennaisesti korottavasta muodosta. Mikäli merkin erottamiskyky tulee arvioitavaksi, siinä kiinnitetään huomiota kaikkiin asianhaaroihin hakemuksen kattamien luokkien osalta. Muuten erottamiskykyä vailla oleva merkki voi tulla erottamiskykyiseksi käytön perusteella. Silloin on kiinnitettävä huomiota kaikkiin asianhaaroihin ja erityisesti siihen, kuinka kauan ja miten laajalti merkkiä on käytetty.
Rekisteröitäessä on ilmoitettava, mihin tavara- tai palveluluokkiin merkki rekisteröidään.
Merkkiä voidaan pitää vakiinnutettuna, kun se on tullut eri kohderyhmien keskuudessa yleisesti tunnetuksi kyseisen tavaran tai palvelun tunnusmerkiksi. Vakiintuminen edellyttää kuitenkin merkin tavaramerkinomaista käyttöä. Vakiintunut merkki saa suojaa vain niille palveluille, joiden tunnuksena sitä on käytetty. Merkin haltijalla on yksinoikeus tavaramerkkiin. Kukaan toinen ei saa käyttää tavaroissaan tai palveluissaan samaa tai sekoitettavissa olevaa merkkiä.
Rekisteröinti on maksullinen ja voimassa kymmenen vuotta. Rekisteröinti voidaan uudistaa aina kymmenen vuoden välein. Suomalaisen tavaramerkin uudistamisen voi yksinkertaisimmillaan hoitaa maksamalla uudistamismaksun Patentti- ja rekisterihallitukselle.
Merkinhaltijan yksinoikeutta rajoittaa eräissä tapauksissa rinnakkaiskäyttöoikeus. Omaa nimeään, toiminimeään tai osoitettaan saa käyttää tavaramerkkinä, ellei se ole omiaan aiheuttamaan sekaannusta.
Rekisteröinti voidaan julistaa tuomioistuimessa mitättömäksi joko alkuperäisen esteen takia, eli siksi, ettei merkkiä olisi lainkaan saanut rekisteröidä, erottamiskyvyn menettämisen, sekoitettavuuden tai harhaanjohtavuuden vuoksi, tai merkin menetettyä rekisteröimisen edellytyksen.
Rekisteröinti ja oikeus on kansallinen oikeus. Tämän lisäksi on mahdollista hakea suojaa myös Euroopan yhteisön tavaramerkkiasetuksen mukaisesti.
Tavaramerkin kaupallinen arvo ja tavaramerkkioikeudellinen suoja voi olla erittäin suuri. Niinpä etenkin suuryritykset voivat olla hyvin tarkkoja tavaramerkkinsä käyttämisestä, jos se liittyy niiden valmistamiin tavaroihin tai tarjoamiin palveluihin.
Hakemusvaiheessa olevan tavaramerkin tunnuksena käytetään yleisesti tunnusta ™. Rekisteröidyn merkin tunnuksena taas voi käyttää tunnusta ®. Näillä tunnuksilla ei kuitenkaan ole Suomessa oikeudellista merkitystä. Rekisteröityjä tavaramerkkejä on yli 88 000 kpl. ®-merkin saa Windowsissa näppäilemällä Alt + 0174, Mac OS:ssä näppäilemällä Alt + R.
Rekisteröinti ulkomailla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Tavaramerkkirekisteröinnin antama suoja on maa- tai aluekohtaista. Rekisteröinti antaa lähtökohtaisesti suojaa vain siinä maassa tai alueella, jossa se rekisteröity. Ulkomailta tavaramerkkisuojaa tarvitseva voi käyttää hyväkseen kansallisia rekisteröintijärjestelmiä mutta usein on mahdollista turvautua myös kansainvälisiin järjestelmiin kuten Maailman henkisen omaisuuden järjestön hallinnoiman Madridin Pöytäkirjan mukaiseen rekisteröintiin. Kolmas vaihtoehto on rekisteröidä merkki OHIMissa yhteisön tavaramerkiksi eli koko Euroopan unionin kattavaksi tavaramerkiksi.
Tavaramerkin käyttäminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Yritys voi käyttää tavaramerkkejään omassa toiminnassaan, mutta se voi tämän asemesta tai lisäksi myöntää niihin myös lisenssejä. Aivan tyypillisesti tuotteella voi olla rinnakkain kaksi tai useampia merkkejä, esimerkiksi Volkswagen ja Golf ja TDI ja BlueMotion. Joskus merkin takana olevan yrityksen tunnistaminen voi olla vaikeaa. Sveitsiläinen Swatch Group omistaa tätä nykyä kymmeniä kellomerkkejä, jotka ainakin näyttävät kilpailevan asiakkaista.
Jos tavaramerkkiä ei käytetä riittävän laajasti, yksinoikeus tavaramerkin käyttämiseen voidaan menettää. Mikäli tavaramerkkiä käytetään, se voidaan toisaalta uudistaa rajoittamattoman monta kertaa. Manner-Euroopassa kölninveden merkki 4711 on ollut käytössä yli 200 vuotta.
Tavaramerkkejä voi myös pantata. Panttaus on rekisteröitävä, jotta panttaus on pätevä kolmatta kohtaan.
Tavaramerkin menettäminen
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Omistaja voi menettää oikeuden tavaramerkkiin, jos sana muuttuu yleiseksi sanaksi. Kun tavaramerkki menettää erottumiskykynsä ja sitä käytetään yleisesti puhekielessä kaikista vastaavista tavaroista tai palveluista, voidaan tavaramerkki mitätöidä.[2]
Tavaramerkki voi menettää erottamiskykynsä. Ilmiötä nimitetään vesittymiseksi (dilutaatio). Esimerkiksi Aspirin on lääketehdas Bayerin tavaramerkki, mutta sittemmin yleisnimiytynyt sanaksi aspiriini. Samoin on käynyt sanoille barbie, teflon, termos, lego tai mono, joka oli alkujaan tavaramerkki (Mononen Oy), joka vesittyi hiihtojalkineen yleisnimitykseksi[3]. Nokia Oyj on rekisteröinyt sanamerkin Kännykkä, mutta siitä on sittemmin tullut matkapuhelimen yleisnimitys. Toisaalta erottamiskykyä vailla oleva tavaran nimitys voi käytännössä vakiintua, etenkin toiminimioikeuden tuella. Esimerkki hissimerkki Kone, jota valmistaa Kone Oyj.
Ellei tavaramerkkiä käytetä tai uudisteta, yksinoikeus siihen lakkaa.
Taustaa
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Erilaiset alkuperäleimat ovat hyvin vanhoja. Roomalaiset tiilileimat ovat olleet usein tutkimuksen kohteena. Keskiajalla ja uuden ajan alussa metallien leimaaminen oli ajoittain jopa pakollista. Tästä muistuttavat edelleen käytössä olevan kullan ja hopean leimat, joilla on käytännössä sama merkitys kuin mittojen ja painojen vakaamisella. Tavaran alkuperään liittyvät myös posliinileimat (Sèvers, Meissen - Arabia).
Nykyisillä tavaramerkeillä ei ole tätä garantiafunktiota. Niitä ei ole tarkoitettu todisteiksi tavaran alkuperästä, vaan korkeintaan kaupallisesti alkuperästä.
Tavaramerkki on yleensä suojattu siinä muodossa, jossa se esiintyy tavaramerkkirekisterissä. Silti täsmälliseen graafiseen asuun kiteytettyjä merkkejä on tapana kehittää kulloistakin makua vastaavaksi.
Yrityksen käyttämä logo voi sisältää rekisteröidyn tavaramerkin. Merkin- ja toiminimenhaltijat käyttävät usein merkkiin viittaavaa symbolia tai emblemiä, kuten tyyliteltyä kirjainta (Stockmannin S-kirjain; Pohjola-yhtiön P-kirjain), tai vaakunat ja liput mieleen tuovia viiva- tai väriyhdistelmiä. Esimerkki tavaramerkkioikeudellisesti suojatusta logosta on Lacoste-krokotiili.
Lait
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Tavaramerkkilaki 26.4.2019/544
- Valtioneuvoston asetus tavaramerkeistä 27.6.2019/799
- Asetus tavaramerkkien kansainvälistä rekisteröintiä koskevaan Madridin sopimukseen liittyvän pöytäkirjan voimaansaattamisesta 1.4.1996/12
- Euroopan parlamentin ja neuvoston asetus (EU) 2017/1001, annettu 14 päivänä kesäkuuta 2017, Euroopan unionin tavaramerkistä
Katso myös
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]Lähteet
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- ↑ Lyhenneluettelo 31.10.2013. Kotimaisten kielten keskus. Arkistoitu 12.10.2013. Viitattu 23.11.2013.
- ↑ PRH - Milloin tavaramerkki voidaan menettää tai mitätöidä www.prh.fi. Viitattu 19.3.2021.
- ↑ http://www.kotus.fi/index.phtml?s=958 (Arkistoitu – Internet Archive)
Kirjallisuutta
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]- Drockila, Lauri: Tavaramerkkien sekoitettavuudesta ja harhaanjohtavuudesta. Helsinki: Lakimiesliiton kustannus, 1986. ISBN 951-640-316-6
- Haarmann, Pirkko-Liisa: Immateriaalioikeus. 4.painos. Helsinki 2006. ISBN 952-14-1071-X
- Palm, Jukka: Tavaramerkki, kilpailu ja alkuperä. Helsinki 2002. Suomalaisen lakimiesyhdistyksen julkaisuja ; n:o 233. A-sarja. ISBN 951-855-197-9
- Salmi, Hannu ym. : Tavaramerkki. Helsinki 2001. ISBN 952-14-0360-8
Aiheesta muualla
[muokkaa | muokkaa wikitekstiä]